Kerkonkosken kanava

Kerkonkosken kanava

Kerkonkosken kanava sijaitsee Rautalammilla Niiniveden ja Kiesimän välisellä kannaksella Kerkonjoessa. Kanava on osa Keiteleen ja Iisveden välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina 1919–1926. Reitillä on lisäksi Neiturin kanava ja Kiesimän kanava.

Kanavan pituus on 1 110 metriä ja putouskorkeus on noin kolme metriä. Siinä on yksi sulku jonka mitat ovat 43 × 8,3 × 2,7 metriä. Kanavassa voivat kulkea alukset, joiden maksimipituus 35,0 metriä, leveys 7,5 metriä, syväys 2,4 metriä sekä maston korkeus enintään 5,5 metriä. Kanavan ylittää yksi kiinteä maantiesilta. Kiesimän kanavaa alettiin rakentaa vuonna 1919, mutta määrärahojen puute viivästytti rakennustöitä niin, että kanava valmistui vasta 1926.

Niiniveden puoleiseen Kanavasaareen valmistui 1920–1921 kanavakasöörin asuin- ja toimistorakennus sekä kanavamiehistön asuinrakennus ulkorakennuksineen. Kanavan ympäristön koristeistutukset suunnitteli Saimaan kanavan puutarhuri Martti Parikka.

Neiturin, Kiesimän ja Kerkonkosken kanaviin asennettiin kokonaan uutta tekniikkaa: Sulkuportit rakennettiin puun sijaan teräksestä. Tämän ansiosta ei enää tarvinnut noudattaa periaatetta, että yhdellä sulkukammiolla nostetaan veden tasoa enintään kolme metriä. Sulut rakennettiinkin yksikammioisiksi. Vettä ei johdeta sulkukammioon eikä siitä pois sulkuporteissa olevien avattavien luukkujen kautta, vaan sivumuureissa olevan putkiston kautta. Tätä tekniikkaa käytettäessä sulkukammion vesi ei aaltoile eikä sulun pituussuuntaista virtausta synny. Veden korkeuden muutos myös tapahtuu selvästi nopeammin kuin luukkuperiaatteella toimivissa kanavissa. Samaa periaateratkaisua sovellettiin myöhemmin Saimaan kanavan suursuluissa.

Kanavaa käytettiin alusta saakka puutavaran kuljetukseen, joka kuitenkin loppui vuoteen 2002 mennessä koko Kymijoen vesistössä. Kanavan sulku toimii nykyisin itsepalveluperiaatteella.

Kerkonkosken, Kiesimän, Kolun ja Neiturin kanavien käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana NRC Group Finland Oy.

Lähteet

• Suomen kanavat: Kerkonkosken, Kiesimän ja Neiturin kanavat. Kanaler.arnholm.nu.
• Kanava avasi laivaliikenteen Iisvedeltä Keiteleelle v. 1927. Kylillä ja kyläpoluilla (Web Archive 2005).

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kerkonkosken kanava Wikimedia Commonsissa

Kymijoen vesistön kanavat

• Kalkkisten kanava
• Heposelän reitti: Kellosalmen kanava – Likastin kanava
• Keiteleen reitti: Listonsalmen kanava – Neiturin kanava
• Kiesimän reitti: Kerkonkosken kanava – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
• Niiniveden reitti: Säynätsalmen kanava
• Nilakan reitti: Kolun kanava
• Pielaveden reitti: Säviänvirran kanava
• Vesijärvi: Vääksyn kanava
• Virmasveden reitti: Kuttakosken kanava

Rautalammin reitti

Hankavesi

• Suontienselkä–Paasvesi
• Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi – Pieksänjärvi
• Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu ‎
• Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
• Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
• Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
• Konnekoski – Hankavesi – Myhinkoski – Myhinjärvi
• Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
• Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
• Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
• Uurainen – Nurminen – Ahveninen
• Tarvaalankoski – Saraavesi