Lievestuoreenjärvi
| Lievestuoreenjärvi | |
|---|---|
 Lievestuoreenjärvi Hyyppäänvuorelta |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Laukaa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Lievestuoreenjärven valuma-alue (14.39) |
| Laskujoki | Sahinjoki Kuusveteen |
| Järvinumero | 14.391.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 84,9 m [1] (N60) |
| Pituus | 14,597 km [1] |
| Leveys | 6,188 km [1] |
| Rantaviiva | 107,356 km [2] |
| Pinta-ala | 40,515 km² [2] |
| Tilavuus | 0,4015592 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 9,91 m [2] |
| Suurin syvyys | 70 m [2] |
| Saaria | 79 [1] |
 Lievestuoreenjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lievestuoreenjärvi on runsaan 40 neliökilometrin suuruinen järvi Laukaassa Rautalammin reitissä.[3] Sahinjoki laskee sen pohjoispäästä Kuusveteen.[1]
Järven eteläpäässä on Lievestuoreen kylä, joka tunnetaan erityisesti 1920–1980-luvuilla toimineesta Lievestuoreen sellutehtaasta ja laulusta "Lievestuoreen Liisa". Tehtaan jätevesiä johdettiin Lievestuoreenjärveen aluksi suoraan, sittemmin puhdistamon ja Laajalahdesta padotun laskeutusaltaan kautta. Tehtaan sulkemisen jälkeen on laskeutusallasta ja Laajalahtea kunnostettu muun muassa ruoppaamalla. Lievestuoreenjärven ekologinen tila on parantunut niin paljon, että se on vuonna 2013 luokiteltu hyväksi.[4] Laajalahteen pumpataan puhdasta vettä Kynsivedestä noin 10 kilometrin päästä. Tunneli on parantanut Lievestuoreenjärven eteläosan tilaa tuomalla siihen puhdasta, hapekasta vettä.[5] Kynsiveden–Lievestuoreenjärevn tunneli oli valmistuessaan vuonna 1961 Pohjoismaiden pisin vedenottotunneli.[6]
Järven länsirannalla on Hyyppäänvuori, joka on maisemallisesti erittäin merkittäväksi luokiteltu noin 30 hehtaarin kokoinen, kallioluontotyyppiä edustava Natura 2000 -kohde. Luonnonarvojensa lisäksi Hyyppäänvuori on luonnonmaisema-alueena tunnettu matkailukohde.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Lievestuoreenjärvi, Laukaa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ Facta-tietopalvelu (hakusana Lievestuoreenjärvi) WSOY. Viitattu 15.10.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ Laajalahden kunnostus (PDF) Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015. 12.12.2013. Web Archive 2014 (Keski-Suomen ympäristökeskus): Keski-Suomen ely. Viitattu 3.6.2025.lähde tarkemmin?
- ↑ Yllätys Laukaassa: 10 kilometrin tunneli, jonka kaikki unohtivat – kunta tutkii omistustaan. Yle 11.10.2016. Viitattu 3.6.2023.
- ↑ Vanhat kuvat: Pohjoismaiden pisin vedenottotunneli valmistui Lievestuoreelle. Jaana Ojala, Keskisuomalainen 10.5.2021. Viitattu 3.6.2023.
- ↑ Hyyppään alue 15.7.2019. Web Archive 2021 (Keski-Suomen ympäristökeskus). Viitattu 3.6.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Outi Manninen: Lievestuoreenjärven historiaa (Arkistoitu – Internet Archive) Laurinkylän koulun projekti 2006. Viitattu 25.5.2014.