Osuuskauppa Keskimaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osuuskauppa Keskimaa
Keskimaa.svg
Yritysmuoto osuuskunta
Perustettu 1915
Kotipaikka Jyväskylä
Liikevaihto Laskua 624,7 milj. € (2020)[1]
Henkilöstö Nousua 1 807 (31.12.2020)[1]
Kotisivu keskimaa.fi

Osuuskauppa Keskimaa on S-ryhmän alueosuuskauppa Keski-Suomessa ja sen kotipaikka on Jyväskylä. Osuuskaupan alue kattaa kaikki Keski-Suomen kunnat lukuun ottamatta Osuuskauppa KPO:n alueeseen kuuluvaa Kinnulaa ja entisestä Längelmäestä Jämsään vuonna 2007 liitettyä aluetta (Sale Länkipohja kuuluu Pirkanmaan Osuuskaupalle) sekä lisäksi Kangasniemen Etelä-Savon maakunnasta.

Keskimaa perustettiin vuonna 1915 nimellä Jyväskylän osuuskauppa. Perustajat olivat kaupungin porvaristoa, jotka eivät halunneet kuulua työväenhenkiseen Osuuskauppa Mäki-Mattiin. Vuonna 1928 yritys muutti nimensä Osuusliike Keskimaaksi ja vuonna 1983 Osuuskauppa Keskimaaksi.[2] Vuodesta 2002 alkaen käytettiin nimeä Keskimaa Osk., kunnes 2013 palattiin takaisin muotoon Osuuskauppa Keskimaa.[3]

Keskimaa kasvoi vähitellen koko maakunnan kattavaksi alueosuuskaupaksi vuoden 1984 alussa tapahtuneessa fuusiossa. Koko maassa suuntaus oli tuolloin kohti vahvoja alueellisia osuuskauppoja. Osuuskauppa sai myös lisää markkinaosuutta esimerkiksi avaamalla seudun ensimmäisen automarketin ja Suomen ensimmäisen Prisman 22. marraskuuta 1972.[4] Idean isä oli toimitusjohtaja Pekka Prättälä. Nimi Prisma oli arkkitehti Jaakko Vaetojan ja Prättälän kehittämä.[5][6] Jyväskylän kaupunginjohtaja Veli Järvinen järjesti Keskimaan automarketille tontin hyvältä paikalta. Prättälän jälkeen toimitusjohtajana oli Kalevi Liukkonen.[7]

Keskimaahan liitetyt paikalliset osuuskaupat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kangasniemen Osuuskauppa 1984
  • Karstulan Osuuskauppa 1984
  • Kuhmoisten Osuuskauppa 1991
  • Muuramen Maanviljelijäin Osuuskauppa 1956
  • Osuuskauppa Hankapohja (Hankasalmi) 1984
  • Osuuskauppa Keurusmaa (Keuruu) 1977
    • Edeltäjät vuoteen 1965 Haapamäen Osuuskauppa (Keuruu) ja Keuruun Osuuskauppa
  • Osuuskauppa Kotikunta (Pihtipudas) 1984
  • Osuuskauppa Päijätmaa (Joutsa) 1981
  • Osuuskauppa Seppo (Jämsä) 1984
  • Osuuskauppa Sisämaa (Viitasaari) 1984
  • Osuusliike Alakeitele (Äänekoski) 1984
    • Konginkankaan Osuuskauppa liittyi Osuusliike Alakeiteleeseen 1965[8]
  • Osuusliike Vaajala (Jyväskylän mlk) 1984
  • Saarijärven Osuuskauppa 1984
    • Osuuskauppa Kivikanto (Kivijärvi) liittyi Saarijärven Osuuskauppaan 1972
  • Säynätsalon Osuuskauppa 1966
  • Uuraisten Osuuskauppa 1971

Lähde[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Osuuskauppa Keskimaan tilinpäätös ja toimintakertomus 2020 Osuuskauppa Keskimaa. Viitattu 29.11.2021.
  2. Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 473-478.
  3. Keskimaa Osk:n nimi on taas Osuuskauppa Keskimaa Epressi. 23.4.2013. Keskimaa Osk. Viitattu 29.11.2021.
  4. Jättiläiskauppaa tultiin ihmettelemään kaukaakin Suur-Jyväskylän lehti. 28.11.2012. Viitattu 11.11.2013.
  5. Prättälän Prisman menestyksen kaari jatkuu yhä Keskisuomalainen. 14.9.2011. Viitattu 11.11.2013.
  6. Pekka Prättälä toi automarketit Keski-Suomeen Yle Keski-Suomi. 22.11.2012. Viitattu 11.11.2013.
  7. Lasse Kangas: Kalevi Liukkonen - viittä vaille SOK:n pääjohtaja Kauppalehti. 1.12.2004. Viitattu 11.11.2013.
  8. http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=46DAE23946517B76908C684DD200D7A4?kuvailuTaso=AM&avain=37388.KA
  9. Eilen, tänään, huomennakin - Keskimaa 75 vuotta