Kinnula

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kinnula
Kinnula coat of arms.svg Kinnula.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.kinnula.fi
Sijainti 63°22′N, 024°58′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Perustettu 1914
Kokonaispinta-ala 495,72 km²
224:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 460,19 km²
– sisävesi 35,53 km²
Väkiluku 1 692
278:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 3,68 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 16,8 %
– 15–64-v. 55,0 %
– yli 64-v. 28,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 99,2 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,8 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Kanervio
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.

10
3
2

Kinnula on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa pohjoisosassa kantatien 58 varrella Suomenselän vedenjakaja-alueella. Kunnassa on hieman alle 1 700 asukasta. Kinnulan naapurikunnat ovat Kivijärvi, Lestijärvi, Perho, Pihtipudas, Reisjärvi ja Viitasaari, ja sillä on ulkomailla kaksi ystävyyskuntaa: Trøgstad Norjassa ja Konguta Virossa.

Kinnulan luonto ja vesistöt ovat houkutelleet paikkakunnalle paljon kesämökkiläisiä; nykyisin kesämökkejä on kunnan alueella 415.

Kinnula on ollut poikkeuksellisen paljon julkisuudessa kunnan sisäisten poliittisten riitojen vuoksi. Kunnan hyvä imago on saanut pahan kolauksen kunnan ylempien virkamiesten poliittisesta ajojahdista ja erottamisista. Kaikki Kinnulan entiset kunnanjohtajat ovat jääneet ennenaikaiselle sairauseläkkeelle viranhoidostaan.lähde?

Kinnulan ensimmäinen kunnanjohtaja Vilho Kinnunen (1927-1992) jäi sairauseläkkeelle 1990. Kinnunen valmistui kansakoulunopettajaksi Oriveden kansankorkeakoulusta 1947 ja toimi sen jälkeen koko työikänsä Kinnulassa. Vilho Kinnusella oli kymmeniä luottamustehtäviä ja hän oli Säästöpankin pankinjohtaja, josta hän siirtyi kunnanjohtajaksi vuonna 1976 ja jäi sairauseläkkeelle 31.12.1990, eläkepäivät jäivät vähäisiksi, hän menehtyi kotonaan Kinnulassa sydänkohtaukseen 64-vuotiaana tammikuussa vuonna 1992.

Vilho Kinnusta seurannut kunnanjohtaja HTM Kauko-Pekka Moilanen (s. 1947) sai erokäskyn vuonna 2004, hän toimi Kinnulan kunnanjohtajana vuodesta 1990 eli 14 vuotta. Ennen Kinnulaan siirtymistä hän oli Multian kunnanjohtajana vuosina 1988-1989. Irtisanomisen jälkeen Kauko-Pekka Moilanen muutti heti pois Kinnulasta. Hänet yritettiin erottaa jo vuonna 1994, mutta tuolloin erottaminen jäi yhdestä äänestä kiinni ja Moilanen jatkoi kunnanjohtajana noin 10 vuotta.

Moilasen seuraaja PD, insinööri (ylempi AMK) Juha Urpilainen (s. 1959) toimi Kinnulan kunnanjohtajana 2004–2014. Hänet yritettiin erottaa yleiseen luottamuspulaan vedoten lokakuussa 2013. Urpilainen valitti potkuistaan Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, mutta peruutti myöhemmin valituksensa kunnan kanssa tekemänsä sovintosopimuksen mukaisesti. Sopimuksessa Kinnulan kunta puolestaan sitoutui maksamaan Urpilaiselle asian sovinnolliseksi sopimiseksi korvausta virkasuhteen päättyessä 80 000 euroa sekä lisäksi neljän kuukauden palkan ilman työvelvoitetta. Hallinto-oikeus kumosi syksyllä 2014 Urpilaisen erottamisen erään kuntalaisen tekemän valituksen pohjalta. Urpilainen jäi tämän jälkeen eläkkeelle, mutta ei tiettävästi riidoista huolimatta muuttanut syntymäkunnastaan Kinnulasta pois. Ennen Kinnulaa Urpilainen toimi mm. Kajaanin elinkeinojohtajana ja Nokian Renkaiden tehtaanjohtajana. [7].

Nykyään Kinnulan kunnanjohtajana toimii kasvatustieteen tohtori Pekka Kanervio (s. 1957). Hän on toiminut mm. luokanopettajana ja tutkijana sekä tehnyt rehtorin sijaisuuksia myös Kinnulassa ennen kunnanjohtajaksi valintaansa. Hän on asunut aikaisemmin Jyväskylässä ja Helsingissä. Kunnanjohtajaksi valinnan myötä hän muutti Kinnulaan.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kinnulan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 248
1985
  
2 309
1990
  
2 307
1995
  
2 272
2000
  
2 117
2005
  
1 933
2010
  
1 821
2015
  
1 749
Lähde: Tilastokeskus.[8] Väestötietojärjestelmä[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakkaraniemi, Hiilinki, Jääjoki, Kangaskylä, Kirkonkylä, Markokylä, Matkusjoki, Muhola, Myllykylä, Niemenkylä, Rantakylä, Saarenkylä, Silkkiperä, Urpila

Kulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salamajärven kansallispuisto ulottuu Kinnulaan Perhon suunnalta. Kinnulan kirkonkylässä, Apajarannan lähettyvillä sijaitsee maallikkosaarnaaja, kuvataiteilija Vihtori Storckin perinneateljee. Kunnassa on keskeisenä urheilulajina pesäpallo.

Tunnettuja kinnulalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.