Dark Tranquillity

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dark Tranquillity
Dark Tranquillity Logo.png
Darkt.jpg
Tiedot
Toiminnassa 1989–1991 (nimellä Septic Broiler)
1991––
Tyylilaji melodinen death metal
alternative metal
Kotipaikka Göteborg, Ruotsi
Laulukieli englanti
Jäsenet

Mikael Stannelaulu (1989–)
Anders Jivarprummut (1989–)
Martin Brändströmkosketinsoittimet, elektroniikka (1999–)
Anders Iwersbasso (2016–)
Christopher Amott, kitara (2020–)
Johan Reinholdz, kitara (2020–)

Entiset jäsenet

Anders Fridén, laulu (1989–1993, In Flames)
Fredrik Johansson, kitara (1993–1998)
Michael Nicklassonbasso (1998–2008)
Daniel Antonssonbasso (2008–2013)
Martin Henrikssonkitara (1989–2016)
Niklas Sundin, kitara (1989–2020)

Levy-yhtiö

Century Media Records

Aiheesta muualla
Kotisivut

Dark Tranquillity on Göteborgissa vuoden 1989 lopulla perustettu melodista death metalia esittävä ruotsalainen yhtye. Se on In Flamesin, Soilworkin ja At the Gatesin ohella yksi tunnetuimmista niin sanotun Göteborg-soundin edustajista.

1990-luvun keskivaiheilla yhtye oli edelläkävijä melodisen death metallin kulttuurissa ja seuratessaan kokeilujaan elektronisten elementtien ja alakuloisten hard rockin ja klassisen musiikin elementtien kanssa yhtye on omistautunut aggressiiviselle thrash metallille, kaava, joka lopulta johti kaupalliseen menestykseen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuodet (1989–1992)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen aikaisimmat vaiheet voidaan jäljittää vuoteen 1989, jolloin laulaja Anders Fridén, soolokitaristi Niklas Sundin, rytmikitaristi Mikael Stanne, basisti Martin Henriksson ja rumpali Anders Jivarp perustivat yhtyeen nimeltä Septic Broiler, joka nojasi tavalliseen thrash metalliin. Yhtye nauhoitti ensimmäisen demonsa Enfeebled Earth vuonna 1990, mutta jo seuraavana vuonna yhtye vaihtoi nimensä Dark Tranquillityksi. Samalla musiikillinen tyyli vaihtui epälineaariseksi death metalliksi.

Uuden nimen alla yhtye nauhoitti ensimmäisen demonsa Trail of Life Decayedin vuonna 1991. Vuonna 1992 yhtye julkaisi A Moonclad Reflection -EP:n, jolloin yhtyeen musiikki alkoi keskittyä kaksintaisteleviin kitaraharmonioihin ja monimutkaisiin kappalerakenteisiin yhdistettynä intensiiviseen auralliseen hyökkäykseen perustuen 1980-luvun thrash-perinteeseen, vaikkakin lähestyen elementtejä NWOBHMsta ja melodisesta death metallista, joka nimettiin melodeathiksi.

Undergroundin pioneerit (1993–1997)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen debyyttialbumi Skydancer julkaistiin vuonna 1993 suomalaisen Spinefarm Recordsin toimesta, mutta laulaja Anders Fridén jätti yhtyeen jo seuraavana vuonna. Tämän seurauksena Mikael Stanne jätti kitaransoiton ja ryhtyi yhtyeen laulajaksi, ja yhtye otti riveihinsä toiseksi kitaristiksi Fredrik Johanssonin. Of Chaos and Eternal Night -EP näki päivänvalon vuonna 1995 kuten myös yhtyeen toinen täysipitkä albumi, The Gallery. Se oli suuri menestys underground-piireissä. Kesällä 1996 yhtye nauhoitti ja miksasi Enter Suicidal Angels -EP:n kolmannen studioalbuminsa sessioissa. Seuraavana vuonna julkaistu kolmas täysipitkä albumi, The Mind’s I, saavutti myös menestystä.

Muutosten aika ja suosio (1998–2001)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1999 yhtye julkaisi neljännen täysipitkän albuminsa, Projector. Kokeellisella levyllä oli läsnä elektronisia elementtejä ja ensimmäistä kertaa kuultiin myös satunnaisesti Mikael Stannen puhtaita lauluja. Albumi kohtasi epäilystä yhtyeen omistautuneimmilta faneilta, mutta toi myös monia uusia faneja. Albumin julkaisun jälkeen kitaristi Fredrik Johansson jätti yhtyeen keskittyäkseen perhe-elämään. Martin Henriksson vaihtoi instrumentikseen kitaran, joten yhtye värväsi basisti Michael Nicklassonin. Samassa yhteydessä värvättiin myös kosketinsoittaja Martin Brändström. Vuonna 2000 yhtye julkaisi viidennen studiolevynsä Havenin, joka esitteli entistäkin enemmän elektronisten elementtien käyttöä ja vieläkin pidempää etäisyyttä melodeathiin suosiessaan suoraviivaisempaa heavy metallia. Haven sai positiivisen vastaanoton niin lehdistöltä kuin faneiltakin.

Kokoonpanon vakiintuminen ja suosion kasvu (2002–2009)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dark Tranquillity esiintymässä Agglutination Metal Festivalilla vuonna 2008.

Vuonna 2002 yhtye julkaisi kuudennen studioalbuminsa Damage Donen. Se on teknisempi ja intensiivisempi tunnelmaltaan; suora ja kiinteä soundi, unohtamatta lukuisia monimutkaisia kappalerakenteita. Albumi ei ollut niin sanotusti ”paluu juurille” –albumi, vaikka osa yhtyeen aiemman tuotannon aggressiivisesta estetiikasta oli tullut takaisin, synnyttäen nopeampia polkuja ja luonnostaan läpikotaisin tarttuvaa materiaalia. Syyskuussa 2003 yhtye julkaisi Live Damage DVD:n joka sisältää yli kolme tuntia livemateriaalia, promovideoita, haastattelun ja paljon muuta.

24. toukokuuta 2004 julkaistiin tupla-CD Exposures – In Retrospect and Denial, joka sisältää aiemmin vaikeasti saatavilla olleita nauhoitteita (ensimmäiset demot ja viimeisimpien studioalbumien sessioiden ylijäämäkappaleita). Exposures – In Retrospect and Denial sisältää laajan 20-sivuisen kansilehtisen täynnä valokuvia yhtyeen uran kaikilta vaiheilta.

15. marraskuuta 2004 julkaistiin yhtyeen kolmas EP Lost to Apathy, tarjoten maistiaisen siitä mitä yhtyeen seitsemänneltä studiolevyltä, Characterilta saattoi odottaa. 24. tammikuuta 2005 Character julkaistiin. Vaikka albumi on The Mind’s I -tyylinen, se ei ole millään tavalla askel taaksepäin yhtyeelle. Päinvastoin, se on iso loikka eteenpäin. ”Klassisen” soundin kanssa uusia, progressiivisia osia taittaen Character tarjoaa faneilleen yhtyeen parhaat puolet.[1]

25. huhtikuuta 2007 yhtye julkaisi kahdeksannen studioalbuminsa, joka kantaa nimeä Fiction. Albumin miksasi Tue Madsen (Himsa, The Haunted) ja se sisältää kaikki ne elementit, jonka varaan yhtye on rakentanut uransa: ajatuksia herättävät sanoitukset, repivä kitaratyöskentely, hurmaavat melodiat ja silkka brutaalius. Fictionia voinee parhaiten pitää nykypäivän versiona yhtyeen klassikoista The Gallery ja The Mind’s I, vain suuremmalla voimakkuudella.[2]

Loppukesänä 2008 yhtyeen pitkäaikainen basisti Michael Nicklasson ilmoitti eroavansa yhtyeestä henkilökohtaisiin syihin vedoten. [3] Syyskuussa yhtye ilmoitti värvänneensä sessiobasistiksi Daniel Anttonsonin,[4] ja marraskuussa pesti virallistettiin.[5]

Uusien muutosten aika (2010–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen ydeksäs täysipitkä albumi, We Are the Void julkaistiin 24. helmikuuta 2010 Ruotsissa. Suomen julkaisupäivä oli 3. maaliskuuta. Alkuvuodesta 2010 yhtye oli kiertueella Yhdysvalloissa Killswitch Engagen ja Devil Wears Pradan lämmittelijänä. 23. helmikuuta yhtye ilmoitti syksyn 2010 kiertueesta, jolla se piti Suomessa viisi konserttia.[6]

Helmikuussa 2013 basisti Daniel Antonsson erosi yhtyeestä. Kertomansa mukaan hän halusi keskittyä mieluummin kitaran soittamiseen ja tuottajana toimimiseen omassa studiossaan Gothenburg Rock Studios.[7]

Yhtyeen kymmenes albumi Construct julkaistiin Euroopassa 27. toukokuuta 2013. Yhtyeen mukaan albumin teossa he halusivat kokeilla jotain uutta ja astua jälleen mukavuusalueen ulkopuolelle.[8]

Vuoden 2016 alussa yhtyeen pitkäaikainen kitaristi Martin Henriksson ilmoitti lähteneensä yhtyeestä. Syyksi hän ilmoitti, ettei enää tunne intohimoa musiikin soittamiseen.[9] Myöhemmin samana vuonna Anders Iwers liittyi yhtyeeseen basistiksi.[10]

Yhtyeen järjestyksessä yhdestoista albumi Atoma julkaistiin 4. marraskuuta 2016. Atoma oli ehdolla ruotsalaiselle Grammis-palkinnolle.[11]

Maaliskuussa 2020 perustajajäsen Niklas Sundin ilmoitti jättävänsä yhtyeen. Syyksi hän kertoi menettäneensä kiinnostustaan kiertue-elämään ja haluavansa keskittyä sen sijaan perhe-elämään ja musiikin kirjoittamiseen. Hän myös totesi fanien ansaitsevan jäseniä jotka haluavat esiintyä mahdollisimman paljon ja pitää yllä eteenpäin vievää voimaa. Hän kuitenkin jatkaa visuaalisen taiteen tekemistä Dark Tranquillityn julkaisuihin.[12] 30. maaliskuuta yhtye kiinnitti kaksi uutta jäsentä: Arch Enemyssä soittanut Christopher Amott ja Andromeda-yhtyeen Johan Reinholdz. He olivat toimineet yhtyeen kiertuejäseninä jo vuodesta 2017, mutta vasta tässä vaiheessa heistä tehtiin virallisia jäseniä.[13]

Yhtyeen 12. studioalbumi Moment julkaistiin maailmanlaajuisesti 20. marraskuuta 2020 Century Media Recordsin kautta. Uudet kitaristit Christopher Amott ja Johan Reinholdz tekevät levyllä ensiesiintymisensä.[14] Kesäkuun 7. päivä 2021 albumi palkittiin ruotsalaisella Grammis-palkinnolla.[15]

Elokuussa 2021 rumpali Anders Jivarp sekä basisti Anders Iwers erosivat yhtyeestä. Tulevilla keikoilla tuuraajina toimii rumpali Joakim Strandberg-Nilsson sekä basisti Christian Jansson.[16]

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mikael Stanne – kitara (1989–1993), laulu (1993–)
  • Christopher Amott – kitara (2020–)
  • Johan Reinholdz – kitara (2020–)
  • Martin Brändström – kosketinsoittimet, elektroniikka (1999–)

Entiset jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anders Fridén – laulu (1989–1993)
  • Fredrik Johansson – kitara (1993–1998)
  • Michael Nicklasson – basso (1998–2008)
  • Daniel Antonsson – basso (2008–2013)
  • Martin Henriksson – basso (1989–1999, 2013-2015), kitara (1998–2016)
  • Niklas Sundin – kitara (1989–2020)
  • Anders Iwers – basso (2016–2021)
  • Anders Jivarp – rummut (1989–2021)

Aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Videografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.dark-tranquillity.nl/biography.htm
  2. http://www2.centurymedia.com/index.aspx?page=detailed_artist&id_artist=13
  3. DARK TRANQUILLITY Parts Ways With Bassist Blabbermouth.net. 23.8.2008. Viitattu 22.7.2021. (englanniksi)
  4. DARK TRANQUILLITY: New Touring Bassist Announced Blabbermouth.net. 19.9.2008. Viitattu 22.7.2021. (englanniksi)
  5. DARK TRANQUILLITY 'Officially' Announces New Bassist Blabbermouth.net. 8.11.2008. Viitattu 22.7.2021. (englanniksi)
  6. http://www.roadrunnerrecords.com/blabbermouth.net/news.aspx?mode=Article&newsitemID=135607
  7. Blabbermouth: DARK TRANQUILLITY Parts Ways With Bassist DANIEL ANTONSSON BLABBERMOUTH.NET. 18.2.2013. Viitattu 19.12.2020. (englanniksi)
  8. Interview: Dark Tranquility explain the blueprints of 'Construct' and the possibility of alien life New Noise Magazine. 13.6.2013. Viitattu 19.12.2020. (englanniksi)
  9. http://teamrock.com/news/2016-04-01/dark-tranquillity-guitarist-martin-henriksson-quits teamrock.com.
  10. Dark Tranquillity www.facebook.com. Viitattu 6.5.2017.
  11. Dark Tranquillity Nominated for Swedish Grammis ultimate-guitar.com. 20.12.2016. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi) 
  12. Dark Tranquillity www.facebook.com. Viitattu 19.12.2020.
  13. Robert Pasbani: DARK TRANQUILLITY Welcome Ex-ARCH ENEMY Guitarist Chris Ammott As Permanent New Member Metal Injection. 30.3.2020. Viitattu 19.12.2020. (englanniksi)
  14. Metalliluolan toimitus: Dark Tranquillity julkaisee ”Moment”-albumin marraskuussa: uusi single ”Phantom Days” kuunneltavissa. Metalliluola. 13.9.2020. Viitattu 19.12.2020.
  15. DARK TRANQUILLITY Wins Swedish GRAMMIS Award For 'Moment' 7.6.2021. Blabbermouth.net. Viitattu 22.7.2021. (englanniksi)
  16. Vesa Siltanen: Muutoksen tuulet puhaltavat melodeath-suuruuden riveissä – Dark Tranquillity on kahta jäsentä köyhempi soundi.fi. 16.8.2021. Viitattu 17.8.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dark Tranquillity.