Rautalammin reitti
Rautalammin vesireitti kuuluu Kymijoen vesistöön, aivan sen latvavesiin, ja ulottuu Pielavedelle asti. Vesireitti jakaantuu Pohjois-Savon ja Keski-Suomen alueille, joskin pieni alue ulottuu myös Etelä-Savon puolelle. Keiteleen kanava yhdistää Rautalammin reitin Päijänteeseen. Reitti on kansainvälisesti merkittävä vesireitti, joka on säilynyt pitkälle erämaisena alueena. Sitä onkin kutsuttu myös Kansallisvedeksi (vrt. kansallismaisemat). Reitin varrella sijaitsevat Pielaveden, Keiteleen, Tervon, Rautalammin ja Konneveden kirkonkylät.[1]
Rautalammin reitti on todettu yhdeksi valtakunnan arvokkaimmista reittivesistä. Alueena se on suuri, monimuotoinen ja melko luonnontilainen. Veden laatu on hyvä. Reitin vesissä on tavattu 27 luontaisesti lisääntyvää kalalajia.
Reitti on sekä suojelu- että virkistyskäyttöarvoltaan merkittävä. Se kuuluu muun muassa koskiensuojelulailla suojeltuihin vesiin ja erityistä suojelua vaativiin vesistöihin. Lisäksi pohjoismaiden ministerineuvoston luonnonsuojelutyöryhmä on luokitellut reitin erityistä suojeluarvoa omaaviin vesistöihin (Nordiske Vassdragvern og inngrep 1990). 1980-luvun alussa oltiin huolissaan kalanviljelylaitosten vaikutuksista reitin alimman järven Kynsiveden ja koko Rautalammin reitin vedenlaatuun.[2]
Rautalammin reitin vesistöalueelle on luotu veneilyä ja melontaa palveleva satama- ja rantautumispaikkaverkosto. Kansallisvesi soveltuu erinomaisesti omatoimiseen melontaan ja pienveneilyyn. Melojalle reitillä on sekä suuria selkiä että tunnelmallisia jokia ja koskia. Veneilijän kannattaa tarkistaa valitsemansa reitin mitoitus: Kansallisveden kanavien syväys on noin 2,4 metriä ja siltojen alikulkukorkeus noin 5,5 metriä. Veneen voi siirtää "kumikanavaa" eli järjestettyä maakuljetusta käyttäen Pielaveden ja Maaningan välillä Saimaan vesialueelle.[3]
Rautalammin vesireitti on vanha kulkutie, jota pitkin hämäläiset eränkävijät liikkuivat Savon metsissä jo 1300-luvulla. Alueella on runsaasti kivikautisia asuinpaikkoja. Rautalammilla Hankavedellä on Toussunlinnan kalliomaalaus ja muun muassa Konneveden saarissa on useita lapinraunioita. Kalliomaalauksia on myös Laukaan Saraakalliolla ja Paanalansaaren Uittovuorella.[4] [5]
Reitin varrella Suonenjoella on Myllykosken kievari ja Vanhamäen toimintakeskus.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b http://www.kansallisvesi.net/
- ↑ Tutkijat selvittivät: Rautalammin reitti ei kestä useampia kalanviljelylaitoksia. Helsingin Sanomat, 6.3.1982, s. 11. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 23.9.2020.
- ↑ Veneilykesä. Veneilijän palveluopas. finnlake.com. Arkistoitu 23.7.2010. Viitattu 29.8.2011.
- ↑ Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Paanalansaari, Niemelä Museovirasto. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 29.1.2013.
- ↑ Jorma Kyppö: Laukaan Tarvaalan blogi laukaantarvaala.blogspot.fi. Viitattu 29.1.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rautalammin reitti. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
- Suontienselkä–Paasvesi
- Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi – Pieksänjärvi
- Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu
- Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
- Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
- Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
- Konnekoski – Hankavesi – Myhinkoski – Myhinjärvi
- Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
- Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
- Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
- Uurainen – Nurminen – Ahveninen
- Tarvaalankoski – Saraavesi