Dark Tranquillity

Dark Tranquillity
Tiedot
Toiminnassa	1989–1991 (nimellä Septic Broiler) 1991––
Tyylilaji	melodinen death metal alternative metal
Kotipaikka	Göteborg, Ruotsi
Laulukieli	englanti
Jäsenet	Mikael Stanne, laulu (1989–) Martin Brändström, kosketinsoittimet, elektroniikka (1999–) Johan Reinholdz, kitara (2020–) Christian Jansson, basso Joakim Strandberg Nilsson, rummut
Entiset jäsenet	Anders Fridén, laulu (1989–1993) Fredrik Johansson, kitara (1993–1998) Michael Nicklasson, basso (1998–2008) Daniel Antonsson, basso (2008–2013) Martin Henriksson, kitara (1989–2016) Niklas Sundin, kitara (1989–2020) Anders Iwers, basso (2016–2021) Anders Jivarp, rummut (1989–2021) Christopher Amott, kitara (2020–2023)
Levy-yhtiö	Century Media Records
Aiheesta muualla
Kotisivut
Infobox OKNimi-testi OK

Dark Tranquillity on Göteborgissa vuonna 1989 perustettu melodista death metalia esittävä ruotsalainen yhtye. Yhtye on In Flamesin ja At the Gatesin ohella yksi tunnetuimmista niin sanotun Göteborg-soundin edustajista.

Historia

Alkuvuodet (1989–1992)

Laulaja Anders Fridén, soolokitaristi Niklas Sundin, rytmikitaristi Mikael Stanne, basisti Martin Henriksson ja rumpali Anders Jivarp perustivat vuonna 1989 yhtyeen nimeltä Septic Broiler, joka nojasi thrash metalliin. Yhtye nauhoitti ensimmäisen demonsa Enfeebled Earth vuonna 1990, ja vaihtoi seuraavana vuonna nimensä Dark Tranquillityksi. Samalla musiikillinen tyyli vaihtui epälineaariseksi death metalliksi.^lähde?

Uuden nimen alla yhtye nauhoitti ensimmäisen demonsa Trail of Life Decayedin vuonna 1991. Vuonna 1992 yhtye julkaisi A Moonclad Reflection -EP:n, ja sen musiikki alkoi keskittyä kaksintaisteleviin kitaraharmonioihin ja monimutkaisiin kappalerakenteisiin yhdistettynä intensiiviseen auralliseen hyökkäykseen. Musiikki perustui 1980-luvun thrash-perinteeseen, ja siinä oli elementtejä NWOBHMsta ja melodisesta death metallista, joka nimettiin melodeathiksi.^lähde?

Undergroundin pioneerit (1993–1997)

Yhtyeen debyyttialbumi Skydancer julkaistiin vuonna 1993 suomalaisen Spinefarm Recordsin kautta. Laulaja Anders Fridén jätti yhtyeen seuraavana vuonna. Mikael Stanne jätti kitaransoiton ja ryhtyi yhtyeen laulajaksi, ja yhtye otti toiseksi kitaristikseen Fredrik Johanssonin. Of Chaos and Eternal Night -EP julkaistiin vuonna 1995 kuten myös yhtyeen toinen täysipitkä albumi, The Gallery. Kesällä 1996 yhtye nauhoitti ja miksasi Enter Suicidal Angels -EP:n kolmannen studioalbuminsa sessioissa. Seuraavana vuonna julkaistiin kolmas täysipitkä albumi, The Mind’s I.^lähde?

Muutosten aika ja suosio (1998–2001)

Vuonna 1999 yhtye julkaisi neljännen täyspitkän albuminsa, Projector. Kokeellisella levyllä oli läsnä elektronisia elementtejä ja ensimmäistä kertaa kuultiin myös Mikael Stannen puhtaita lauluja. Albumin julkaisun jälkeen kitaristi Fredrik Johansson jätti yhtyeen keskittyäkseen perhe-elämään. Martin Henriksson vaihtoi instrumentikseen kitaran, joten yhtye värväsi basisti Michael Nicklassonin. Samassa yhteydessä värvättiin myös kosketinsoittaja Martin Brändström. Vuonna 2000 yhtye julkaisi viidennen studiolevynsä Havenin, joka sisälsi aiempaa enemmän elektronisia elementtejä. Levy etääntyi melodeathista entisestään ja lähestyi suoraviivaisempaa heavy metallia.^lähde?

Kokoonpanon vakiintuminen ja suosion kasvu (2002–2009)

Dark Tranquillity esiintymässä Agglutination Metal Festivalilla vuonna 2008.

Vuonna 2002 yhtye julkaisi kuudennen studioalbuminsa Damage Donen. Albumi on teknisempi ja intensiivisempi, koska siinä on suora ja kiinteä sointikuva ja monimutkaisia kappalerakenteita. Osa yhtyeen aiemman tuotannon aggressiivisesta estetiikasta tuli takaisin ja synnytti nopeampia polkuja. Syyskuussa 2003 yhtye julkaisi Live Damage DVD:n joka sisältää muun muassa yli kolme tuntia livemateriaalia, promovideoita ja haastattelun.^lähde?

24. toukokuuta 2004 julkaistiin tupla-CD Exposures – In Retrospect and Denial, joka sisältää aiemmin vaikeasti saatavilla olleita nauhoitteita (ensimmäiset demot ja viimeisimpien studioalbumien sessioiden ylijäämäkappaleita). Exposures – In Retrospect and Denial sisältää laajan 20-sivuisen kansilehtisen täynnä valokuvia yhtyeen uran vaiheista.^lähde?

15. marraskuuta 2004 julkaistiin yhtyeen kolmas EP-levy Lost to Apathy. Seitsemäs studiolevy Character julkaistiin 24. tammikuuta 2005. ”Klassisen”^selvennä soundin kanssa se sisälsi uusia, progressiivisia osia.

25. huhtikuuta 2007 yhtye julkaisi kahdeksannen studioalbuminsa Fiction. Albumin miksasi Tue Madsen.

Loppukesänä 2008 yhtyeen pitkäaikainen basisti Michael Nicklasson ilmoitti eroavansa yhtyeestä henkilökohtaisiin syihin vedoten. Syyskuussa yhtye ilmoitti värvänneensä sessiobasistiksi Daniel Anttonsonin, ja marraskuussa pesti virallistettiin.

Uusien muutosten aika (2010–)

Yhtyeen yhdeksäs täyspitkä albumi, We Are the Void julkaistiin 24. helmikuuta 2010 Ruotsissa. Suomen julkaisupäivä oli 3. maaliskuuta. Alkuvuodesta 2010 yhtye oli kiertueella Yhdysvalloissa Killswitch Engagen ja Devil Wears Pradan lämmittelijänä. 23. helmikuuta yhtye ilmoitti syksyn 2010 kiertueesta, jolla se piti Suomessa viisi konserttia.

Helmikuussa 2013 basisti Daniel Antonsson erosi yhtyeestä. Kertomansa mukaan hän halusi keskittyä kitaran soittamiseen ja tuottajana toimimiseen omassa studiossaan Gothenburg Rock Studios.

Yhtyeen kymmenes albumi Construct julkaistiin Euroopassa 27. toukokuuta 2013. Yhtyeen halusi albumin teossa kokeilla jotain uutta ja astua jälleen mukavuusalueen ulkopuolelle.

Vuoden 2016 alussa pitkäaikainen kitaristi Martin Henriksson ilmoitti lähteneensä yhtyeestä. Syyksi hän kertoi, ettei enää tunne intohimoa musiikin soittamiseen. Myöhemmin samana vuonna Anders Iwers liittyi yhtyeeseen basistiksi.

Yhtyeen yhdestoista albumi Atoma julkaistiin 4. marraskuuta 2016. Atoma oli ehdolla ruotsalaiselle Grammis-palkinnolle.

Maaliskuussa 2020 perustajajäsen Niklas Sundin ilmoitti jättävänsä yhtyeen. Hän kertoi menettäneensä kiinnostuksen kiertue-elämään ja haluavansa keskittyä sen sijaan perhe-elämään ja musiikin kirjoittamiseen. Hän myös totesi fanien ansaitsevan jäseniä, jotka haluavat esiintyä mahdollisimman paljon ja pitää yllä eteenpäin vievää voimaa. Hän kuitenkin jatkaa kuvitusten tekemistä Dark Tranquillityn julkaisuihin. 30. maaliskuuta yhtye kiinnitti kaksi uutta jäsentä: Arch Enemyssä soittanut Christopher Amott ja Andromeda-yhtyeen Johan Reinholdz. He olivat toimineet yhtyeen kiertuejäseninä jo vuodesta 2017, mutta vasta tässä vaiheessa heistä tehtiin virallisia jäseniä.

Yhtyeen 12. studioalbumi Moment julkaistiin maailmanlaajuisesti 20. marraskuuta 2020 Century Media Recordsin kautta. Uudet kitaristit Christopher Amott ja Johan Reinholdz tekivät levyllä ensiesiintymisensä. Kesäkuun 7. päivä 2021 albumi palkittiin ruotsalaisella Grammis-palkinnolla.

Elokuussa 2021 rumpali Anders Jivarp sekä basisti Anders Iwers erosivat yhtyeestä. Keikoilla tuuraajina toimi rumpali Joakim Strandberg-Nilsson sekä basisti Christian Jansson.

Heinäkuussa 2023 yhtyeen kitaristi Christopher Amott ilmoitti jättävänsä yhtyeen. Eroilmoituksessa hän vetosi siihen, että haluaa keskittyä oman musiikin säveltämiseen. Yhtye kertoi Joey Concepcionin toimivan hänen sijallaan loppukesän ajan.

Lokakuussa 2023 yhtye aloitti kolmannentoista albuminsa äänitykset Fascination Street Studiosissa. Äänitykset valmistuivat tammikuussa 2024 ja levy lähetetiin Jens Bogrenille miksattavaksi ja masteroitavaksi.

Jäsenet

• Mikael Stanne – kitara (1989–1993), laulu (1993–)
• Johan Reinholdz – kitara (2020–)
• Martin Brändström – kosketinsoittimet, elektroniikka (1999–)
• Christian Jansson – basso
• Joakim Strandberg Nilsson - rummut

Entiset jäsenet

• Anders Fridén – laulu (1989–1993)
• Fredrik Johansson – kitara (1993–1998)
• Michael Nicklasson – basso (1998–2008)
• Daniel Antonsson – basso (2008–2013)
• Martin Henriksson – basso (1989–1999, 2013-2015), kitara (1998–2016)
• Niklas Sundin – kitara (1989–2020)
• Anders Iwers – basso (2016–2021)
• Anders Jivarp – rummut (1989–2021)
• Christopher Amott – kitara (2020–2023)

Aikajana

Diskografia

Pääartikkeli: Dark Tranquillityn diskografia

Studioalbumit

• Skydancer (1993, Spinefarm Records)
• The Gallery (1995, Osmose Productions)
• The Mind’s I (1997, Osmose Productions)
• Projector (1999, Century Media Records)
• Haven (2000, Century Media Records)
• Damage Done (2002, Century Media Records)
• Character (2005, Century Media Records)
• Fiction (2007, Century Media Records)
• We Are the Void (2010, Century Media Records)
• Construct (2013, Century Media Records)
• Atoma (2016, Century Media Records)
• Moment (2020, Century Media Records)
• Endtime Signals (2024, Century Media Records)

EP:t

• A Moonclad Reflection (1992)
• Of Chaos and Eternal Night (1995, Spinefarm Records)
• Enter Suicidal Angels (1996, Osmose Productions)
• Lost to Apathy (2004, Century Media Records)

Videografia

• Zodijackyl Light (1996, Osmose Productions)
• Live Damage (2003, Century Media Records)
• Where Death Is Most Alive (2009, Century Media Records)
• The Dying Fragments
• For the Fans

Aiheesta muualla

• Dark Tranquillityn virallinen sivusto (englanniksi)
• Dark Tranquillity Encyclopaedia Metallumissa (englanniksi)
• Tuotanto ruodinnassa: Dark Tranquillity KaaosZine.