Konnevesi (järvi)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Konnevesi
Konnevesi talvella
Konnevesi talvella

Konnevesi
Koordinaatit 62°36′N, 26°33′E
Pinta-ala 189,18[1] km²
Pinnankorkeus 95,4 m
Rantaviiva 642,6[2] km
Suurin syvyys 57,12[2] m
Keskisyvyys 10,61[2] m
Tilavuus 2,0[2] km³
Laskujoki Kellanvirta
Virtaus 48[3] /s
Järvinumero 14.711.1.001

Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi, pinta-alaltaan 189 km². Se on pinta-alaltaan Suomen 23:nneksi suurin järvi. Järvi sijaitsee Konneveden, Rautalammin ja Vesannon kuntien alueella.

Konnevesi muodostuu pitkänomaisesta, kapeahkosta Pohjois-Konnevedestä ja leveämmästä, saarekkaasta Etelä-Konnevedestä. Etelä-Konnevesi on lukuisista saarista ja erillisistä syvänteistä koostuva rikkonainen järvi. Pohjois-Konnevesi on Rautalammin reitille tyypillinen pitkänomainen vähäsaarinen selkävesi. Konneveden eteläosa on lähes kaksi kertaa pohjoisosaa suurempi ja selvästi syvempi.[3] Näitä kahta allasta yhdistää mm. Kivisalmi. Pohjois-Konnevedestä on yhteys Neiturin kanavan kautta Keiteleeseen ja Kiesimän kanavan kautta Kiesimään. Etelä-Konnevesi laskee länsipäästään Kellanvirtaa Liesveteen. Vuonna 2014 sen itäosaan perustettiin Etelä-Konneveden kansallispuisto.[4]

Konnevesi on vedenlaatuluokitukseltaan erinomainen. Järven pohjoisosassa näkösyvyys on keskimäärin 5–6 metriä, joinakin talvina jopa 10–11 metriä. Näkösyvyys järven eteläosassa on noin 4–5 metriä.[3]

Konnevesi on tunnettu muikustaan, jonka varassa on ammattikalastustakin.[5] Järven kalakantoja on seurattu koekalastuksin ja kirjanpidon avulla 1970-luvun alusta lähtien osana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sisävesien kalakantojen seurantahanketta. Vuonna 2008 Konneveden kalakannat olivat varsin hyvässä tilassa. Muikkuja oli runsaasti, mikä heijastui positiivisesti moniin muihinkin lajeihin. Ahventen keskikoko oli ennätyksellisen korkea, mistä kertoo 27-33 mm:n verkkojen yksikkösaalis. Verkkosiikojen yksikkösaalis oli korkea, mutta nuotalla siikoja ei juurikaan ole saatu muikun vallattua selkävedet. Lisäksi taimenet kasvoivat tutkimusaikana nopeasti.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen järvet yli 40 neliökilometriä
  2. a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 24.8.2010.
  3. a b c d Konneveden kalatutkimus Konneveden kalatutkimus r.y.. Viitattu 11.3.2013.
  4. Laki Etelä-Konneveden kansallispuistosta 661/2014 finlex.fi. 8.8.2014. Helsinki: Oikeusministeriö. Viitattu 13.10.2016.
  5. Sisi-verkkolehti. Viitattu 15.01.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]