Koivujärvi (Laukaa)
| Koivujärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Laukaa, Toivakka |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Leppäveden alue (14.31) |
| Laskuoja | oja Vääräjärveen [1] |
| Järvinumero | 14.318.1.013 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 106,4 m [1] (N2000) |
| Pituus | 2,3 km [1] |
| Leveys | 770 m [1] |
| Rantaviiva | 6,78 km [2] |
| Pinta-ala | 80,895 ha [2] |
| Tilavuus | 0,00228399 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 2,82 m [2] |
| Suurin syvyys | 8,5 m [2] |
| Saaria | 1 [1] |
 Koivujärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Koivujärvi on Keski-Suomessa Laukaassa ja Toivakassa Lievestuoreen lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 81 hehtaaria, se on 2,3 kilometriä pitkä ja 750 metriä leveä. Sen keskiosassa Tupaniemen ja toisen nimettömän niemen välissä on kaventuma, josta hieman etelämpänä kulkee Laukaan ja Toivakan raja. Järvellä on kartan mukaan yksi saari, Pukkisaari, joka sijaitsee Laukaan puolella järven pohjoisosassa. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 2,3 miljoonaa kuutiometriä, sen keskisyvyys on 2,8 metriä ja suurin syvyys on 8,5 metriä. Järven rantaviivan pituus on 6,8 kilometriä. Sekä pohjois- että eteläpäässä on asutusta, joille tulee tiet Lievestuoreen ja Ruuhimäen väliseltä yhdystieltä 16670. Länsiranta on lähes rakentamaton.[1][2][3][4]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koivujärven ekologinen tila on tyydyttävä.[5] Järven vedenlaatua on heikentänyt vuonna 1935 syntyneestä Lipeälammesta kulkeutuva vesi. Koivujärven tila heikkeni erityisesti vuonna 1991, kun Lipeälammen pato avattiin: veden väriluku, kemiallinen hapenkulutus ja ligniinipitoisuus kasvoivat ja järvessä alkoi esiintyä happikatoa. Vedenlaatu heikkeni myös jonkin verran alapuolisissa järvissä. Pato suljettiin vuonna 1992 ja järveä hapetettiin vuonna 1993.[6] Lipeälampi täytettiin vuonna 2004, mutta Koivujärven kuormitus ei ole loppunut kokonaan.[7]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) Leppäveden alueella (14.31), jonka Pitkäjoen valuma-alueeseen (14.318) se kuuluu. Järven laskuoja alkaa sen eteläpäästä ja laskee Vääräjärveen. Koivujärven vedenpinnan korkeus on 106,4 metriä mpy., joten pudotusta laskuojalle kertyy vain noin 20 senttimetriä.[1][2][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perälä, Saara: Lipeälampi - sitkeä vastustaja: Tapaustutkimus keskisuomalaisesta ympäristökonfliktista (pdf) jyx.jyu.fi. 2011. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 3.7.2025.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Koivujärvi, Laukaa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke 🔒 (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.10.2019.
- ↑ Koivujärvi, Laukaa (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.10.2019.
- ↑ Koivujärvi, Laukaa (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.10.2019.
- ↑ a b Koivujärvi (14.318.1.013) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.10.2019.
- ↑ Perälä 2011, s. 25–26.
- ↑ Perälä 2011, s. 40.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perälä, Saara: Koivujärven valuma-alueen kunnostushanke - Asukaskyselyn loppuraportti. Jyväskylä: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-257-097-0 Teoksen verkkoversio (PDF).