Nilakan alue
| Nilakan alue (2. jakovaihe: 14.73) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi, Pohjois-Savo |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| 1. jakovaihe | Rautalammin reitin valuma−alue (14.7) |
| 2. jakovaihe | Nilakan alue (14.73) |
| Vesistöjako | Nilakan lähialue (14.731), Koutajoen valuma-alue (14.732), Kangasjoen valuma-alue (14.733), Sulkavanjoen valuma-alue (14.734), Aittojoen valuma-alue (14.735), Jupitinpuron−Saikaankanavan v−a (14.736), Heinikanpuron valuma-alue (14.737), Pitkäjoen valuma-alue (14.738), Sorojoen valuma-alue (14.739). |
| Lasku-uoma | Huuhtajankoski ja Äyskoski |
| Vesistöreitti | ←Konneveden alue ←Virmasveden alue ←Nilakan alue ←Pielaveden alue ←Koivujärven valuma-alue |
| Laskupaikka | Rasvanki |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 2 156,52 km² [1] |
| Järvisyys | 17,91 % [1] |
| Jakovaiheen alue | 1 027,88 km² [1] |
| Alueen pituus | 60 km [2] |
| Alueen leveys | 20 km [2] |
| Pääuoma | 27 km [a] |
| Suurin virtaama | 50 m³/s (HQ) [3] |
| Keskiylivirtaama | 35,9 m³/s (MHQ) [3] |
| Keskivirtaama | 18,3 m³/s (MQ) [4] |
| Keskialivirtaama | 9,5 m³/s (MNQ) [3] |
| Pienin virtaama | 4,9 m³/s (NQ) [3] |
 Nilakan alueen purkautumiskohta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Nilakan alue (vesistöaluetunnus 14.73) on Kymijoen vesistössä (14) Rautalammin reitin valuma-alueessa (14.7) sijaitseva toisen jakovaiheen vesistöalue. Se muodostaa Rautalammin reitin valuma-alueen pääuoman yläjuoksulla lyhyen osuuden, jonka pituus on 27 kilometriä. Valuma-alueen pääjärvi on Nilakka, jonka lasku-uoma on Äyskoski. Siinä veden virtaavat seuraavaksi Virmasveden alueeseen (14.72).[1][2][5][6]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueen sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nilakan alueen vesistöalue muodostaa 18 % Rautalammin reitin 5 768 neliökilometrin valuma-alueesta. Virmasveden alueen valuma-alueen pinta-ala on 2 157 neliökilometriä ja sen järvisyys on 17,91 %. Vesistöalueen oma pinta-ala on 1 028 neliökilometriä ja järvisyys 19,72 %. Alue on noin 60 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä. Alueen alarajana on Nilakan luusuasta alkava koskijakso, johon kuuluvat Huuhtajankoski ja alempana Äyskoski, sekä sen rinnalla toimiva Kolun kanava. Molemmat vesireitit laskevat Rasvankiin [7]. Äyskosken kautta virtaa suurin osa valuma-alueen läpi virtaavasta vesimäärästä. Vesistöalue sijaitsee pääosin Pohjois-Savossa, mutta pieni osa alueesta kuuluu luoteessa Keski-Suomeen. Nilakan alue sijaitsee Kymijoen valuma-alueen ja siellä Rautalammin reitin valuma-alueen koillisosassa. Idässä sijaitsee vedenjakajan takana Vuoksen vesistön (04) Haukiveden–Kallaveden alueen (04.2), lännessä Viitasaaren reitin valuma-alueen (14.4), pohjoisessa ja koillisessa Pielaveden alueen (14.74), kaakossa Tallusjärven valuma-alueen (14.77), ja etelässä ja lounaassa Virmasveden alueen (14.72) vesistöalueet.[5][1][2]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Rautalammin reitin valuma-alueen pääuoma
Rautalammin reitin pääuoma eli päävesistöreitti on kuvailtu tarkemmin omassa artikkelissa (yllä). Tässä esitetään vain vesistöreitin osuutta Nilakan alueella. Vesistöreitin pääreitti saapuu vesistöalueelle Pielavedeltä Säviänvirran kautta, joka laskee Pieni-Nilakkaan ja jatkaa Nilakan yli kaakkoon päin. Siellä se laskee Huuhtajankoskella alkavaa lasku-uomaa pitkin Äyskoskesta Virmaveden alueen (14.72) Rasvankiin. Pääuoman Nilakan alueen osuus on kartasta mitattuna 27 kilometriä [a].[5][6]
Vesistöalueen jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen esitetyssä järjestyksessä. Lihavoidut linkit kuuluvat Rautalammin pääreittiin [5][1]:
- →Virmasveden alue (14.72)
- Nilakan lähialue (14.731)
- Koutajoen valuma-alue (14.732)
- Sorojoen valuma-alue (14.739)
- Kangasjoen valuma-alue (14.733)
- Sulkavanjoen valuma-alue (14.734)
- Aittojoen valuma-alue (14.735)
- Pitkäjoen valuma-alue (14.738)
- Heinikanpuron valuma-alue (14.737)
- Jupitinpuron–Saikaankanavan valuma-alue (14.736)
- ←Pielaveden alue (14.74)
Kanavia, patoja ja vesivoimalaitoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nilakka muodostaa osuuden Päijänteen kanavareitistössä, jota palvelee kaksi kanavaa [8]. Huuhtajankosken ja Äyskosken kiertämiseksi on niiden rinnalle kolmen kilometrin päähän rakennettu kaksi kilometriä pitkä Kolun kanava, jossa on alapäässä yksiportainen sulku [9]. Säviänvirta ohitettiin aikaisemman kapealla kanavalla, jonka korvaa nykyään uudempi kanava Säviänvirran kanava [10].
Nilakan alueella ei ole vesistöissä patoja tai vesivoimalaitoksia.
Vesistöalueen rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueella sijaitsevia pääuoman sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nilakan alue on osa Rautalammin reittiä, joka on kuvailtu tarkemmin Rautalammin reitin valuma-alueen artikkelissa. Alla on taulukossa ote reitin niistä sivu-uomista, jotka laskevat Nilakkaan. Sarakkeessa ”Etäisyys Siikakoskelle” olevat luvut esittävät pääreitin kohtaa kilometreinä Konneveden luusuasta Kellanvirran Siikakoskelta. Matkaa Kymijoen suistoon merelle on 328 kilometriä ja lopuksi Konneveden luusualle Siikakosken niskalle 54 kilometriä lisää. Merelle on siten yhteensä 382 kilometriä [b][c]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.[a]
| lasku-uoman nimi |
pääuoman kohta |
etäisyys Siikakoskelle (km) |
joen pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Konneveden Siikakoskelta, Saraaveden ja Päijänteen kautta Kymijokeen ja siitä Suomenlahteen, tulee matkaa yhteensä 382 km.[c] | |||||||
| Vehkapuro | Nilakka | 96 | 20 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| Koutajoki | Nilakka | 98 | 30 | 0,9 | 97 | 3,3,3,1,1,2 | |
| Myllypuro | Nilakka | 102 | 14 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| Sorojoki | Nilakka | 105 | 10 | 3,3,3,–,–,2 | |||
| Pitkäjoki | Nilakka | 108 | 120 | 3,3,3,–,–,2 | |||
| Heinikanpuro | Nilakka | 108 | 7 | 3,3,3,–,–,2 | |||
| Mustapuro | Nilakka | 123 | 11 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| Kangasjoki | Nilakka | 124 | 102 | 3,3,3,–,–,2 | |||
| Sulkavanjoki | Nilakka | 124 | 175 | 3,3,3,–,–,2 | |||
| Kivipuro | Nilakka | 122 | 8 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| Aittojoki | Nilakka | 120 | 28 | 3,3,3,–,–,2 | |||
| oja Kaakkosuolta | Nilakka | 102 | 14 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| oja Puronkankaalta | Nilakka | 107 | 10 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| Matopuro | Nilakka | 109 | 21 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| Kärväspuro | Nilakka | 109 | 6 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| Jupitinpuro | Nilakka | 109 | 22 | 3,3,3,–,–,2 | |||
| Nilakan yläpuolella sijaitsee Pielavesi, joka laskee Säviänvirran kanavan kautta Pieni-Nilakkaan. | |||||||
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [6], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Muita virtavesiä ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nilakan alueella sijaitsee noin 90 vähintään hehtaarin kokoista järveä tai lampea [5]. Nilakan (169 km²) lasku-uomaan kuuluvat Huuhtaiskosken ja Äyskosken lisäksi niiden välissä sijaitseva Koskilampi (23 ha). Näiden pohjoispuolella olevalle Tukiaisselälle laskevan Koutajoen lähdejärvenä on Koutajärvi (10 km²). Järven laskee lisäksi Lamminpuro ja Hetejärvestä (156 ha) alkava Myllypuro. Hetejärven valuma-alue on tiheästi ojitettuja ja siihen laskee johto-ojana Kyläpuro. Koutajärveen laskee luoteesta tuleva Honkajoki. Nilakan länsirantaan laskee lyhyt Myllypuro Isosta Ahvenlammesta (51 ha). Länsiranta kapenee pohjoisessa Vuonamonlahdeksi, johon laskee muutama virtavesi. Sellaisia ovat Sammalisrantaan laskeva Koirapuro, Hirvilahteen laskeva Hirvipuro ja Tossavanlahden lähelle laskeva Mustapuro ja Kotaperäinen (45 ha) laskuoja. Lahden itärantaa laskee Vihtananniemen viereen Patajoki, jonka sivu-uomana on Kultapuro, Viinikkalaan laskee Ylimmäisestä (119 ha) alkava Aittojoki, ja edellisestä hieman pohjoiseen Kivipuro. Tossavanlahteen laskee edellisiä suuremmat Kangasjoki ja Sulkavanjoki.[6]
Kangasjoen valuma-alue on yli sata neliökilometriä. Sen pääuoman sivu-uomia ovat Rikkapuro, Hoikanpuro, Mustinpuro, Valkeisuro ja Lotakonpuro, ja jonka latvaosuutta kutsutaan Kivipuroksi. Rikkapuro alkaa Rikkajärvestä (47 ha), johon Köykönpuro laskee Kinturista. Hoikanpuron ja Rikkapuron latvaosuudet on yhdistetty Rikkakanavalla. Mustinpuro alkaa Mustinjärvestä (17 ha), johon laskee Loukunpuro. Kangasjoki itse alkaa Kangasjärvestä (165 ha) ja joen valuma-alueella sijaitsevat myös Öykkö (12 ha), Kinturi (133 ha) ja Kotijärvi (16 ha). Sulkavanjoen valuma-alueen ala on 175 neliökilometriä. Valuma-alueen alin jokiuoma on Sulkavanjärvestä (148 ha) alkava Sulkavanjoki. Jokeen yhtyy vasemmalta puolelta Lappajärvestä (7 ha) alkava Lappapuro ja oikealta puolelta Koirapuro. Sulkavanjärveen laskevat Korppisesta (182 ha) laskeva Korppisjoki ja Kumpusjoki. Korppisjokeen yhtyy kaakosta tuleva Heinäjoki, jonka sivu-uoma on Tiirinpuro. Korppiseen laskevat vielä Kolunpuro ja Kortepuro. Kumpusjoki alkaa Kumpusjärvestä (26 ha). Sen alajuoksulla siihen yhtyy laskettujen järvien Taipaleenjoki, jonka latvahaaroja ovat Petäjäpuro ja Mullikonpuro. Kumpusjärveen laskee Yläjoki, jonka sivu-uomia ovat Kortepuro, Kenturapuro ja Särkijärvestä (39 ha) alkava Särkipuro. Muita valuma-alueen järviä ovat Lappajärvi (23 ha), Keskimmäinen Lahnasjärvi (26 ha) ja Ylimmäinen Lahnasjärvi (25 ha).[1][6]
Nilakan pohjoisrantaan Pohjalevänlahteen laskee Matopuro, jonka sivu-uomia ovat Leppäpuro ja Matojärven (27 ha) laskuoja. Lahdenpohjukkaan laskee Kärväsjärven (81 ha) Kärväspuro Huosaanlammen kautta. Nilakan kaakkoisrannan laskee lyhyiden purojen lisäksi Pitkäjoki. Lyhyitä puroja ovat esimerkiksi Sorolahteen laskeva lyhyt Sorolammesta (16 ha) alkava Sorojoki ja Kuusilammesta (11 ha) alkava Kuusipuro, Kotalahteen Heinikanjärvestä (192 ha) laskeva Heinikanpuro, Likolahteen laskeva ja Ilkonlammesta (17 ha) alkava Jupitunpuro, jonka eräs sivu-uoma on Saikaankanava. Näiden ojien alueelta on aikoinaan kuivatettu Hattujärvi ja Saikaa [11]. Saanaslahteen laskeva Pitkäjoki alkaa Pirttijärvestä (2,1 km²), ja sen sivu-uomia ovat Hullupuro ja Kaivos. Pirttijärveen laskee pohjoisesta Kumpusesta (101 ha) alkava lyhyt Välipuro, ja Kumpuseen laskee vuorostaan Kivipuro. Pirttijärveen laskee Likaslammesta (6 ha) alkava Pukarajoki. Pukarajokeen yhtyy etelästä tuleva Sahinpuro, joka alkaa Saarisesta (150 ha). Saarisella on useita nimettömiä tulo-ojia eri järvistä. Likaslampeen laskee Likasjoki, jonka yläjuoksulla joen nimeksi on annettu Pieni-Ristisestä (11 ha) alkava Ristisenjoki. Likasjoen sivu-uomia ovat oikealta tuleva Aitokanava, sekä oikealta myös tuleva Takunpuro, jonka latvaa kutsutaan Ohenpuroksi. Ristenjoen sivu-uomia ovat Levälammesta (4 ha) alkava Leväpuro ja latvahaarana Iso-Laihasta (8 ha) alkava Laihanpuro. Pieni-Ristiseen laskee lyhyt Ruostepuro. Muita valuma-alueen järviä ovat Jokijärvi (37 ha), Viitajärvi (87 ha), Iso Tervajärvi (5 ha), Iso-Vehmas (11 ha), Pieni Ohenjärvi (13 ha), Ohenjärvi (28 ha) ja Vehmasjärvi (28 ha).[6]
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Rautalammin reitin ja Rautalammin reitin valuma-alueen pääreitin, eli vesistöreitin pääuoma, on määritelty ja sen pituus on laskettu artikkelissa Rautalammin reitin valuma-alueen kappaleessa Pääuoma.
- ↑ Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
- ↑ a b Matkan pituus mereltä Vaajakoskelle on 300 kilometriä ja sieltä Tarvaalankoskelle 28 kilometriä. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys ja viimeinen 28 kilometriä saadaan Karttapaikan verkkopalvelusta mittaamalla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e Nilakan alue, Äyskoski Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 22.4.2025.
- ↑ a b c d Kymijoen vesistö - Äyskoski (virtaamatietoja vuosilta 1994–2024) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.4.2025.
- ↑ Mittausasemien virtaamat - Pohjois-Savo (virtaamatietoja vuosilta 1994–2020) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.4.2025.
- ↑ a b c d e Nilakan alue (14.73) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.6.2019.
- ↑ a b c d e f Valuma-alueen laskukohta (Äyskoski) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.4.2025.
- ↑ Äyskoski Visit Savo. Viitattu 22.4.2025.
- ↑ Hurskainen, Tarmo: Kymijoen vesistö kanaler.arnholm.nu. 2005. Viitattu 22.4.2025.
- ↑ Hurskainen, Tarmo: Kolun kanava kanaler.arnholm.nu. 2005. Viitattu 22.4.2025.
- ↑ Hurskainen, Tarmo: Säviänvirran kanava, Säviän kanava kanaler.arnholm.nu. 2005. Viitattu 22.4.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3313 09 Kemilänniemi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 10.5.2025.
