Laukaa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Laukaa
Laukas
Laukaa.vaakuna.svg Laukaa.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.laukaa.fi
Sijainti 62°24′50″N, 025°57′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Perustettu 1593
Kokonaispinta-ala 825,59 km²
140:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 648,40 km²
– sisävesi 177,19 km²
Väkiluku 18 907
64:nneksi suurin 31.10.2016 [2]
väestötiheys 29,16 as./km² (31.10.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 22,6 %
– 15–64-v. 60,1 %
– yli 64-v. 17,3 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,6 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 21,5 %
42:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD

13
9
7
6
3
3
2

Laukaa (ruots. Laukas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 18 907 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 825,59 km² josta 177,19 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 29,16 asukasta/km².

Laukaan kunnan suurimmat taajamat ovat Laukaan kirkonkylä, Lievestuore, Leppävesi ja Vihtavuori. Laukaan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Konnevesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski.

Laukaan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaa on vanha emäpitäjä. Entiseen Laukaan pitäjään (Vanha Laukaa) kuuluivat myös nykyinen Jyväskylän kaupunki, Äänekoski, Suolahti, Sumiainen, osa Saarijärveä, Hankasalmea, Uuraista ja Toivakkaa. Laukaa-nimen taustalla on merkitykseltään hämärtynyt suomen sana laugas.[7] Sanan on arveltu (Tunkelo, Oksanen, Laukaan historia I) olevan myös samaa alkuperää kuin Suomenlahden etelärannalla, Vatjassa, oleva Laukaanjoki, joka on venäjäksi Luga. Sana tarkoittaa kosteaa niittyä ja on muissa slaavilaisissa sekä balttilaissa kieleissä muodossa luka tai laukas. Laukaan alueella on myös muuta tuon alueen nimistöä.[8]

Laukaaseen asutettiin jatkosodan jälkeen Sortavalan maalaiskunnan siirtoväkeä.[9]

Laukaan rajakyliä liitettiin aikoinaan Jyväskylän maalaiskuntaan, muun muassa 1960-luvulla osia Savion ja Vehniän kylistä. Ne kuuluvat vuodesta 2009 alkaen Jyväskylään.[10]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaa on vesistöinen kunta. Laukaassa yhtyvät Rautalammin, Viitasaaren ja Saarijärven vesireittien vedet yhdeksi merelle vaeltavaksi virraksi. Tätä kuvaa Laukaan vaakuna. Laukaan kunnassa suurimmat järvet ovat Leppävesi, Lievestuoreenjärvi, Kynsivesi ja Kuusvesi.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Laukaan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
13 676
1985
  
14 710
1990
  
15 730
1995
  
16 352
2000
  
16 548
2005
  
17 193
2010
  
18 142
2015
  
18 785
Lähde: Tilastokeskus.[11] Väestötietojärjestelmä[12]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaan kautta kulkevat vuonna 1918 valmistunut Jyväskylä–Pieksämäki-rata, jolla sijaitsee Lievestuoreen rautatieasema[13] sekä monessa osassa rakennettu ja lopullisesti vuonna 1960 valmistunut Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jolla ovat sijainneet Leppäveden, Vihtavuoren, Laukaan ja Kuusan rautatieasemat. Henkilöliikenne Jyväskylän ja Haapajärven välisellä radalla lopetettiin vuonna 1987 ja sillä kulkee vain tavarajunia.[14] Laukaan tärkeimmät maantieyhteydet ovat valtatie 4 Jyväskylästä Ouluun, valtatie 9 Jyväskylästä Kuopioon, valtatie 13 Jyväskylästä Mikkeliin, valtatie 23 Jyväskylästä Pieksämäen ja Varkauden kautta Joensuuhun sekä seututie 637 Jyväskylästä Vihtavuoren ja kirkonkylän kautta Suolahteen. Myös Äänekosken ja Suonenjoen välinen kantatie 69 kulkee osittain Laukaan alueella. Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella aivan Laukaan rajan tuntumassa.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihtavuori

Haapala, Harhala, Hoho, Kirkonkylä eli ent. Pellosniemi, Kuhaniemi, Kuusa (tai Kuusaa), Lankamaa, Laukkavirta eli Tarvaala, Leinola, Leppävesi, Lievestuore, Metsolahti, Saarilampi, Savio, Simuna, Tervatehdas, Tiituspohja, Valkola, Vehniä, Vihtasilta, Vihtavuori, Vihtiälä, Vuontee, Äijälä.

Kyläseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaan pohjoinen kyläseura ry toimii Laukaan pohjoisten kylien, Haapalan, Haapasuon, Tervatehtaan, Vatian ja Viitalan kylien alueilla.[15] Kuusan kipinä kyläseura ry toimii Kuusan kylän vakituisten ja loma-asukkaiden yhteisenä edunvalvojana.[16]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaassa sijaitsee Lidlin jakelukeskus.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievestuoreen Kisa pelaa pesäpalloa miesten toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Ykköspesiksessä.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkirjasto, terveyskeskus, Sydän-Laukaan koulun yhteydessä sijaitseva liikuntahalli.

Laukaan kirkonkylällä sijaitsevan yläkoulun nimi on Sydän-Laukaan koulu, jonka yhteydessä toimii myös Laukaan lukio. Laukaassa toimii myös monta alakoulua ja useita päiväkoteja. Lisäksi Laukaassa, Kuhankoskella, toimii Bovallius-ammattiopisto, joka on S. ja A. Bovalliuksen säätiön ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos.

Laukaan avovankila sijaitsee Vuonteen kylässä.

Tapahtumat ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka kesä Laukaan satamassa järjestetään myös lasten tapahtuma Sararanta puskii. Kesällä 2016 Laukaassa järjestetään monia tapahtumia, kuten F2-kisat Peurungassa[17] ja Perinnepäivät Tupasvillassa[18]. Laukaassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2003.

Hirvieläintä muistuttava kalliomaalaus Laukaan Saraakalliolla

Laukaassa sijaitsevat Saraakallion kalliomaalaukset, jotka ovat tiettävästi Fennoskandian laajimmat. Kalliomaalauksia on tehty usean sukupolven ajan punamultavärillä ja niiden iäksi on arvioitu 6600–3500 vuotta [19]. Kalliolle johtaa polku, joka on merkitty puihin keltaisella maalilla. Suurin osa kalliomaalauksista näkyy hyvin heikosti ja ne ovat parhaiten nähtävissä sateen jälkeen. Polku kalliomaalauksille on kohtalaisen vaikeakulkuinen ja tästä syystä suositellaan maastoon soveltuvia vaatteita.

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, lokakuu 2016 31.10.2016. Tilastokeskus. Viitattu 30.11.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 25.1.2013.
  7. Ketun luolia Kiteellä. Terhi Ainiala. Kotus 24.6.2008. Viitattu 23.2.2014.
  8. “Nimestä Laukaa,”, Laukaan Joulu DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Viitattu 14. joulukuuta 2015.
  9. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  10. Jyväskylän maalaiskunnan kirja, osio Pitäjän synty ja aluemuutokset
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  13. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 183. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  14. Iltanen 2010, s. 208–210.
  15. Pohjoinen kyläseura
  16. Kuusa
  17. Satama Festival
  18. Tupasvilla
  19. http://www.laukaa.fi/page1.php?hid=247

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]