Kärkisten silta
Kärkisten silta | |
---|---|
![]() |
|
Ajokaistoja | 2 |
Ylittää | Kärkistensalmi, Päijänne |
Sijainti | Korpilahti, Jyväskylä |
Ylläpitäjä | Väylävirasto |
Siltatyyppi | Vinoköysisilta |
Pisin jänneväli | 240 m |
Pituus | 787 m |
Leveys | 12 m |
Korkeus | 96 m |
Alituskorkeus | 18,5 m |
Avattu liikenteelle | 1997 |
Koordinaatit | |
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |

Kärkisten silta on Jyväskylän Korpilahdella sijaitseva liittorakenteinen vinoköysisilta.[1] Seututie 610 ylittää Päijänteen Kärkistensalmen siltaa pitkin yhdistäen valtatiet 4 ja 9. Sillan alittaa Lahden ja Jyväskylän välinen laivareitti. Kärkisten sillan avajaiset olivat 29. elokuuta 1997.[2]
Suunnittelumaisema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärkistensalmi ylitettiin ennen lossilla, jonka liikenne ruuhkautui etenkin kesäviikonloppuisin. Tukinuitto aiheutti katkoja lossin liikennöintiin. 1980-luvun loppupuolella tehdyssä selvityksessä todettiin, että sillan rakentaminen tulee kannattavaksi, koska ylläpitokustannuksissa säästetään ja liikenteen palvelutaso säilyy.[3][4]
Maisemallisesti ja vesiliikenteen puolesta vaativaan paikkaan sijoittuvan sillan rakentamiseksi järjestettiin avoin aatekilpailu vuonna 1990. Kilpailun voitti Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu, pääsuunnittelijana diplomi-insinööri Raimo Sormunen ja avustajina professori Michel Virlogeux ja johtaja Claude Servant Ranskasta sekä arkkitehti Erkki Kairamo.[5] Sormunen & Uuttu myös suunnitteli sillan. Sen urakoi YIT, ja se maksoi kaikkiaan noin 17,6 miljoonaa euroa.[2]
Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärkisten sillan pääjänne on 240 metriä, se on Raippaluodon sillan jälkeen Suomen toiseksi pisin. Silta on kokonaispituudellaan 787 metriä Suomen kolmanneksi pisin silta Raippaluodon sillan ja Tähtiniemen sillan jälkeen.[2] H-kirjaimen muotoisten pylonien korkeus vedenpinnasta on 96 ja 69 metriä. Betonisten pylonien jalkojen poikkileikkaus on kolmion mallinen.[6] Sillan alituskorkeus on 18,5 metriä. Sillan hyötyleveys on 12 metriä, josta 9 metriä on ajorataa, loppu jää kevyelle liikenteelle.[2]
Sillassa on kaikkiaan 15 tukea. Päijänteen itärannalla olevaa maatukea lukuun ottamatta Kärkisten silta on perustettu kallion varaan. Pyloneiden alla on kaivinpaalut, ja neljä tukea on paalutettu teräspaaluin.[7][2] Sillan pääpalkit, kaksi 1,6 m korkeaa I-palkkia ovat terästä.[8]
Kärkisten siltaa pidetään kokonaisvaikutelmaltaan virtaviivaisena ja keveän näköisenä.[6]
Poliittinen valmistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärkisten siltahankkeen taustalla toimi aktiivisesti Ahon hallituksen sisäministeri Mauri Pekkarinen, jonka vaalipiiriin Korpilahti kuuluu.[9][10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aitta, Seppo (vast.toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 2009. ISBN 951-758-446-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aitta, 2004, s.496-497
- ↑ a b c d e Kärkisten silta (Keski-Suomen tiepiirin siltasivut) Tiehallinto. Arkistoitu 20.1.2016. Viitattu 3.7.2012.
- ↑ Kärkisten silta tieh.fi. 2003. Tiehallinto. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Seppälä, Antti: Pekkarointi-termin synnyttänyt Kärkisten silta on myös osa Mauri Pekkarisen mökkitietä yle.fi. 29.8.2017. Helsinki: YLE. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Aitta, 2004, s.489
- ↑ a b Aitta, 2004, s.257
- ↑ Kärkisten sillan pääpiirustus Tiehallinto. Arkistoitu 5.11.2014. Viitattu 3.7.2012.
- ↑ Aitta, 2004, s.258
- ↑ Peltonen, Kari: Suuret sillat ovat historiaa 1.6.2010. Tekniikka ja Talous. Viitattu 8.10.2015.
- ↑ Lappalainen, Tuomo: Tuomo Lappalainen (Suomen kuvalehti) 7.10.2015. Tuomo Lappalainen, Twitter. Viitattu 8.10.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kärkisten silta Wikimedia Commonsissa