Konnekoski (koski)
| Konnekoski | |
|---|---|
 Rautalammin hautausmaalla sijaitsevan Konnekoskeen 1860 hukkuneiden muistomerkin muistolaatta. |
|
| Maat | Suomi |
| Kunta | Rautalampi |
| Koordinaatit | |
| Joki | Hankaveden laskujoki |
| Pituus | 500 [1] m |
| Pudotuskorkeus | 0,6–0,7 [1][2] m |
| Keskivirtaama | 47 [3] m³/s |
Konnekoski on Pohjois-Savon Rautalammin Konnekoskella Rautalammin reitillä sijaitseva vuolas koski. Vesi laskee koskessa Hankavedestä Konneveden Mäkäränniemenselkään.[2]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hankavedellä on kaksi lasku-uomaa, jotka sijaitsevat suuren Koskensaaren etelä- ja pohjoispuolella. Pohjoispuolella virtaa Karinkoski ja saaren eteläpuolella Konnekoski virtaavassa kilometrin pituisessa lasku-uomassa, jossa koskimaista osuutta on kartoista arvioiden vain hieman yli 100 metriä. Kun lasku-uoman leveys vaihtelee 20–150 metriä, on koskella leveyttä vain 20–40 metriä. Hankaveden ja Konneveden vedenpintojen korkeusero on karttojen mukaan 0,7 metriä, mutta kosken pudotukseksi on 1977 julkaistussa koski-inventoinnissa ilmoitettu 0,6 metriä [1]. Pudotuksen suuruus riippuu luonnollisesti paljon järvien vesitilanteesta. Kosken kumpaakin rantaa seuraa tiet ja koski päättyy betoniseen kaarisiltaan, jossa joen ylittää Myhinpäähän menevä yhdystie 16089. Joen rannat ovat metsämaata, joskin sen lähellä on pieniä peltopalstoja heti metsäreunan takana. Kosken lähellä sijaitsee viisi kiinteästi asuttua tilaa ja viisi vapaa-ajan asuntoa.[2][4]
Historiaa ja esihistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koskessa on aikoinaan toiminut vähintään yksi vesimylly, jonka paikka saattaa olla nuotiopaikan läheisyydessä koskessa sijaitsevassa vallilla erotetussa uomassa. Vanhan sillan paikka on eri kuin nykyisen sillan.[2][1]
Konnekosken historiaan kuuluu 17. kesäkuuta 1860 tapahtunut kirkkoveneturma, jossa Varismäen kylän kirkkovene törmäsi kariin. Yli 30 henkilöä joutui tällöin veden varaan ja heistä 17 hukkui.[5] Rautalammin hautausmaalla on muistomerkki Konnekoskeen hukkuneiden muistolle. Myös joen partaalla on asiaa valaiseva kyltti. Onnettomuuden jälkeen Karinkoskea perattiin niin, että kirkkoveneet pystyivät liikennöimään siellä edestakaisin.[6][4]
Hydrologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konnekosken valuma-alueen pinta-ala määritetään Hankaveden luusuassa kosken niskalta ja se on 5 125,55 neliökilometriä ja sen järvisyys on 19,32 %.[7] Keskivirtaamaksi (MQ) on ilmoitettu 47 kuutiometriä sekunnissa (m³/s, vuosina 1961–2017 [3][1], tai 48 m³/s [8]), keskiylivirtaamaksi (MHQ) 79,25 m³/s ja keskialivirtaamaksi (MNQ) 27,28 m³/s. Virtaama-arvot on mitattu vuosina 1961–2022. Pienin mitattu virtaama (NQ) 14,80 m³/s havaittiin 18.1.2003, ja suurin virtaama (HQ) 127,00 m³/s vastaavasti 10.6.1988.[9]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansallispuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähinnä Etelä-Konnevedellä mutta myös Konnekoskella on Etelä-Konneveden kansallispuistoon liitettyjä alueita. Siihen kuuluvat lasku-uoman suistossa kumpikin ranta pois lukien mökkiä ja sen ympäristöä, kosken pohjoisranta nuotiopaikan ympärillä ja lasku-uoman yläjuoksulla pohjoinen rantametsikkö niemenkärjessä.[2][10]
Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koskea on kunnostettu 1980-luvulla kalatalouden tarpeisiin. Istukaslajeina ovat taimen ja harjus. Luontaisia saalislajeja ovat taimen, siika, ahven ja hauki. Sallittuja kalastusmenetelmiä koskessa ovat heittokalastus, perhokalastus ja uistelu. Palveluvarustukseen kuuluu heittolaituri.[8] Taimen on tärkein saaliskala ja rauhoitusaika on 11. syyskuuta –15. marraskuuta [11]. Konnekoski on tärkeä siian ja taimenen kutualue. Konnekoski kuuluu reittiveden muiden koskien tapaan koskiensuojelulain piiriin.[10][12][4]
Veneily ja koskimelonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koski on liikennöitävissä ja veneiden ajolinja seuraa joen oikeaa reunaa. Melojille koski on vauhdikas ja siinä on keskellä muutama aalto. Koski virtaa vapaana myös talvisin. Konneveden ja Hankaveden välille suunnitellaan kanavaa Kellarilahden ja Vasikkalahden välille, jossa veneilijät voisivat liikennöiden turvallisesti [13].[14][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Koski-inventointi, s. 79. raportti 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b c d e Konnekoski, Rautalampi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.9.2023.
- ↑ a b Mittausasemien virtaamat - Pohjois-Savo (virtaamatietoja vuosilta 1961–2017) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 15.9.2023.
- ↑ a b c d Vänttinen, Antti: Kesäkulkija kylillä: Konnekoski kuohuu kalaisana, kauniina ja vaarallisena Savon Sanomat. 17.7.2016. Kuopio: Mediakonserni Keskisuomalainen. Viitattu 16.9.2023.
- ↑ Juhan suku-uutiset blogi 15.9.2008: Hirvittävä onnettomuus Konnekoskessa
- ↑ Konnekosken kohtalokkaat kuohut 02.05.2019. Rautalammin museo. Viitattu 16.9.2023.
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b Kalapaikka.net Konnekoski. Viitattu 30.1.2014.
- ↑ Kymijoen vesistö - Konnekoski (virtaamatietoja vuosilta 1961–2022) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 15.9.2023.
- ↑ a b Natura 2000, Konnevesi–Kalaja–Niinivuori (FI0600032). Ympäristö.fi. Julkaistu 23.2.2023. Viitattu 15.9.2023
- ↑ Kalaan.fi Konnekoski
- ↑ Konnekoski visitrautalampi.fi. Rautalampi. Viitattu 16.9.2023.
- ↑ Konnekosken kanava – suunnitelmaselostus (PDF) 18.6.2018. Rautalammin kunta / FCG suunnittelu ja tekniikka Oy. Viitattu 16.9.2023.
- ↑ Konnekoski (kohdekuvaus melojille) Kuopio: Kallan Melojat. Viitattu 16.9.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vaittinen, Seppo: Konnekosken nousu ja lasku veneellä, youtube.com
- Konnekoski Retkipaikka.fi
- Konnekoski visitrautalampi.fi. Rautalampi: Rautalammin kunta.
- Markku Jaakkola. Rautalammin reitille kalaan. Metsästys ja Kalastus 5/1985.
- Konnekoski ilmakuvana. Kaavoitus, Rautalampi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Konnekosken vanha silta (valokuva), finna.fi
- Etelä-Konneveden kansallispuiston palvelut
- Suontienselkä–Paasvesi
- Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi – Pieksänjärvi
- Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu
- Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
- Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
- Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
- Konnekoski – Hankavesi – Myhinkoski – Myhinjärvi
- Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
- Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
- Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
- Uurainen – Nurminen – Ahveninen
- Tarvaalankoski – Saraavesi