Savikoski (joki Karttulassa)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Savikoski
Maat Suomi
Maakunnat Pohjois-Savo
Kunnat Kuopio (Karttula)
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Tallusjärven valuma−alue (14.77)
Pinta-ala 419,37 km² [1]
Järvisyys 18,78 % [1]
Pääuoman pituus 38 km [2]
Pääuoman osuudet Savikoski ←HirvijärviTallusjärvi ←Liesjoki ←Liikkasenjoki ←Lukkaropuro ←Heinäjoki
Yhtyy Rautalammin reitti
Joen uoman kohteita
Alkulähde Ala-Muurainen [3]
  62.88432°N, 27.02337°E
Laskupaikka Virmasvesi [4]
  62.87843°N, 27.01872°E
Esteet vesimyllyn pato
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 101,3 m [3]
Laskukorkeus 97,9 m [4]
Korkeusero 3,4 m
Pituus 0,96 km [2]
Kaltevuus 3,54 m/km
Keskivirtaama 3,3 m³/s (MQ) [5]
Muuta

Savikoski on Pohjois-Savossa Kuopion Karttulan kirkonkylässä sijaitseva noin yksi kilometriä pitkä joki, joka muodostaa valuma-alueensa pääuoman alimman osuuden. Valuma-alueella on kuitenkin toinenkin lasku-uoma Alajoki, joka laskee Ahvenisesta Rasvankiin. Alajoen virtaama on pienempi kuin Savikosken.[3][4][2]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joki alkaa Ala-Muuraisen lounaisrannasta. Joen ranta-alueet ovat Savikoskelle asti suomaata, josta etenkin joen rannat ovat avosuota. Joki on 960 metriä pitkä ja se tekee kolme suurempaa mutkaa. Joen toisessa mutkassa sähkölinjan yläpuolella, kosken ympäristössä ja suiston etelärannassa on vapaa-ajan asuntoja. Alajuoksun länsipuolella sijaitsee Savikosken maatila. Koskeen on rakennettu pato, joka säännöstelee jokea ja sen yläpuolisten järvien vedenpintaa. Pato on jo vanha ja se liittyy nähtävyytenä toimivalle vesimyllylle. Joen yli kulkee ainoastaan padon viereen rakennettu kävelysilta. Koski laskee Myllyselkään suistossa, jossa joessa on kolme jokisaarta. Myllyselkä kuluu Virmasveden Pieni-Virmakseen.[3][4]

Hydrologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallusjärven valuma-alueen valuma-alueen pinta-ala on 419 neliökilometriä ja sen järvisyys on 19 %.[6][1] Joelle nimensä antanut Savikoski sijaitsee joen alajuoksulla. Siellä sijaitsevan koskiosuuden pituus on 160 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Koskelle ilmoitettu 3,2 metrin pudotus, kun yläpuolisen Ala-Muuraisen ja alapuolisen Virmasveden vedenpintojen erotus on kartoissa 3,4 metriä. Ainoa löydetty joen virtaamatieto on Vesihallituksen Koski-inventoinnissa ilmoitettu 3,3 kuutiometriä sekunnissa (MQ). Sen mukaan Haringassa virtavassa Alajoessa virtaa 0,6 kuutiometriä vettä sekunnissa.[5]

Ylä- ja Ala-Muuraisen vedenpinnat ovat lähes samalla korkeudella kuin on joen yläjuoksullakin. Vuosina 1985–2013 on Välisalmessa mitattu vedenpinnan korkeustietoja. Keskiylikorkeudeksi (MHW) on tullut 101,47 metriä (mpy.) ja keskialikorkeudeksi (MNW) 101,20 metriä. Suurin korkeus (HW) on 2.6.1988 mitattu 101,68 metriä ja alin korkeus (NW) on 16.4.1996 mitattu 101,06 metriä mpy.[7]

Savikosken vedenlaatu on ollut 1980–2005 havaintojen perusteella seuraavaa: kokonaisfosforipitoisuus 14 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l), kokonaistyppipitoisuus 520 μg/l, happamuustaso pH 6,7, vedenväri 50 milligrammaa (mg Pt) litrassa vettä ja näytteen hapenkulutus 11 mg litrassa vettä.[8]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahalaitoksen perusti Savikoskelle vapaaherra Aminoff, ja henkikirjoissa mainitaan vuonna 1846 kauppaneuvos Rosenius, inspehtori Joh. W. Dahl ja viilari Henrik Orrenius sahan seuraavina omistajina. Mainitut henkilöt olivat ostaneet vain muutaman vuoden ikäisen sahan Aminoffilta vuonna 1845. Sahan yhteydessä toimi huonetarvemylly, joka vuonna 1882 nimettiin tullimyllyksi. Sille annettiin oikeus jauhaa 77 vuorokautta vuodessa seudun maatilojen viljaa jauhoiksi yhteensä 300 tynnyrin verran. Kyseinen vesimylly sijaitsi ensin itärannalla, mutta myöhemmin se rakennettiin sahan yhteyteen länsirannalle. Saha paloi vuonna 1890, mutta se sai kuvernööriltä luvan jatkaa toimintaansa. Usean omistajanvaihdoksen jälkeen saha ja mylly päätyivät vuonna 1924 Savikosken Osakeyhtiölle. Vesihallituksen vuonna 1980 julkaisemassa Koski-inventoinnissa on maininta vuonna 1890 rakennetusta vesimyllystä. Se lienee joen yli siirretty vesimylly. Saha lopetti toimintansa vuonna 1957 kannattavuutensa menettäneenä. Mylly lopetti toimintansa vuonna 1963. Koski-inventoinnissa on maininta vesivoimalasta, joka on rakennettu koskeen vuoden 1924 jälkeen. Koskessa on edelleen pato.[5][9]

Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savikoski sijaitsee Kymijoen vesistöalueessa (14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Tallusjärven valuma-alueella (14.77), jossa se muodostaa Ahvenisen–Hirvijärven alueella (14.771) pääuoman viimeisen osuuden.[6]

Tallusjärven valuma-alueen pääuomaa on suurien järvien takia kutsuttava pääreitiksi. Reitin suurin virtaama määrittää pääreitin kulun. Koska virtaamatietoja ei ole tässä käytettävissä, tukeudutaankin selvityksessä valuma-alueiden pinta-alatietoihin, jotka ovat pienillä alueilla verrannolliset virtaamiin. Tallusjärven valuma-alueella on kaksi lasku-uomaa. Savikosken lisäksi on Haritussa Ahvenisesta laskeva ja Haringanlammen läpi virtaava Alajoki. Valuma-alueen vesi haarautuu Hirvijärveltä Hirvisalmea pitkin Ahveniseen ja Hirvikoskelta Ylä-Muuraiseen, josta reitti jatkuu Välisalmesta Ala-Muuraiseen ja sitten Savikoskeen. Valuma-alueen pääuoman alajuoksu lienee kuitenkin leveämmässä Savikosken haarassa, sillä Välisalmessa sijaitsee vedenpintojen mittausasema. Hirvijärveen laskee Tallusjärvestä Talluskanava, jonka rinnalla on vielä satojen metrin etäisyydellä virtaa Vanhakanava. Tallusjärvi kerää yläjuoksun vedet ja laskee ne kanavien kautta Hirvijärven keskusjärveen. Tallusjärven itäpäähän tulee Alajoki, jonka Saittajoen valuma-alueen (14.774) pinta-ala on 73 neliökilometriä [1]. Järven pohjoispäähän laskee Liesjärvestä alakava lyhyt Liesjoki, jonka Liesjärven valuma-alue (14.773) on 93 neliökilometriä suuri [1]. Valuma-alueen pääuoma virtaa siten siellä. Liesjärveen tulee kolme suurta uomaa: Koroksesta alkava uoma, jonka valuma-alueen pinta-ala on 16 neliökilometriä, Haukijoki, jonka valuma-alue on 20 neliökilometriä, ja Liikkasenjoki, jonka valuma-alue on 36 neliökilometriä. Liikasenjoen valuma-alue on näistä suurin. Joki alkaa Liikkasenjärvestä, johon laskevat Murtosenjoki (13 neliökilometriä) ja Lukkaropuro (20 neliökilometriä). Se alkaa Mäkijärvestä ja sillä on yläjuoksulla nimenä Heinäjoki mahdollisesti siihen yhtyvään Riuttaspuroon asti. Pääuomaan tulee näin valittua alajuoksulta lueteltuna Savikoski, Murtosenjärvet, Hirvijärvi, Tallusjärvi, Liesjoki, Liesjärvi, Liikkasenjoki, Lukkaropuro, Heinäjoki ja Mäkijärvi. Pääreitin pituudeksi tulee vesistöviranomaisten Paikkatietoikkunan tietoja yhdistelemällä 38,4 kilometriä [2], eli yli 38 kilometriä.[4][6][10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  2. a b c d Tallusjärven valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 20.10.2023.
  3. a b c d Savikoski, alkukohta, Karttula (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.10.2023.
  4. a b c d e Savikoski, suisto, Karttula (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.10.2023.
  5. a b c Koski-inventointi, s. 80. Vesihallituksen julkausuja nro 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF).
  6. a b c Tallusjärven valuma-alue (14.77) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.10.2023.
  7. Vedenpinnan korkeudet: Muuraisjärvet (vuosilta 1985–2013), vesi.fi, Viitattu: 20.10.2023
  8. Keto, Antton & al.: Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä, s. 41. Suomen ympäristökeskus ja Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3237-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.10.2023).
  9. Karttula (PDF) makkoset.eu. Sukuseura Henrik ja Maria Makkosen jälkeläiset ry.. Viitattu 22.10.2023.
  10. VALUE (Valuma-alueen rajaustyökalu KM10) ymparisto.fi. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.10.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]