Korpilahti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Korpilahti on myös entinen kylä Karjalan tasavallassa.
Korpilahti
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Jyväskylä
Korpilahti.vaakuna.svg Korpilahti.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°01′00″N, 025°33′40″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Perustettu 1867
– emäpitäjä Jyväskylä
Liitetty 2009
– liitoskunnat Jyväskylä
Jyväskylän maalaiskunta
Korpilahti
– syntynyt kunta Jyväskylä
Pinta-ala 794,62 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 614,58 km²
– sisävesi 180,04 km²
Väkiluku 5 061  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 8,23 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 17,3 %
– 15–64-v. 61,5 %
– yli 64-v. 21,2 %
Korpilahti Oravivuoren laen näkötornista
Kärkistensalmen silta

Korpilahti (epävirallisesti ruots. Korpilax) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomessa, Muuramen ja Jämsän välissä, Päijänteen molemmin puolin. Kunta liittyi Jyväskylän kaupunkiin vuoden 2009 alussa. Korpilahden naapurikunnat olivat juuri ennen kunnan lakkauttamista Joutsa, Jyväskylän mlk, Jämsä, Jämsänkoski, Luhanka, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka.

Korpilahden kunnassa vuonna 2009 asui 5 061 asukasta[2] sekä kesäaikana näiden lisäksi noin 4 500 mökkeilijää. Kunnan pinta-ala oli 794,62 km2, josta 180,04 km² oli vesistöjä.[1] Siihen kuuluvia maa-alueita on Päijänteen molemmilla puolilla, ja alueella on noin 200 järveä. Korpilahden kyliä ovat mm. Moksi, Tikkala, Oittila, Saukkola, Ylä-Muuratjärvi, Putkilahti, Saakoski ja Sarvenperä. Väestö on lähes kokonaan suomenkielinen.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpilahden kautta kulkee valtatie 9, aiemmin myös valtatie 4. Entisellä Korpilahden alueella, Korpilahden-Luhangan maantiellä (nro 610), sijaitsee vuosina 1995–1997 rakennettu Kärkistensalmen silta, joka korvasi lossin. Seututie 610, joka on ainoa Korpilahden länsi- ja itäosan toisiinsa liittävä tieyhteys, jatkuu Luhangan kautta Joutsaan, jossa se yhtyy Päijänteen itäpuoliseen valtatie 4:ään (aiemmin kantatie 59). 1970-luvun lopulla valmistui Korpilahden kautta kulkeva, toistakymmentä vuotta rakenteilla ollut oikorata Jämsänkoskelta Jyväskylään, ja se lyhensi huomattavasti junamatkaa Tampereelta Keski-Suomeen. Rataosalla on Korpilahden alueella Suomen pisin rautatietunneli, noin 4,2 kilometrin pituinen Lahdenvuoren tunneli. Rautatiellä ei ole merkitystä paikallisten liikenneolojen kannalta, koska sillä ei ole henkilöliikennepaikkoja Korpilahden alueella. Korpilahti kuuluu sekä Jyväskylän että Jämsän vaikutusalueeseen; kummankin keskustaan on Korpilahden kirkonkylästä noin 30 kilometriä.[4]

Etäisyyksiä Korpilahdelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpilahden alueelta tehdyt esihistorialliset esinelöydöt osoittavat, että seudulla on liikkunut ihmisiä ainakin 5000, ehkä jo 7000 vuotta sitten. Hämäläisiä eränkävijöitä ilmaantui Korpilahden alueelle noin 400–500-luvuilla ajanlaskun alun jälkeen, kuten on päätelty löydetyistä soikeista tuluskivistä. Kiinteä asutus muodostui kuitenkin vasta paljon myöhemmin, ja alue pysyi kauan Jämsän takamaana. Päijänteen itäpuolinen osa Korpilahdesta oli Asikkalan ja Sääksmäen pitäjien erämaa-alueena. Erämaaomistuksista syntyneitä riitoja ratkottiin myös käräjillä, ja Jämsän käräjien pöytäkirjoissa vuosilta 1492 ja 1495 mainittiin esimerkiksi Korospohjan, Särkäntaipaleen ja Eväsvahan nimet. Vuoden 1539 maakirjan mukaan nykyisen Korpilahden alueella oli 13 taloa.[4]

Korpilahti muodostettiin Jämsän kappeliksi vuonna 1691 ja siihen kuuluivat myös myöhemmät Muurame ja Säynätsalo. Pitäjän ensimmäinen kirkko vaurioitui isonvihan aikana ja sen tilalle valmistui leppävirtalaisen Arvi Junkkarisen johdolla uusi kirkko vuonna 1755. Nykyinen kirkko rakennettiin arkkitehti Charles Bassin piirustusten mukaan vuosina 1823–1826. Korpilahti määrättiin keisarillisella käskykirjeellä lokakuussa 1861 erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi, mutta ensimmäinen oma kirkkoherra saatiin vasta vuonna 1872. Korpilahden asukasluku oli suurimmillaan yli 10 000 henkeä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Muurame erosi Korpilahdesta vuonna 1920 – tällöin Korpilahden väkiluku väheni lähes 3 000 hengellä – ja Säynätsalo edelleen Muuramesta vuonna 1923.[4]

Korpilahdelle asutettiin jatkosodan jälkeen Valkjärven siirtoväkeä. [5]

Korpilahti pysyi perinteisenä maa- ja metsätalouspitäjänä 1950-luvulle saakka, jolloin paikkakunnalle alkoi syntyä pienimuotoista teollisuutta. Vuoteen 1960 saakka Korpilahti kuului Hämeen lääniin, josta se siirrettiin vastaperustettuun Keski-Suomen lääniin. 1960-luvun aikana Korpilahden väkiluku alkoi laskea voimakkaasti, jopa enemmän kuin monissa syrjäisemmissä kunnissa. Yksinomaan vuoden 1965 aikana asukasluku laski 197 hengellä. Läheinen Jyväskylä veti puoleensa varsinkin nuoria muuttajia.[4]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seututie 610:n varrella, Kärkistensalmelta vajaat kymmenen kilometriä Luhangan suuntaan, on nykyisin luonnonsuojelualueena oleva, yli 120 metrin korkeuteen Päijänteen pinnasta kohoava Vaaruvuori, jonka kasvilajisto on ympäristöön verrattuna poikkeuksellisen runsas. Vuoren kohdalla oli yksi Suomen maanteiden jyrkimmistä nousuista, kunnes nykyinen tie valmistui aiemman tien itäpuolitse vuonna 1984. Imatran Voima suunnitteli vuorelle 1960-luvulta lähtien pumppuvoimalaa, jonka oli tarkoitus olla lajissaan Suomen ensimmäinen, mutta tämä hanke haudattiin lopullisesti 2000-luvun alussa.

Unescon Maailmanperintöluetteloon kuuluvan Struven ketjun suojelluista mittauspisteistä yksi sijaitsee entisellä Korpilahdella, Oravivuoren laella.

Kuntaliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpilahti oli Suomen köyhimpiä kuntia, ja sen työttömyysaste oli 14,4 prosenttia (2002). Vuoden 2007 talousarvio oli laadittu 1,979 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2007 suurin investointikohde oli Tikkalan koulun rakentaminen. Hankkeelle varattiin 3,0 milj. euron määräraha. Kunnan lainakanta kasvoi investointien aiheuttaman rahoitustarpeen vuoksi. Arvion mukaan kunnan lainakanta vuoden 2007 lopussa oli n. 22,0 milj. euroa.

Korpilahdella järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys liittymisestä Jyväskylään. Liittymistä vastusti 1303 eli 52,0 prosenttia ja puolusti 1055 eli 42,1 prosenttia 2505 äänestäneestä. Liittymispäätöksen yhteydessä käytiin vilkas keskustelu kuntalaisten mielipiteen ohittamisesta. Osa keskustelijoista pelkäsi Korpilahden palvelujen tulevaisuudessa heikkenevän, toiset sanoivat etteivät ne voi heiketä, koska Korpilahti on niin kaukana keskustasta. Huomautettiin, että myös Jyväskylään liittyneestä Säynätsalosta lakkautellaan palveluita vedoten siihen, ettei Säynätsalo ole missään erityisasemassa. Korpilahti onkin nyt liitoksen jälkeen menettänyt esimerkiksi lukion. Keskustelun päätti kunnan päätös sulkea keskustelupalsta kunnan nettisivuilla.

Äänestyksen lopputuloksesta ja kansalaiskeskustelusta huolimatta Korpilahden kunnanvaltuusto päätti äänin 17-10, että kunta yhdistyy Jyväskylän kaupunkiin 1.1.2009. Myös Jyväskylä hyväksyi liitoksen. 18.2.2008 tehdyn päätöksen mukaan uuteen kaupunkiin liittyi myös Jyväskylän maalaiskunta.

Kuntaliitoksen seurauksena laajentuva Jyväskylän kaupunki saa kuntajakolain mukaisia yhdistymisavustuksia, jotka käytetään entisen Korpilahden alueen visionmukaista kehittämistä tukeviin investointeihin. Ennen Jyväskylän maalaiskunnan päätöstä olleiden tietojen perusteella avustusmäärä oli 7,4 milj.

Mailis Ahovuori ym. tekivät sisäasiainministeriölle kuntajaon muutosesityksen Korpilahden kunnan eteläisen osan liittämiseksi Jämsän kaupunkiin. Jämsän kaupunkiin liitettäväksi ehdotetun alueen pinta-ala on 20,8 % kunnan pinta-alasta ja alueella asuu 12,9 % kunnan asukkaista. Kunta on julkaissut asiaa koskevan kuulutuksen, jossa kehotetaan Korpilahden kunnan asukkaita ja kaikkia muita, jotka katsovat asian koskettavan itseään jättämään kirjalliset huomautukset Korpilahden kunnanhallitukselle. Kunnalle saapui määräaikaan mennessä yhteensä 22 huomautusta, joista 6:ssa kannatettiin alueen liittymistä Jämsän kaupunkiin ja 16:ssa vastustettiin esitettyä liittymistä.

Korpilahden entinen kunnanjohtaja Anssi Nykänen ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson kannattivat liitosta Jyväskylään. Sen sijaan jyväskyläläiset kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut Petri Neittaanmäki ja Ahti Vielma vastustivat liitosta.

Hallintopäällikkö Timo Rusanen otti vastaan Korpilahden kunnanjohtajan tehtävät 20.12.2006. Rusanen hoiti tehtävää hallintosäännön perusteella toistaiseksi. Kunnanjohtajan tehtävä vapautui, kun kunnanvaltuusto myönsi eron kunnanjohtaja Anssi Nykäselle 20.12.2006 alkaen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 35–42. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
  5. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korpilahti.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.