Tervatehdas

Tervatehdas on kylä Laukaan kunnassa Keski-Suomessa Kuusan ja Äijälän kylien välissä. Kylä on saanut nimensä tervatehtaasta, joka sijaitsi nykyisen Tervatehtaantien varressa. Pajan lisäksi tervan valmistamosta on enää jäljellä vain kaksi valtavan isoa uunia ja suuri puinen tervasammio Tervatehtaantien ja Hallapuron välissä. Muita Tervatehtaaseen olennaisesti liittyviä paikkoja ovat Hallalähde, Hallapuro ja Kuusvesi.

Alueen rajat

Äijälän kylä määrittelee rajoittuvansa Lankamaan, Kuusan ja Leinolan kyliin. Kuusan kyläyhdistyksen mukaan Kuusan ja Äijälän välinen raja on Pitkäniemessä. Tämän kuusaalaisten määritelmän mukaan Tervatehdas kuuluu Kuusan kylään. Tervatehtaan tosiasialliselle Kuusan kylään kuulumiselle löytyvät myös historialliset juuret. Tervatehtaan Kuusan kylään kuuluminen ei ole kaikkien lähdetietojen mukaan kiistatonta tai on jäänyt kirjoittajille epäselväksi.

Tervatehdas on kylä suurten vesistöjen, valtateiden ja naapurikylien raja-alueella. Erityisesti historiallisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tervatehdas on osa suurempaa Kuusvedenkylää ja Kuusan kylää. Kyläkauppa on Tervatehtaan kylän keskus, kuten myös Kuusvedenkylän keskus. Pääosa Tervatehtaan taloista sijaitsee vanhan nelostien varrella tai tien välittömässä läheisyydessä. Vanha nelostie yhdistää talot toisiinsa. Näin ollen Tervatehdas sijaitsee Kuusveden pohjoisrannan ja sen pohjoisten saarien ja vanhan nelostien rajaamalla alueella, joka ulottuu Hallalähteelle ja Hietasyrjään saakka. Äijälän puolella sivurajaksi sopii joko Korkeakoski tai äärimmäisenä takarajana Otto-Wille Kuusisen patsas Pitkäniemessä ja Kuusaan päin mentäessä Leinolan kylän tienhaara, Leinolan mutka. Tervatehtaan raja Kuusveden järvialueella on ankkuroitavissa linjalle Mannunsaari–Kuussaari–Lehtisaari.

Kuusvedenkylä

Kuusvedenkylä on Tervatehdasta laajempi alue. Kuusvedenkylään kuuluvat Tervatehtaan ohella ainakin Leinolan kylä ja Mannilan kartanon seutu (josta osa Lankamaata) sekä Haapalan ja Viitalan kylät. Tervatehtaan usean kylän raja-alueella sijaitsemisen vuoksi muutamat lapset kävivät Mannilan, kuitenkin pääosa Kuusan ja myöhemmin Haapalan kansakoulua. Jotkut saattoivat käydä koulussa Leinolassa. Vuonna 1959 oli tervatehtaalaisten lasten lopetettava koulunkäyntinsä Kuusan kansakoulussa, syksyllä koulunkäynti jatkui Haapalan kylään rakennetussa uudessa kyläkoulussa.

Kuusvesi

Kuusvesi on yksi Laukaan kunnan suurimmista järvistä. Kuusveden vedenpinnan korkeustaso on 84,8 metriä ja pinta-ala 22,13 neliökilometriä. Kuusveteen laskevat esimerkiksi Simunankoski, Sahijoki, Kuusjoki (tai Mannilanjoki) ja Hallapuro. Kuusvedestä vedet juoksevat Tarvaalankosken kautta Saraavedelle, Päijänteelle, Kymijoelle, Kotkaan ja Suomenlahdelle sekä Jyväskylän ja pääkaupunkiseudun asukkaiden juotavaksi. Kuusveden saaria ovat mm. Kuussaari, Pukkisaari, Lehtisaari ja Mannunsaari.

Pohjoisrannalla Allunlahdessa on uimapaikka, laituri, pukeutumiskopit ja grillikatos. Kuusveden Tarvaalan Kirkkoniemessä on uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu, jossa voi myös yöpyä.

Sijainti valtatieden risteyksessä

Jyväskylän ja Oulun välillä vanhan ja nykyisen nelostien linjaukset ovat toisiaan lähellä – yhtä hyvin suurta poikkeusta lukuun ottamatta. Helsingistä alkanut vanha nelostie vei Jyväskylästä Laukaan kirkonkylään. Laukaan kirkonkylästä nelostie jatkui nykyisen maantien 637 suuntaisesti Kuusaan ja Tervatehtaan Korkeakoskelle. Valtakunnallisesti merkittävästä Korkeakosken tienristeyksestä nelostie kääntyi Suolahteen ja edelleen kohti pohjoista.

Turun ja Kuopion välinen valtatie 9 on valtakunnallisesti tärkeä poikittaisreitti. Ennen 9-tien oikaisua myös sen reitti Jyväskylästä Kuopioon kulki vanhaa nelostietä pitkin Laukaan kirkonkylään, Kuusaan ja Tervatehtaan Korkeakosken tienristeykseen, josta tiet haarautuivat eri suuntiin.

Kun nelostien oikaisu valmistui 1950-luvun lopulla Jyväskylästä suoraan Äänekoskelle jäivät Laukaan kirkonkylä, Kuusa, Tervatehdas, Tervatehtaalla sijaitseva Korkeakosken tienristeys ja Suolahti uuden nelostien sivuun.

Palvelut

Laatokankarjalainen Eero Hyvärinen perusti Tervatehtaalle 1950-luvun alkupuolella kyläkaupan serkkunsa Antti Hyvärisen ehdotuksesta. 1980-luvun loppupuolella kyläkauppiaaksi vaihtui Ossi Kiiveri. Tällöin kaupan nimi muutettiin Ossin Marketiksi. Tervatehtaan kyläkauppa lopetti toimintansa muutama vuosi sitten. Kuusassa oli vielä 1960-luvun alkupuolella kolme kauppaa. Niistä tunnetuin oli Eino Häyrisen omistama kyläkauppa, joka tuhoutui tulipalossa 1990.

Kylästä kotoisin olevia henkilöitä

• Juha Kankkunen
• Anna-Kaisa Hermunen
• Otto-Wille Kuusinen

Katso myös

• Kuusvesi

Lähteet

• Maakuntakirjat^{lähde tarkemmin?}
• Suomen kunnalliskalenterit^{lähde tarkemmin?}
• Kunnallishallinto (Kommunal Förvaltning) -kirjat^{lähde tarkemmin?}
• kunnalliskertomukset^{lähde tarkemmin?}

Aiheesta muualla

• Kuusveden ja Tervatehtaan kartta^{[vanhentunut linkki]}. PDF.
• Laukaan pohjoinen kyläseura (Arkistoitu – Internet Archive)
• Rauno Hyvärinen^{[vanhentunut linkki]}. Blogi. Arkistosta "Joulukuu 2008" löydät laajemman kirjoitelman Tervatehtaan kylästä