Konneveden alue
| Konneveden alue (2. jakovaihe: 14.71) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat |
Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Savo |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| 1. jakovaihe | Rautalammin reitin valuma−alue (14.7) |
| 2. jakovaihe | Konneveden alue (14.71) |
| Vesistöjako |
Konneveden lähialue (14.711), Hankaveden alue (14.712), Koskeloveden alue (14.713), Silmutjoen valuma-alue (14.714), Lääminginjoen valuma-alue (14.715), Ahvenisojan valuma-alue (14.716), Korpipuron valuma-alue (14.717), Myhinjärven valuma-alue (14.718), Lummukan valuma-alue (14.719) |
| Lasku-uoma | Siikakoski |
| Pääreitti | ←Konneveden lähialue ←Hankaveden alue ←Koskeloveden alue ←Virmasveden alue ←Nilakan alue ←Pielaveden alue ←Koivujärven valuma-alue |
| Laskupaikka | Kellanvirta ennen Liesvettä |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 5 767,79 km² [1] |
| Jakovaiheen alue | 1 212,38 km² [1] |
| Järvisyys | 24,38 % [1] |
| Alueen pituus | 60 km [2] |
| Alueen leveys | 30 km [2] |
| Pääuoma | 66 km [2] |
| Suurin virtaama | 143 m³/s (HQ) [3] |
| Keskiylivirtaama | 93,28 m³/s [3] |
| Keskivirtaama | 56 m³/s [4] |
| Keskialivirtaama | 32,92 m³/s [3] |
| Pienin virtaama | 17,8 m³/s (NQ) [3] |
 Rautalammin reitin valuma-alueen purkautumiskohta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Konneveden alue (vesistöaluetunnus 14.71) on Kymijoen vesistössä (14) Rautalammin reitin valuma-alueessa (14.7) sijaitseva toisen jakovaiheen vesistöalue. Se muodostaa Rautalammin reitin valuma-alueen pääuoman alajuoksun, joka jatkuu alas 49 kilometriä Rautalammin reitin pääuomana Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) vesistöalueessa. Valuma-alueen alin järvi on Konnevesi, jolla on kaksi lasku-uomaa. Niistä Kellanvirta muodostaa pääuoman ja se laskee Liesveteen, joka sijaitsee Liesveden alueella (14.36). Toinen lasku-uoma on Pohjois-Konnevedellä sijaitseva Neiturin kanava, joka laskee Keiteleeseen. Se kuuluu Viitasaaren reitin valuma-alueeseen (14.4).[1][2][5][6]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueen sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konneveden alueen vesistöalue muodostaa 21 % Rautalammin reitin 5 768 neliökilometrin valuma-alueesta. Konneveden alueen pinta-ala on 12 12,38 neliökilometriä ja sen järvisyys on 24,38 %. Vesistöalue on noin 60 kilometriä pitkä ja 30 kilometriä leveä. Alueen alarajana on Konneveden luusua, josta vesi virtaa Siikakoskesta alkava Kellanvirta. Pieni osa pois virtaavasta vedestä poistuu 16 kilometrin päässä sijaitsevaa Neiturin kanavaa myöten Keiteleeseen. Vesistöalue sijaitsee Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien alueilla. Konneveden alue on Kymijoen vesistöalueen sisäosissa ja Rautalammin reitin valuma-alueen lounaisosa. Sen vedenjakajan pohjoispuolella sijaitsee Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4), länsipuolella Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) ja eteläpuolella Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9). Muissa ilmansuunnissa kohdataan vedenjakajalla Rautalammin reitin valuma-alueen omia vesistöalueita. Niitä ovat kaakosta koilliseen lueteltuna Pieksäjärven valuma-alue (14.79), Virmasveden alue (14.72), Nilakan alue (14.73) ja Kerkonjoen valuma-alue (14.76).[5][7]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Rautalammin reitin valuma-alueen pääuoma
Rautalammin reitin pääuoma eli päävesistöreitti on kuvailtu tarkemmin omassa artikkelissa (yllä). Tässä keskitytään kuvailemaan vain Konneveden alueen vesistöreitin osuutta. Vesistöreitin pääreitti saapuu vesistöalueelle Niiniveden Nokisenkoskesta, joka laskee Koskeloveteen ja jatkaa siitä Tyyrinvirtaa myöten Lonkariin. Sitten reitti jatkaa Kattilavirtaa myöten Hankasveden itäosiin. Hankavedellä se seuraa Äijäveden kautta Tallinvirralle, josta se kääntyy länteen kohti Konnekoskea. Lyhyt Konnekoski laskee Konneveteen, jonka 20 kilometrisen ja saaristoisen ulapan länsipäässä se sukeltaa Siikakoskeen ja edelleen Kellanvirtaan. Pääuoman Konneveden alueen osuus on kartasta mitattuna 49 kilometriä.[5][7]
Vesistöalueen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen esitetyssä järjestyksessä. Lihavoidut linkit kuuluvat Rautalammin reitin valuma-alueen pääreittiin, ja niistä Konneveden lähialue yhtyy Kymijoen vesistön pääreittiin Leppäveden–Kynsiveden alueella [5][1]:
- Konneveden lähialue (14.711) → Kymijoen vesistön pääreitti: Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3)
- Silmutjoen valuma-alue (14.714)
- Lummukan valuma-alue (14.719)
- Lääminginjoen valuma-alue (14.715)
- Ahvenisojan valuma-alue (14.716)
- Hankaveden alue (14.712)
- Myhinjärven valuma-alue (14.718)
- Korpipuron valuma-alue (14.717)
- Koskeloveden alue (14.713) ← pääreitti: Virmasveden alue (14.72)
- ↑ sivureitti: Pieksäjärven valuma-alue (14.79)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueen ainoat vesiliikenteellä käytössä olevat kanavat ovat Neiturin kanava Pohjois-Konneveden ja Keiteleen välillä ja Kiesimän kanava Pohjois-Konneveden ja Kiesimän välillä. Vesistöalueella toimii Myhin reitillä Mehtiön ja Pieni-Myhin välisessä Kuorekoskessa pieni Kuorekosken vesivoimalaitos [8].[9]
Vesistöalueen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueella sijaitsevia pääuoman sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarakkeessa ”Etäisyys Siikakoskelle” olevat luvut esittävät pääreitin kohtaa kilometreinä Konneveden luusuasta Kellanvirran Siikakoskelta. Matkaa Kymijoen suistoon merelle 328 ja lopuksi Konneveden luusualle Siikakosken niskalle 54 kilometriä lisää. Merelle on siten yhteensä 382 kilometriä [a][b]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.
| lasku-uoman nimi |
pääuoman kohta |
etäisyys Siikakoskelle (km) |
joen pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Konnevedestä Saraaveden ja Päijänteen kautta Kymijokeen ja siitä Suomenlahteen tulee matkaa yhteensä 382 km.[b] | |||||||
| Silmutjoki | Etelä-Konnevesi | 3 | 12 | 28 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| oja Jokilampeen | Etelä-Konnevesi | 4 | 9 | 19 | 3,3,3,6,–,4 | ||
| oja Lummukasta | Etelä-Konnevesi | 9 | 8 | 28 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| oja Vahvasesta | Etelä-Konnevesi | 17 | * 0,2 | 25 | 3,3,3,3,–,4 | ||
| Lääminginjoki | Pohjois-Konnevesi | 33 | 11 | 28 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Heinjoki | Pohjois-Konnevesi | 42 | 11 | 29 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Myllypuro | Pohjois-Konnevesi | 40 | 6 | 13 | 3,3,3,6,–,4 | ||
| Neiturin kanava | Pohjois-Konnevesi | 28 | 3,3,3,–,–,– | ||||
| Kiesimän kanava | Pohjois-Konnevesi | 26 | 3,3,3,–,–,– | ||||
| Heinjoki | Pohjois-Konnevesi | 18 | 5 | 19 | 3,3,3,6,–,4 | ||
| Myhinkoski (Myhin reitti) | Hankavesi | 29 | 28 | 2,5 | 283 | 3,3,3,6,[10],2 | |
| puro Leväsenlammesta | Hankavesi | 24 | 12 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| Heikinjärvenpuro | Hankavesi | 28 | 16 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| oja Savijärvestä | Hankavesi | 30 | 4 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| Korpipuro | Hankavesi | 34 | 42 | [11],3,3,–,–,2 | |||
| Lonkarinjoki | Lonkari | 33 | 25 | 3,3,3,–,–,5 | |||
| Sikosalmi (Pieksänj:en reitti) | Koskelovesi | 53 | 51 | 2–5 | 350 | 3,3,3,1,1,2 | |
| Mustapuro | Koskelovesi | 46 | 10 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [7], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Muita virtavesiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edellisessä luettelossa esiintyy sellaiset joet, jotka laskevat vesistöalueen pääreitille. Pääreitille jäävät Hankavedestä Konneveteen virtaava Hankakoski, Hankaveden sisäinen Tallinvirta, Lonkarista alkava Kattilavirta ja Koskelovedestä alkava Tyyrinvirta. Nämä pysyvät yleensä talvikauden avovetenä suuren virtaamansa vuoksi. Näiden jokien yläjuoksulla voi esiintyä muitakin tunnettuja tai merkittäviä jokihaaroja. Lummukan valuma-alueen (14.719) Lummukasta laskee Konninveteen lyhyt nimetön joki. Lummukkaan tulee yläjuoksulta kaksi jokea: lyhyt Roninjoki ja tätä pitempi Nuottasenjoki, jonka yläjuoksulla Nuottasesta alkava Pieni-Nuottanen ja järveen laskeva Isojoki. Pohjois-Konneveteen laskee Ahvenisojan valuma-alueen (14.716) lasku-uoma Heinjoki, jonka yläpuoliskoa kutsutaan Ahvenisojaksi. Tämä oja alkaa Iso-Ahvenisesta. Pohjois-Konneveteen laskee etelämpänä toinenkin Heinjoki, joka alkaa Koipilammen kosteikosta.[5][7]
Myhinjärven valuma-alue (14.718) on pinta-alaltaan vesistöalueen toiseksi suurin valuma-alue. Sen lasku-uomana on Myhinjärvestä alkava lyhyt Myhinkoski. Vesistöalue muodostuu ala- ja keskijuoksulla sokkeloisista järvistä, niiden välisistä kapeikoista tai koskijaksoista. Varsinaisia jokiuomia esiintyy vähän. Keskijuoksulla sijaitsee Mehtiö, joka laskee Pieni-Myhiin Kuorekosken ja Mehtiökosken kautta. Mehtiön ja suurehkon Ahvenisen välissä on lyhyt Ahvenkoski. Ahveniseen laskee useat virtavedet. Niistä pienin nimetty puro on Särkilahteen laskeva Pajulamminpuro. Järven eteläosaan laskee pohjoisesta tuleva Rytäsenjoki, jonka pääuoma tulee Pieni-Tervasen ja Iso-Tervasen kautta. Samaan järvenosaan laskee etelästä päin Mäkilammesta alkava Sahijoki, joka on ylempänä Mataroisesta laskevana nimeltään Mataroisenpuro. Tämän vesireitin yläjuoksulta löytyy vielä Suoveronpuro. Ahvenisen eteläosan kaakkoisrantaan laskee Pien-Ahvenisesta Ahvenisensalmi, joka on nimestään huolimatta jokimainen virtavesi. Järveen laskee ylempänä Leikonlammesta alkava Leikonjoki ja Leikonlampeen laskee kuuden kilometrin päässä alkava Uprinpuro.[5][7]
Korpipuron valuma-alueen (14.717) pääuoma muodostuu alajuoksulla Korpinpurosta ja siihen yhtyvästä kymmenkilometrisestä Kaipiaispurosta. Lonkariin laskeva Lonkarinjoen yläjuoksua kutsutaan nimellä Rastunjoki. Koskeloveteen laskee kaakosta Sikosalmi, joka on Pieksäjärven valuma-alueen (14.79) laskujoki. Sen virtavedet esitellään sen omassa artikkelissa. Koskeloveteen laskee enää Niinivedestä alkava Nokisenkoski, joka on yläpuolisen Virmasveden alueen (14.72) rajakoski.[5][7]
Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueen suuret järvet ovat Rautalammin pääreitillä sijaitsevat Konnevesi (189 km²), Hankavesi (18 km²) ja ylimpänä Koskelovesi–Miekkavesi (25 km²). Näillä kullakin on oma vesistöalueensa, johon luetaan niihin lyhyiden laskuojiensa kautta laskevia lähiseudun järviä tai lampia. Lähialueiden lisäksi on nimetty kuusi laajempaa valuma-aluetta, joilla järvet voivat sijaita kauempanakin. Konneveden alueella sijaitsee noin 280 vähintään hehtaarin kokoista järveä tai lampea, joista Konneveden lähellä 75 järveä.[5][7]
Konneveden lähialue (14.711) sijaitsee Etelä- ja Pohjois-Konneveden ympäristössä. Etelä-Konneveden etelärantojen läheisyydessä on seuraavia järvi, jotka on lueteltu lännestä itään: Ruunalampi (6 ha), Salmentauslampi (4 ha), Kolu (23 ha), Lummukan valuma-alueen (14.719) alajuoksulla sijaitseva Lummukka (142 ha), Iso-Säyneinen (29 ha), Vahvanen (544 ha) ja Pitkä-Kaupparinen (5 ha). Etelä-Konneveden itärantaan laskevat esimerkiksi Kalajanjärvi (101 ha), Kaipiolampi (5 ha) ja Syväjärvi (65 ha). Pohjoisrannikon lähijärviä ovat lännestä lukien Kopru (6 ha) ja Väärä (7 ha) Konneveden kirkonkylässä sekä Leskelänjärvi (63 ha).[7]
Pohjois-Konneveden länsirannikolla ovat etelästä lukien Rysäppä (36 ha), Kuhjonlampi (9 ha), Valvatinlampi (28 ha), Toivionlampi (13 ha) ja Purontauslampi (9 ha). Länsirantaan laskee Lääminginjoen valuma-alue (14.715) laskujoki Lääminginjoki, jonka valuma-alueen suuret järvet ovat Lääminki (41 ha) ja Horonjärvi (369 ha). Järven lahdenpohjukkaan laskee Heinijoki, joka on Ahvenisojan valuma-alueen (14.716) laskujoki ja jonka lähdejärvi on Iso-Ahveninen (200 ha). Sen itärannikolla on vain muutama lampi, mutta viereiseen valuma-alueeseen kuuluva Kiesimä sijaitsee kapean kannaksen takana.[7]
Hankaveden lähiympäristössä on yli 40 järveä tai lampea. Saaristoisen Hankaveden rannikolle laskevat esimerkiksi Korolampi (4 ha) ja Kilpilampi (8 ha). Haapaveden itäosissa on pitkiä lahtia, joiden alueella ovat esimerkiksi Olkilampi (5 ha), Kolmisoppi (11 ha), Hoikanlampi (14 ha) ja Huuhtlampi (11 ha). Lahtien eteläpäähän laskee niin sanottu Myhin reitti, jonka Myhinjärven valuma-alueella (14.718) on yli 100 järveä tai lampea. Niitä kaikkia ei luetella tässä, mutta tärkeimmät järvet ovat alajuoksun suuret järvet Myhinjärvi (428 ha), Pieni-Myhi (234 ha), Korppinen (133 ha) ja Vihtanen (434 ha). Näiden lisäksi voidaan vielä mainita Mehtiö (249 ha) ja Ahveninen (633 ha).[7]
Hankaveden ja Koskeloveden väissä on virtaava vesistöalue, jonka yhtenä osana on Lonkari (122 ha). Konkarin alapuolelle yhtyy luoteesta tuleva Liimattalansalmi, jonka yläosassa on vielä Hankaveteen kuuluva Rautalampi. Siihen laskevat esimerkiksi Syväjärvi (58 ha), Savijärvi (15 ha) ja Mustikainen (14 ha) sekä Korpipuron valuma-alueen (14.717) Korpijärvi (62 ha) ja Sääksjärvi (156 ha).[7]
Koskeloveden alueella (14.713) on vain 16 järveä, jotka ovat varsin pieniä. Järven kaakkoispäähän laskee Sikosalmi, joka on järvirikkaan Pieksäjärven valuma-alueen laskujoki.
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
- ↑ a b Matkan pituus mereltä Vaajakoskelle on 300 kilometriä ja sieltä Tarvaalankoskelle 28 kilometriä. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys ja viimeinen 28 kilometriä saadaan Karttapaikan verkkopalvelusta mittaamalla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rautalammin reitti – Kansallisvesi. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 108. Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992. ISBN 951-47-6365-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e Konneveden alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 4.4.2024.
- ↑ a b c d Kymijoen vesistö - Konnevesi luusua (virtaamatietoja vuosilta 1967–2022) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 4.4.2024.
- ↑ Mittausasemien virtaamat - Keski-Suomi (virtaamatietoja vuosilta 1981–2010) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 4.4.2024.
- ↑ a b c d e f g h Konneveden alue (14.71) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.6.2019.
- ↑ Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s.12–17
- ↑ a b c d e f g h i j k Valuma-alueen alku (Siikakoski) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.4.2024.
- ↑ Pyykkönen, Ari & Mäkelä, Anne: Rautalammin reitin kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2022-2031 (PDF) (s. 9, 20, 27, 29, 33) 2021. Pohjois-Savon kalatalouskeskus ry. Arkistoitu 24.1.2023. Viitattu 4.4.2024.
- ↑ Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s.92–98
- ↑ Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s.18–24
- ↑ Korpipuron valuma-alue (14.717) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.6.2019.