Laukaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Laukaa
Laukas
Laukaa.vaakuna.svg Laukaa.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°24′50″N, 025°57′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Hallinnollinen keskus Laukaan kirkonkylä
Perustettu 1593
Kokonaispinta-ala 825,59 km²
140:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 648,49 km²
– sisävesi 177,10 km²
Väkiluku 18 958
64:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 29,23 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 22,9 %
– 15–64-v. 58,8 %
– yli 64-v. 18,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Ps.
 • KD
 • Vas.

14
10
5
5
3
3
3
www.laukaa.fi

Laukaa (ruots. Laukas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 18 958 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 825,59 km² josta 177,10 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 29,23 asukasta/km².

Laukaan kunnan suurimmat taajamat ovat Laukaan kirkonkylä, Lievestuore, Leppävesi ja Vihtavuori. Laukaan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Konnevesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaa on vesistöinen kunta. Laukaassa yhtyvät Rautalammin, Viitasaaren ja Saarijärven vesireittien vedet yhdeksi merelle vaeltavaksi virraksi. Tätä kuvaa Laukaan vaakuna. Laukaan kunnassa suurimmat järvet ovat Leppävesi, Lievestuoreenjärvi, Kynsivesi ja Kuusvesi.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rivitaloasutusta Vihtavuoressa.

Haapala, Harhala, Hoho, Kirkonkylä eli ent. Pellosniemi, Kuhaniemi, Kuusa (tai Kuusaa), Lankamaa, Laukkavirta eli Tarvaala, Leinola, Leppävesi, Lievestuore, Metsolahti, Saarilampi, Savio, Simuna, Tervatehdas, Tiituspohja, Valkola, Vehniä, Vihtasilta, Vihtavuori, Vihtiälä, Vuontee, Äijälä.

Laukaan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaa on vanha emäpitäjä. Entiseen Laukaan pitäjään (Vanha Laukaa) kuuluivat myös nykyinen Jyväskylän kaupunki, Äänekoski, Suolahti, Sumiainen, osa Saarijärveä, Hankasalmea, Uuraista ja Toivakkaa. Laukaa-nimen taustalla on merkitykseltään hämärtynyt suomen sana laugas.[7] Sanan on arveltu (Tunkelo, Oksanen, Laukaan historia I) olevan myös samaa alkuperää kuin Suomenlahden etelärannalla, Vatjassa, oleva Laukaanjoki, joka on venäjäksi Luga. Sana tarkoittaa kosteaa niittyä ja on muissa slaavilaisissa sekä balttilaissa kieleissä muodossa luka tai laukas. Laukaan alueella on myös muuta tuon alueen nimistöä.[8]

Laukaaseen asutettiin jatkosodan jälkeen Sortavalan maalaiskunnan siirtoväkeä.[9]

Laukaan rajakyliä liitettiin aikoinaan Jyväskylän maalaiskuntaan, muun muassa 1960-luvulla osia Savion ja Vehniän kylistä. Ne kuuluvat vuodesta 2009 alkaen Jyväskylään.[10]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Laukaan kunnanvaltuusto

Laukaan kunnanjohtaja on Jaakko Kiiskilä. Laukaan kunnanvaltuustossa on 43 paikkaa, joista 14 on keskustan ja 10 SDP:n hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat halpakauppaketju Ale-Makasiini, Prima-rakentajat Oy Leppänen ja kuulosuojainten valmistaja Silenta Ltd.[11]

Laukaassa sijaitsee suuri Lidlin jakelukeskus.[12]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Laukaan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
13 676
1985
  
14 710
1990
  
15 730
1995
  
16 352
2000
  
16 548
2005
  
17 193
2010
  
18 142
2015
  
18 865
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Laukaassa oli 18 978 asukasta, joista 13 571 asui taajamissa, 5 293 haja-asutusalueilla ja 114 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Laukaan taajama-aste on 71,9 %.[14] Laukaan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Laukaan kirkonkylä 8 048
2 Leppävesi 2 932
3 Lievestuore 2 324
4 Kuusa 267

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Vihtavuori on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Laukaan kirkonkylää.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Laukaassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Laukaan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[17]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaan kautta kulkevat vuonna 1918 valmistunut Jyväskylä–Pieksämäki-rata, jolla sijaitsee Lievestuoreen rautatieasema[18] sekä monessa osassa rakennettu ja lopullisesti vuonna 1960 valmistunut Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jolla ovat sijainneet Leppäveden, Vihtavuoren, Laukaan ja Kuusan rautatieasemat. Henkilöliikenne Jyväskylän ja Haapajärven välisellä radalla lopetettiin vuonna 1987 ja sillä kulkee vain tavarajunia.[19] Laukaan tärkeimmät maantieyhteydet ovat valtatie 4 Jyväskylästä Ouluun, valtatie 9 Jyväskylästä Kuopioon, valtatie 13 Jyväskylästä Mikkeliin, valtatie 23 Jyväskylästä Pieksämäen ja Varkauden kautta Joensuuhun sekä seututie 637 Jyväskylästä Vihtavuoren ja kirkonkylän kautta Suolahteen. Myös Äänekosken ja Suonenjoen välinen kantatie 69 kulkee osittain Laukaan alueella. Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella aivan Laukaan rajan tuntumassa.

Kyläseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaan pohjoinen kyläseura ry toimii Laukaan pohjoisten kylien, Haapalan, Haapasuon, Tervatehtaan, Vatian ja Viitalan kylien alueilla.[20] Kuusan kipinä kyläseura ry toimii Kuusan kylän vakituisten ja loma-asukkaiden yhteisenä edunvalvojana.[21]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievestuoreen Kisa pelaa pesäpalloa miesten toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Ykköspesiksessä.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sydän-Laukaan koulu.

Laukaan palveluita ovat pääkirjasto, terveyskeskus, kirkko ja Sydän-Laukaan koulun yhteydessä sijaitseva liikuntahalli.

Laukaan kirkonkylällä sijaitsevan yläkoulun nimi on Sydän-Laukaan koulu, jonka yhteydessä toimii myös Laukaan lukio. Laukaassa toimii myös monta alakoulua ja useita päiväkoteja. Vihtavuoressa toimii yläkoulu, joka järjestää opetusta myös Leppäveden, Tarvaalan ja Vuonteen yläkouluikäisille.[22]

Vuonteen kylässä sijaitsee Laukaan avovankila. Vankilan on määrä siirtää toimintansa Jyväskylän Tourulassa oleviin tiloihin vuonna 2018.[23]

Tapahtumat ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka kesä Laukaan satamassa järjestetään myös lasten tapahtuma Sararanta puskii. Kesällä 2016 Laukaassa järjestettiin monia tapahtumia, kuten F2-kisat Peurungassa[24] ja Perinnepäivät Tupasvillassa[25]. Laukaassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2003.

Hirvieläintä muistuttava kalliomaalaus Laukaan Saraakalliolla

Laukaassa sijaitsevat Saraakallion kalliomaalaukset, jotka ovat tiettävästi Fennoskandian laajimmat. Kalliomaalauksia on tehty usean sukupolven ajan punamultavärillä ja niiden iäksi on arvioitu 6600–3500 vuotta [26]. Kalliolle johtaa polku, joka on merkitty puihin keltaisella maalilla. Suurin osa kalliomaalauksista näkyy hyvin heikosti ja ne ovat parhaiten nähtävissä sateen jälkeen. Polku kalliomaalauksille on kohtalaisen vaikeakulkuinen ja tästä syystä suositellaan maastoon soveltuvia vaatteita.

Hitonhauta on merkittävä geologinen kohde.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla savulahna, ohrarieska ja munavoi.[27]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Laukaa Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Ketun luolia Kiteellä. Terhi Ainiala. Kotus 24.6.2008. Viitattu 23.2.2014.
  8. “Nimestä Laukaa,”, Laukaan Joulu DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Viitattu 14. joulukuuta 2015.
  9. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  10. Jyväskylän maalaiskunnan kirja, osio Pitäjän synty ja aluemuutokset
  11. Alueen Laukaa yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 28.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  12. Lidl laajentaa Laukaan jakelukeskusta taas Yle. 2014. Viitattu 28.1.2018.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  14. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  15. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  16. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  18. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 183. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  19. Iltanen 2010, s. 208–210.
  20. Pohjoinen kyläseura
  21. Kuusa
  22. Vihtavuoren kyläyhdistys Ry www.vihtavuori.net. Viitattu 25.1.2018.
  23. Avovankila muuttaa Jyväskylän keskustaan Yle Uutiset. Viitattu 25.1.2018.
  24. Satama Festival
  25. Tupasvilla
  26. http://www.laukaa.fi/page1.php?hid=247
  27. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 90–91. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]