POP-pankki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
POP-pankki
Perustettu 1997
Toimiala pankkitoiminta
Henkilöstö 785 (v. 2020)
Kotisivu POP Pankki

POP-pankki (ent. Paikallisosuuspankki) -ryhmään kuuluu 19[1] paikallista osuuspankkia, POP-pankkia. Ryhmällä on yhteensä reilut 70 pankkikonttoria ja palvelupistettä vuonna 2022.[2] Maantieteellisesti ryhmän toiminta painottuu Länsi- ja Keski-Suomeen. Pohjoisimmat konttorit löytyvät Torniosta ja Rovaniemeltä.[3] POP-pankilla on EPSI Rating -asiakastutkimuksen mukaan Suomen ja Pohjoismaiden tyytyväisimmät asiakkaat.[4]

POP Pankki -ryhmä on suomalainen finanssiryhmä, joka tarjoaa vähittäispankkipalveluja henkilöasiakkaille, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä vahinkovakuutuspalveluja henkilöasiakkaille. POP Pankki -ryhmän tehtävänä on edistää asiakkaiden taloudellista hyvinvointia, vaurastumista ja paikallista menestystä. Ryhmän visiona on olla henkilökohtaisen ja digitaalisen palvelun yhdistävä, parhaan asiakastyytyväisyyden sekä nopean päätöksenteon pankki, joka on vakavarainen ja kasvaa kannattavasti markkinoita nopeammin.

POP-pankit ovat osuuskuntamuotoisia pankkeja, joiden omistajia ovat pankkien jäsenasiakkaat.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallisosuuspankki-ryhmä syntyi vuonna 1997, kun 44 osuuspankkia erosi Osuuspankkiryhmästä (nyk. OP). Ryhmä toimi nimellä Paikallisosuuspankit vuoteen 2010, jolloin nimeksi vaihdettiin POP Pankki.

Osuuspankkiryhmä muutti toimintaansa 1990-luvun pankkikriisin jälkeisissä oloissa vuonna 1997. Osuuspankkiryhmästä syntyi tuolloin yhteisvastuullinen yhteenliittymä. Joukko maakuntien osuuspankkeja kuitenkin vastusti muutosta. Näissä "kapinapankeissa" pelättiin, että ne joutuisivat kaupunkipankkien riskinoton maksumiehiksi ja että ne menettäisivät itsenäisyytensä. Ryhmästä eronneet pankit perustivat oman pankkiryhmänsä Paikallisosuuspankit.[5] POP-pankkeja on kutsuttu koivunlehtitunnuksen vuoksi myös koivunlehtipankeiksi.

EU:n pankkisääntely vaikutti siihen, että POP-pankit muodostivat yhteenliittymän 31.12.2015. Yhteenliittymän keskusyhteisöksi tuli POP Pankkiliitto. Kukin jäsenpankeista päätti omalta osaltaan 2015, liittyisikö se uuteen yhteenliittymään.[6] Tuossa yhteydessä POP-ryhmästä erosi kahdeksan jäsenpankkia. Jäsenpako vastasi 22 % POP-pankkiliiton osuuspääomasta.[7] Eronneista pankeista kaksi yhdistyi Oma Säästöpankkiin, kun taas kuusi POP-pankkia liittyi OP-ryhmään.[5] Syynä siirtymiseen on pidetty sitä, että POP-pankeista oli syntymässä samanlainen yhteenliittymä kuin mitä pankit vastustivat vuonna 1997.

Pankkiryhmän toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valokuva pankin säästölippaasta.

POP-pankkiryhmän keskusyhteisönä toimii POP Pankkikeskus osk, joka vastaa ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta.[8]

Pankkiryhmän keskusluottolaitoksena toimii ryhmän oma Bonum Pankki vuodesta 2015 alkaen. Siihen asti ryhmä osti keskusluottolaitospalvelut Aktialta.[9]

POP-pankkiryhmän vahinkovakuutusyhtiönä henkilöasiakkaille toimii vuonna 2012 perustettu Suomen Vahinkovakuutus. Se tarjoaa vakuutuksia markkinointinimensä POP Vakuutus kautta. Asiakkaita vakuutusyhtiöllä oli vuonna 2020 yhteensä 155 000.[4]

POP Asuntoluottopankki Oyj on saanut kiinnitysluottopankkitoimiluvan toukokuussa 2022[10].

POP Pankit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärven POP Pankki

POP-pankkiryhmässä on seuraavat jäsenpankit (9/2022):

Entisiä POP-pankkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vaskion Osuuspankki yhdistyi 2014 Kosken Osuuspankkiin. Yhdistynyt pankki pysyi POP-ryhmässä.

Kaksi POP-pankkia yhdistyi Oma Säästöpankkiin 2015:[11][12][13]

  • Joroisten Osuuspankki
  • Pyhäselän Paikallisosuuspankki

Kuusi POP-pankkia siirtyi POP-ryhmästä OP-ryhmään toukokuussa 2015:[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]