Pohjapato
Pohjapato on patotyyppi, jolla nostetaan tai säilytetään haluttu vedenpinnan korkeus joessa, kosteikolla tai järvessä. Ne rakennetaan tavallisesti joen uomaan taikka järven tai kosteikon yhteyteen sen laskujoen alkuun siten, että padon harja jää virtaavan veden alle. Pohjapadon sivuprofiili on yleensä puolipallon tai kolmion muotoinen. Erilaista lopputulosta haetaan kynnyspadolla, jolla nostetaan yläpuolisen vesistön vedenpintaa enemmän ja alle jää putousmainen kynnys. Tällaisen padon sivuprofiili on yleensä suorakulmio tai kolmio.[1][2][3]
Tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleinen tarkoitus on nostaa vedenpintaa, jotta vesistön vesitilavuus kasvaisi. Jokeen rakennettu pohjapato hidastaa vedenvirtaamaa, kasvattaa uoman vesitilavuutta ja säilyttää olosuhteet riittävinä kuivalla kaudella padon yläpuolisella osallaan. Joen niskaan rakennettu pohjapato toimii vastaavasti yläpuoliselle kosteikolle tai järvelle. Pohjapadot kuitenkin nopeuttavat alapuolisen uoman virtausnopeutta, mikä voi aiheuttaa joskus vaaratilanteita joessa liikkuville ja eroosiota. Siksi padon alapuolisella osalla voidaan virtauksia hidastaa kiveämällä sinne pieni koski.[4][3]
Perattujen jokien vuodenaikojen mukaiset virtaamat vaihtelevat yleensä enemmän kuin luonnonjokien, joissa kasvillisuus, mutkaisuus ja pohjassa lojuvat kivet jarruttavat veden virtaamista alajuoksulle. Peratuissa joissa on syvänteet ja matalikot voitu tasoittaa, jolloin kuivalla kaudella ei jää vesieliöille riittävästi elinmahdollisuuksia. Tällaiseen jokeen voidaan lisätä vesitilavuutta toisiaan seuraavilla pohjapadoilla. Padon alapuolisen osan eroosiota vähentää riittävä vesitilavuus. Kalojen ja muiden vesieliöiden liikkuvuutta voidaan parantaa pitämällä pohjapatojen virtausnopeuksia pieninä. Myös vesiliikenne hyötyy korkeammasta vedenpinnasta, mutta ongelmaksi tulee yleensä padon kiertäminen. Jos pohjapadossa on aukko veneille, voi vaaraksi muodostua virtausnopeuksien aiheuttamat "kuopat", jonne vene voi ajautua ja kaatua.[4][3]
Rakenneratkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pato voidaan rakentaa käyttäen erikokoisia luonnonkiviä ja soraa. Padon tiiviyttä voidaan lisätä rakentamalla sen sisään tiivistyssydän. Padon yläjuoksun puoleinen rakenne voi olla jyrkkä, mutta alajuoksun puolella on suositeltu kaltevuutta 1:10. Luonnonkivien käyttäminen alaliuskassa aiheuttaa pyörteilyä tai jopa kuohuntaa. Se ei saisi yleensä estää kalojen vaeltamista padon ylä- ja alapuolen välillä.[4][5][3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kynnyspadolla on tarkoitus nostaa virtaavan vesistön vedenpintaa reilusti
- ylivuotopadolla on tarkoitus kerätä varastoaltaaseen vettä, mutta samalla varmistaa tulva-aikana ylimäärän poistuminen itsestään
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pohjapato, Tieteen termipankki, viitattu 20.1.2021
- ↑ Pohjapato, vesi.fi, viitattu 9.3.2021
- ↑ a b c d Kurkilahti, Matti: Vesilain mukainen vedenkorkeuden säätelyhanke (opinnäytetyö), Turun ammattikorkeakoulu, 2012, viitattu 9.3.2021
- ↑ a b c Pohjapadot ja -kynnykset, ymparisto.fi, Suomen ympäristökeskus, 7.1.2020, viitattu 20.1.2021
- ↑ Patorakenteiden periaatekuvia (PDF), Suomen Riistakeskus, viitattu 20.1.2021
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Free & submerged weir flow, video Flow over weirs (YouTube-video opetuselokuvasta) {en}
- River Weirs – Good Practice Guide, Hertfordshiren yliopisto (englanniksi)
- Halttunen, Sakari & Laakso, Esko: Selvitys rakennetuista pohjapadoista, Vesihallitus, Kokkola 1983