Virmasveden alue
| Virmasveden alue (2. jakovaihe: 14.72) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| 1. jakovaihe | Rautalammin reitin valuma−alue (14.7) |
| 2. jakovaihe | Virmasveden alue (14.72) |
| Vesistöjako |
Niiniveden alue (14.721), Iisveden–Virmasveden alue (14.722), Kukertaisjoen valuma-alue (14.723), Kuttajärven alue (14.724), Keihäsjoen valuma-alue (14.725), Inganjoen valuma-alue (14.726), Kivijoen valuma-alue (14.727), Petäjäjoen valuma-alue (14.728), Tervajoen valuma-alue (14.729) |
| Lasku-uoma | Nokisenkoski Miekkaveteen |
| Vesistöreitti | ←Konneveden alue ←Niiniveden alue ←Iisveden–Virmasveden alue ←Nilakan alue ←Pielaveden alue ←Koivujärven valuma-alue |
| Laskupaikka | Koskelovesi–Miekkavesi |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 4 205,11 km² [1] |
| Järvisyys | 20,5 % [1] |
| Jakovaiheen alue | 1 046,75 km² [1] |
| Alueen pituus | 70 km [2] |
| Alueen leveys | 30 km [2] |
| Pääuoma | 39 km [a] |
| Suurin virtaama | 111 m³/s (HQ) [3] |
| Keskiylivirtaama | 62,84 m³/s (MHQ) [3] |
| Keskivirtaama | 33 m³/s (MQ) [4] |
| Keskialivirtaama | 20,66 m³/s (MNQ) [3] |
| Pienin virtaama | 4,4 m³/s (NQ) [3] |
 Rautalammin reitin valuma-alueen purkautumiskohta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Virmasveden alue (vesistöaluetunnus 14.73) on Kymijoen vesistössä (14) Rautalammin reitin valuma-alueessa (14.7) sijaitseva toisen jakovaiheen vesistöalue. Se muodostaa Rautalammin reitin valuma-alueen pääuoman keskijuoksun, jonka pituus on 39 kilometriä [a]. Valuma-alueen alin järvi on Niinivesi, jonka lasku-uoma on Nokisenkoski.[1][2][5]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueen sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virmasveden alueen vesistöalue muodostaa 18 % Rautalammin reitin 5 768 neliökilometrin valuma-alueesta. Virmasveden alueen valuma-alueen pinta-ala on 4 205 neliökilometriä ja sen järvisyys on 20,50 %. Vesistöalueen oma pinta-ala on 1 047 neliökilometriä ja järvisyys 26,44 %. Alue on noin 70 kilometriä pitkä ja 30 kilometriä leveä. Alueen alarajana on Niiniveden luusuasta alkava Nokisenkoski, joka virtaa Miekkaveteen. Pieni osa vedestä virtaa 20 kilometrin päässä Kiesimästä Kiesimän kanavan kautta Pohjois-Konneveteen. Vesistöalue sijaitsee kokonaan Pohjois-Savossa. Virmasveden alue on Kymijoen valuma-alueen ja siellä Rautalammin reitin valuma-alueen reunalla. Kaakossa on vedenjakajan takana Vuoksen vesistön (04) Haukiveden–Kallaveden alue (04.2). Muualla sitä ympäröi Rautalammin reitin valuma-alueen toisen jakovaiheen vesistöalueet. Ne ovat etelässä Suonenjoen valuma-alueen (14.78), idässä Tallusjärven valuma-alueen (14.77) vesistöalueet, lännessä sekä Konneveden alueen (14.71) että Kerkonjoen valuma-alueen (14.76), pohjoisessa Nilakan alueen (14.73) vesistöalueet.[5][1][2]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Rautalammin reitin valuma-alueen pääuoma
Rautalammin reitin pääuoma eli päävesistöreitti on kuvailtu tarkemmin omassa artikkelissa (yllä). Tässä keskitytään kuvailemaan vain Konneveden alueen vesistöreitin osuutta. Vesistöreitin pääreitti saapuu vesistöalueelle Nilakan Äyskoskesta, joka laskee Rasvankiin ja jatkaa siitä järvireitillä Iisvedestä Niiniveteen ja laskee vuorostaan Nokisenkoskessa Konneveden alueen (14.71) Miekkaveteen. Pääuoman Virmasveden alueen osuus on kartasta mitattuna 39 kilometriä [a].[5][6]
Vesistöalueen jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen esitetyssä järjestyksessä. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen. Lihavoidut linkit kuuluvat Rautalammin pääreittiin [5][1]:
- Niiniveden alue (14.721) ← Kerkonjoen valuma-alue (14.76) | → Konneveden alue (14.71)
- Iisveden–Virmasveden alue (14.722) ← Nilakan alue (14.73), Suonenjoen valuma-alue (14.78) ja Tallusjärven valuma-alue (14.77)
- Tervajoen valuma-alue (14.729)
- Petäjäjoen valuma-alue (14.728)
- Kuttajärven alue (14.724)
- Keihäsjoen valuma-alue (14.725)
- Inganjoen valuma-alue (14.726)
- Kivijoen valuma-alue (14.727)
- Kukertaisjoen valuma-alue (14.723)
Kanavia, patoja ja vesivoimalaitoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keiteleen kautta kulkee laivareitti, joka jatkuu Pielavedelle asti. Reittiin sisältyy Kiesimän kanava Keiteleestä Kiesimään, Kerkonkosken kanava Kiesimästä Niiniveteen, Säynätsalmen kanava Niinivedestä Iisveteen ja Kolun kanava Rasvangista Nilakkaan. Myös Kuttakosken kanava Virmasvedestä Kuttajärveen liittyy lyhyeen sivureittiin. Niiniveden ja Iisveden välinen Tervolan kanava on tarkoitettu pienveneliikenteelle.[7][8][6]
Talluksenjärven valuma-alueen vedenkorkeuksia säännöstellään lasku-uomien pohjapadoilla. Toinen pato sijaitsee Savikoskessa ja toinen Alajoella.[6]
Vesistöalueen rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueella sijaitsevia pääuoman sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarakkeessa ”Etäisyys Siikakoskelle” olevat luvut esittävät pääreitin kohtaa kilometreinä Konneveden luusuasta Kellanvirran Siikakoskelta. Matkaa Kymijoen suistoon merelle on 328 kilometriä ja lopuksi Konneveden luusualle Siikakosken niskalle 54 kilometriä lisää. Merelle on siten yhteensä 382 kilometriä [b][c]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.
| lasku-uoman nimi |
pääuoman kohta |
etäisyys Siikakoskelle (km) |
joen pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Konneveden Siikakoskelta, Saraaveden ja Päijänteen kautta Kymijokeen ja siitä Suomenlahteen, tulee matkaa yhteensä 382 km.[c] | |||||||
| Kerkonjoki | Niinivesi | 58 | 46 | 1,9 | 246 | 3,3,3,1,1,2 | |
| Sahinjoki | Niinivesi | 68 | 27 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| Kukertaisjoki | Niinivesi | 85 | 68 | 3,3,3,–,–,2 | |||
| Myllyoja | Niinivesi | 73 | 14 | 3,3,3,–,–,4 | |||
| Suonenjoki | Iisvesi | 59 | 38 | 2,6 | 337 | 3,3,3,1,1,2 | |
| Tervajoki | Virmasvesi | 72 | 17 | 3,3,3,–,–,2 | |||
| Petäjäjoki | Virmasvesi | 81 | 20 | 126 | 3,3,3,1,–,2 | ||
| Kuttakosken kanava | Virmasvesi | 83 | 225 | 3,3,3,–,–,2 | |||
| Savikoski (Talluksen reitti) | Virmasvesi | 82 | 38 | 3,3 | bif. 419 | 3,3,3,1,1,2 | |
| Alajoki (Talluksen reitti) | Rasvanki | 75 | 0,6 | bif. 419 | 3,3,3,–,1,2 | ||
| Kolun kanava | Rasvanki | 84 | 2 | 3,3,3,3,–,– | |||
| Virmasveden yläpuoella sijaitsee Nilakka, joka laskee Huuhtajankosken, Koskilammen ja Äyskosken kautta Rasvankiin. Jokiosuus on 3,5 km pitkä. | |||||||
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [6], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Muita virtavesiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edellä on lueteltu vesistöreitin pääuomaan laskevia virtavesiä. Niiniveteen laskee Kerkonjoen valuma-alueella sen alin laskujoki Kerkonjoki. Valuma-alueella sijaitsee vielä Riitunvirta Sonkarin ja Kiesimän välillä. Sonkariin laskee Vihtalammesta (15 ha) alkava Vihtajoki ja sen yläjuoksulla on vielä Vääräpuro. Sonkariin laskee myös Soimapuro ja Vehkapuro. Yläjuoksulla sijaitsevan Vesantojärvi laskee lyhyttä Ukkolanvirtaa myöten Sonkariin. Järvien välissä on jokimaisia uomia tai salmia, joiden nimiä ei tässä tiedetä. Suurimmat Vesantojärveen laskevat joet ovat Asinjoki ja Vesantojoki, jolla on yläjuoksulla toinen nimi Kurjenjoki. Kurjenjokeen yhtyy keskijuoksulla Huuhkapuro. Asinjoen valuma-alueella pääuoman eri osuuksilla on myös eri nimet: Myllypuro, Ristijoki, Limanjoki ja Honkapuro. Pääuomaan yhtyy esimerkiksi Ala-Asinjärveen laskeva Kalmapuro, Myllypuroon yhtyvä Jaakkopuro ja Ristijärveen laskeva Matojoki. Muita Vesantojärveen laskevia virtavesiä ovat Kaurapuro, Pentinoja ja Viitapuro. Niiniveteen laskee myös Kukertaisjoen valuma-alueen laskujoki Kukertaisjoki. Sen sivu-uomia ovat alajuoksulta lueteltuna esimerkiksi Louhelanpuro, Heinäjoki ja Varpupuro. Heinäjoen latvahaaraa kutsutaan myös Likapuroksi. Niiniveteen laskee Sahinjoki, jonka pääuomaa kutsutaan eri kohdissa nimillä Vehkapuro, Sääkspuro ja Havukkapuro. Sen sivu-uomia ovat Havukkapuroon laskeva Kulmapuro ja Paasaspuro. Muita Niiniveteen laskevia virtavesiä ovat alajuoksulta lueteltuna esimerkiksi Suostunjärvestä tuleva Myllyoja, Hirvipuro, jonka sivuhaara on Perupuro, Kapustapuro ja Pukkipuro.[5][6]
Iisvesi laskeva Suonenjoki on kuvailtu seikkaperäisesti Suonenjoen valuma-alueen artikkelissa. Iisveteen laskee esimerkiksi Kohiseva, Sormulanpuro, jonka sivupuroja ovat Haavanpuro ja Ruunanpuro, Lahdenpuro ja Välipuro.[6]
Virmasveden valuma-alue on melko laaja. Siihen laskee kaksi suurempaa valuma-aluetta: Kuttajärven alue ja Tallusjärven valuma-alue. Tallusjärven valuma-alueen virtavesiä käsitellään sen omassa artikkelissa, sillä se muodostaa oman vesistöalueensa. Kuttajärven alueeseen laskevat Keihäsjoen valuma-alue, Inganjoen valuma-alue ja Kivijoen valuma-alue. Inganjoen valuma-alueen pääuoman lisäksi millään sen sivu-uomalla ei esiinny kartoissa nimiä. Keihäsjoen valuma-alueen alajuoksun muodostaa Keihäsjärvestä Kuttajärveen laskeva Keihäsjoki. Valuma-alueen pääuomassa on ylempänä Matilanjoki, joka muodostuu ylempänä Hoikanjoen ja Ittalanjoen yhtyessä toisiinsa. Hoikanjoen latvoilla sijaitsee Romupuro, Kukkopuro ja Huuhkainpuro. Ittalanjoen latvoilla on esimerkiksi Välijoki, Hirvonjoki, Pehmeisenjoki, Vehmasjoki ja Salapuro. Kivijoen valuma-alueen pääuoman alajuoksua kutsutaan Kivijoeksi, Kaijan ja Koskisen välistä osuutta Myllyjoeksi, ja sitten vielä Kivijärven ja Kaijan välistä osuutta Kaijanjoeksi. Kivijärveen laskee Saarisesta alkava Saarisenjoki, ja Saariseen Kakkisenjärvestä alkava Kakkisenjoki. Latvoilta löytyy Kortteisesta Kivijärveen laskeva Kortteisenpuro, ja alajuoksulla Kivijokeen yhtyvä Lehmipuro. Suoraan Kuttajärveen laskee pohjoisesta tuleva Haisupuro.[5][6]
Suoraan Virmasveteen laskee Petäjäjoki. Sillä on kaksi suurta sivujokea. Alimpana siihen yhtyy Pieni Petäjäjoki, joka alkaa Kangas-Petäisestä. Joen latvoilla siihen yhtyy Suojärvestä alkava ja pitkään kuntarajana toimiva Suojärvenpuro. Alempana siihen yhtyy vielä Leväsestä alkava Pahkajoki. Keskijuoksulla Petäjäjokeen yhtyy etelästä tuleva ja Suhonjärvestä alkava Suhoinjoki. Tämän joen nimi on yläjuoksulla myös Ilotunjoki, Iso-Rastista alkava Rastinjoki. Ilotunjokeen yhtyy lännestä Mustikaisenpuro, idästä Pöngänpuro ja luoteesta Hangaspuro. Yläjuoksulla Petäjäjokeen yhtyy Tollanpuro, lähdejärveen Pitkä-Petäiseen Variksenpuro, ja Kaidan ja Pasko-Petäisen väliseen Kaidanpuroon yhtyy Hallapuro.[6]
Virmasveteen laskee vielä joukko pieniä virtavesiä. Sellaisia ovat länsirantaan laskeva Tervajoki, jonka sivu-uoma on Ruununoja, Loukkulahteen laskee Honkapuro ja siitä hieman itään Jalkapuro, Lintulahteen laskeva Säyneispuro, sekä Levälahteen laskevat Sikopuro ja Soijärvenpuro. Rasvanki muodostaa pääuoman, joten siihen tulevat virtavedet on lueteltu taulukossa.[5][6]
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virmasveden alueen mahtijärvet ovat Niinivesi (75,66 km²), Iisvesi, Virmasvesi ja Rasvanki. Muita suuria tai merkittäviä järviä esiintyy sivujokien latvoilla. Sellaisia ovat esimerkiksi Niiniveden alueen yläjuoksulla sijaitsevat Kiesimä (11,11 km²), Sonkari (25,25 km²) ja Vesantojärvi (5,63 km²). Virmasveteen laskevien jokien latvajärvet ovat edellisiä pienempiä, mutta maininnan arvoisia ovat esimerkiksi Iso-Rasti (2,74 km²), Pitkä-Petäinen (0,90 km²), Kakkisenjärvi (1,93 km²), Kangas-Petäinen (0,92 km²), Kivijärvi (1,87 km²), Petäinen (1,95 km²), Iso-Lauas (6,11 km²) ja Kuttajärvi (10,66 km²). Vaikka Tallusjärven valuma-alue on erikseen käsiteltävää valuma-aluetta, voidaan lähimmät järvet mainita, koska ne laskevat heti tähän vesistöalueeseen: Ahveninen ja Hirvijärvi (32,88 km²) ja Tallusjärvi (22,10 km²).[6]
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Rautalammin reitin ja Rautalammin reitin valuma-alueen pääreitin, eli vesistöreitin pääuoma, on määritelty ja sen pituus on laskettu artikkelissa Rautalammin reitin valuma-alueen kappaleessa Pääuoma.
- ↑ Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
- ↑ a b Matkan pituus mereltä Vaajakoskelle on 300 kilometriä ja sieltä Tarvaalankoskelle 28 kilometriä. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys ja viimeinen 28 kilometriä saadaan Karttapaikan verkkopalvelusta mittaamalla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e Virmasveden alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 25.6.2024.
- ↑ a b c d Kymijoen vesistö - Nokisenkoski (virtaamatietoja vuosilta 1929–2023) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 27.6.2024.
- ↑ Mittausasemien virtaamat - Pohjois-Savo (virtaamatietoja vuosilta 1994–2010) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 27.6.2024.
- ↑ a b c d e f g Virmasveden alue (14.72) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.6.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Valuma-alueen laskukohta (Nokisenkoski) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.6.2024.
- ↑ Hurskainen, Tarmo: Kerkonkosken, Kiesimän ja Neiturin kanavat kanaler.arnholm.nu. 2005. Viitattu 27.6.2024.
- ↑ Hurskainen, Tarmo: Kymijoen vesistö kanaler.arnholm.nu. 2005. Viitattu 27.6.2024.