Mutu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kalaa. Mutu voi tarkoittaa myös mututietoa.
Mutu
Phoxinus phoxinus Prague Vltava 2.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Heimo: Särkikalat Cyprinidae
Suku: Phoxinus
Laji: phoxinus
Kaksiosainen nimi
Phoxinus phoxinus
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mutu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mutu Commonsissa

Mutu (Phoxinus phoxinus) on särkikalojen heimoon kuuluva pienikokoinen kala.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mutu on 5–7 cm pitkä. Mudulla on suuret silmät ja kyljissä rivi tummia täpliä. Väriltään mutu on kirjavan ruskea. Mudut kutevat toukokuun loppupuolelta heinäkuulle matalissa rantavesissä.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mutu on euraasialainen laji, jota esiintyy Britteinsaarilta ja Itä-Espanjasta Siperian itäosiin saakka. Suomessa mutuja on eniten Pohjois-Suomen hiekka- ja sorapohjaisissa virroissa. Liian rehevät vesistöt eivät mudulle kelpaa, sillä niissä ei ole tarpeeksi hapekasta vettä. Mutu on myös herkkä liialle happamuudelle, joten sitä esiintyy vain puhtaissa vesissä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mudut liikkuvat ruoanhaussa enimmäkseen päivisin. Ravinnokseen ne käyttävät hyönteisten toukkia, planktonäyriäisiä, matoja ym. pikkueläimiä. Ne syövät myös kasvinosia sekä toisten kalojen mätiä ja pikkupoikasia. Mutu on arka ja uskaltautuu etäälle piilopaikastaan vain, jos tarjolla on runsas ruoka-apaja. Vesilintuja leivällä ruokkiva mökkiläinen saa helposti ruokavieraakseen myös mutuparven.

Phoxinus phoxinus fürge cselle.jpg

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mudun suosio syöttikalana on luultavasti vaikuttanut sen leviämiseen.

Erityistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mutu toimi koe-eläimenä useissa itävaltalaisen biologin Karl von Frischin klassisissa kokeissa. Niissä mm. tutkittiin kalojen kuuloa ja löydettiin ihosta erittyvät varoitusaineet. Von Frisch huomasi myös, että sokeatkin kalat muuttuivat tummemmiksi päivisin. Hän arveli, että kaloilla on jonkinlainen sisäinen kello, joka nyttemmin on paikannettu käpyrauhaseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Freyhof, J. & Kottelat, M.: Phoxinus phoxinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 20.08.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.