Kalanviljely

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalanviljelyä verkkoaltaissa Färsaarilla

Kalanviljely eli kalankasvatus on kalojen kasvattamista altaissa tai verkkokasseissa, yleensä ruoaksi tai luonnonvesiin istutettaviksi, joskus myös akvaariokaloiksi. Kalanviljely on vesiviljelyn tärkein muoto.

Maailman mittakaavassa tärkeimpiä viljelylajeja ovat useat sisävesien karppilajit, niilintilapia sekä lohi, mutta alueellisesti tärkeitä lajeja on lukuisia. Suomessa tärkein viljelty kalalaji on kirjolohi jonka osuus ruokakalanviljelystä on 90 %.[1]. Suomen osuus maailman kalanviljelystä on noin 0,02 %.

Kokonaistuotanto ja tärkeimmät viljelykalalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman tilastoidun kalastussaaliin (sininen) ja kasvatetun kalantuotannon (vihreä) kehitys 1950-2010, miljoonia tonneja (FAO:n tilasto)

Maailman kalanviljelytuotanto on kasvanut nopeasti 1980-luvulta alkaen, kun luonnonvesien kalansaalis on puolestaan pysynyt jokseenkin vakaana. Vuonna 2010 tilastoitu kalanviljelyn kokonaistuotanto oli noin 60 miljoonaa tonnia (tähän sisältyvät myös viljellyt äyriäiset ja simpukat), kun kalastussaalis oli noin 88 miljoonaa tonnia. Maailman vesiviljelystä 89 % tapahtui Aasiassa, 61 % yksin Kiinassa.[2]

Maailmanlaajuisesti eniten viljellään useita sisävesikalalajeja, erityisesti karppilajeja. FAO:n vuoden 2012 tilastoinnissa maailman eniten viljellyt kalalajit, niiden tuotantomäärät (miljoonia tonneja) ja viljelyn arvo miljardeissa dollareissa olivat:[3]

  1. Ruohokarppi Ctenopharyngodon idellus, 5,0 miljoonaa tonnia, US$ 6,5 mrd
  2. Hopeakarppi (hopeapaksuotsa) Hypophthalmichthys molitrix, 4,2 miljoonaa tonnia, US$ 5,5 mrd
  3. Karppi Cyprinus carpio, 3,8 miljoonaa tonnia, US$ 5,2 mrd
  4. Niilintilapia, Oreochromis niloticus, 3,2 miljoonaa tonnia, US$ 5,3 mrd
  5. Marmorikarppi (marmoripaksuotsa) Hypophtalmichthys nobilis, 2,9 miljoonaa tonnia, US$ 3,7 mrd
  6. Katla Catla catla (intiankarppi), 2,8 miljoonaa tonnia, US$ 5,5 mrd
  7. Ruutana Carassius carassius, 2,5 miljoonaa tonnia, US$ 2,7 mrd
  8. Lohi Salmo salar, 2,1 miljoonaa tonnia, US$ 10,1 mrd
  9. Jättilabeo Labeo rohita, 1,6 miljoonaa tonnia, US$ 2,9 mrd
  10. Maitokala Chanos chanos, 0,9 miljoonaa tonnia, US$ 1,7 mrd
  11. Kirjolohi Oncorhynchus mykiss, 0,9 miljoonaa tonnia, US$ 3,6 mrd
  12. Jättilahna Megalobrama amblycephala, 0,7 miljoonaa tonnia, US$ 1,2 mrd

Kalalajien lisäksi vesiviljelyssä tuotetaan mm. simpukoita ja äyriäisiä, joista useiden tuotantomäärät yltäisivät viljellyimpien lajien listalle.[3]

Suomen viljelykalatuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kasvatetaan vuosittain noin 13 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Kokonaistuotantomäärät ovat olleet jokseenkin tasaisia vuodesta 2003. Vielä tuonna 1980 viljelytuotanto oli 5 miljoonaa kiloa, josta se kasvoi nopeasti 1990-luvun alun huippulukemiin noin 18 miljoonaan kiloon.[1].

Kirjolohen tuotanto vuonna 2013 oli 12,2 miljoonaa kiloa. Sen viljely tapahtuu pääasiassa verkkoaltaissa Itämeren alueella, ja puolet siitä Ahvenanmaalla.[1] Toiseksi tärkein viljelykalalaji on siika, jonka viljely ruokakalaksi lähti vauhtiin vasta 2000-luvun alussa. Sen tuotanto on noussut noin 1,2 miljoonaan kiloon kymmenessä vuodessa, mikä vastaa nyt noin 9 % koko kalanviljelystä.[1] Väihäisempiä määriä ruokakalalaksi viljeltyjä lajeja ovat taimen, nieriä, sampi ja kuha, mutta niiden tuotanto oli yhteensä vain noin 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin 0,4 miljoonaa kiloa. Kirjolohen tuotannon arvo vuonna 2013 oli noin 47 miljoonaa euroa ja siian 8 miljoonaa.[1] Vuonna 2006 kalankasvatuksen osuus koko kalantuotannon arvosta oli 63%.[4]

Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Kalojen poikaskasvatuksen ansiosta monet Suomen luontaiset lohipitoiset vesistöt ovat pysyneet elinvoimaisina. Kalanpoikasten tuotanto on yleisintä Pohjois- ja Keski-Suomessa. Istutuksiin ja kasvatukseen tuotettujen kalan- ja ravunpoikasten kokonaismäärä 2013 oli noin 54 miljoonaa yksilöä.[1]

Suomessa oli vuonna 2013 vajaat 500 toimivaa kalanviljelylaitosta tai luonnonravintolammikkoviljelmää.[1]

Kalanviljelyn opetus ja käytännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalanviljelyä opetetaan osana kalatalouden opetusta.[5]

Kalanviljelyyn kuuluu altaiden pesua, kalojen rokottamista erilaisia tauteja vastaan, ruokintaa, kalojen lajittelua eri kokoluokkiin yms. Etenkin pienisilmäisiä verkkokasseja täytyy pestä usein, sillä tiheän verkon reiät tukkeutuvat nopeasti ja kalat saattavat kuolla hapen puutteeseen. Lajittelemalla voidaan erottaa joukosta nopeimmin kasvaneet kalat, jotka siirretään suurisilmäisempään ja vähemmän huoltoa vaativaan verkkokassiin. Tasakokoisille kaloille on myös helpompi määritellä sopiva rehun raekoko.

Kalanviljelyyn liittyy olennaisena osana emokalojen lypsäminen mädin saannin turvaamiseksi. Lypsetty mäti hedelmöitetään koiraskalan maidilla, hedelmöitynyt mäti säilytetään viljelylaitoksen erityisessä hautomo-osassa.

Kalanviljelyn ekologiset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalanviljelyssä yksilötiheydet altaissa ovat suuria ja kalojen liikkumatila rajoitettu. Tämä edesauttaa erilaisten patogeenien aiheuttamien sairauksien leviämistä, eikä luonnossa tapahtuvaa sairaiden yksilöiden karsiutumista predaation vaikutuksesta pääse tapahtumaan. Tämä on aiheuttanut suuria ongelmia ja taloudellisia menetyksiä kalankasvattamoille ympäri maailmaa[6] [7]Avoimista verkkoaltaista leviävät patogeenit ja loiset ovat aiheuttaneet ongelmia useissa luonnonkalakannoissa, etenkin kun niitä on sijoitettu vaelluskalojen kutureiteille. Näillä alueilla on havaittu massiivisia kalakuolemia, sekä mittavia taantumia kyseisissä kalakannoissa. [8] [9]

Petokalojen ruokinta vesiviljelyssä voi kuormittaa luonnonkalakantoja myös niiden tarvitseman ravinnon osalta. Viljeltyjen petokalojen rehu valmistetaan pääosin villinä kalastetuista kalalajeista, mikä puolestaan lisää kalastuspainetta monissa jo ylikalastetuissa kalakannoissa. [10]

Kalankasvattamoiden verkkoaltaista karanneiden sekä luonnonkalojen risteytymillä voi olla epäsuotoisia vaikutuksia luonnonkalakantoihin. Esimerkiksi villin ja kasvatetun lohen hybridien on todettu syrjäyttävän nopealla poikasiän kasvullaan luonnonkaloja, mutta selviytyvän heikommin luonnonympäristössä.[11]

Kalanviljely voi kuormittaa vesistöjä ravinnepäästöillään. Kasvatus suljettuun kiertoon perustuvissa allasjärjestelmissä on yksi sovellus, jolla kalanviljelyä voidaan tehostaa ja päästöt lähes eliminoida avovesillä viljelyyn verrattuna. Verkkoallaskasvatksessa päästöillä ei Itämeren kokonaispäästöjen tasolla ole suurta merkitystä, mutta paikallisesti typpi ja fosfori voivat kuormittaa vesistöjä.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Viljellyn ruokakalan tuotanto kasvoi RKTL:n tiedote 30.6.2014
  2. THE STATE OF WORLD FISHERIES AND AQUACULTURE 2012 FAO Fisheries and Aquaculture Department, Rome 2012 (pdf)
  3. a b World aquaculture production of fish, crustaceans, molluscs, etc., by principal species in 2012 FAO statistics 2014
  4. Kalankasvattajaliitto
  5. Kalaopetus
  6. Alexander G. Murray, Edmund J. Peeler: A framework for understanding the potential for emerging diseases in aquaculture Preventive Veterinary Medicine, volume 64, issues 2-3. 2005. Fisheries Research Services, P.O. BOX 101, 357 Victoria Rd., Aberdeen, AB11 9DB, UK. Viitattu 16.2.1015.
  7. The Salmon Disease Crisis in Chile FRANK ASCHE, HÅVARD HANSEN, RAGNAR TVETERAS University of Stavanger Marine Resource Economics 24(4):405-411. 2009
    doi: http://dx.doi.org/10.5950/0738-1360-24.4.405
  8. Krkošek, Ford, Morton, Lele, Myers, Lewis: Declining Wild Salmon Populations in Relation to Parasites from Farm Salmon Science 14 December 2007: Vol. 318 no. 5857 pp. 1772-1775. 14.12.2007. 1 Centre for Mathematical Biology, Department of Mathematical and Statistical Sciences, University of Alberta, Edmonton, AB, Canada. 2 Department of Biological Sciences, University of Alberta, Edmonton, AB, Canada. 3 Biology Department, Dalhousie University, Halifax, NS, Canada. 4 Salmon Coast Field Station, Simoom Sound, BC, Canada.. Viitattu 16.4.2015.
  9. Ford JS, Myers RA (2008) A Global Assessment of Salmon Aquaculture Impacts on Wild Salmonids. PLoS Biol 6(2): e33. doi:10.1371/journal.pbio.0060033
  10. Rosamond L. Naylor, Rebecca J. Goldburg, Jurgenne H. Primavera, Nils Kautsky, Malcolm C. M. Beveridge, Jason Clay, Carl Folke, Jane Lubchenco, Harold Mooney & Max Troell: Effect of aquaculture on world fish supplies Nature 405, 1017-1024 (29 June 2000) | doi:10.1038/35016500. 29.6.2000. Stanford University, Institute for International Studies, Encina Hall 400E, Stanford University, Stanford, California 94305-6055, USA Environmental Defense, 257 Park Avenue South, New York, New York 10010, USA Aquaculture Department, Southeast Asian Fisheries Development Center, Tigbauan, Iloilo , 5021, Philippines Department of Systems Ecology, Stockholm University, S-106 91 Stockholm, Sweden The Beijer Institute, Stockholm, Sweden Institute of Aquaculture, University of Stirling, Stirling FK9 4LA, UK World Wildlife Fund, 1250 24th Street NW, Washington DC 20037, USA Department of Zoology, Oregon State University, Corvalles, Oregon 97331-2914, USA. Viitattu 16.4.2015.
  11. Philip McGinnity, Paulo Prodöhl, Andy Ferguson,*, Rosaleen Hynes, Niall ó Maoiléidigh, Natalie Baker, Deirdre Cotter, Brendan O'Hea, Declan Cooke, Ger Rogan, John Taggart and Tom Cross: Fitness reduction and potential extinction of wild populations of Atlantic salmon, Salmo salar, as a result of interactions with escaped farm salmon Proceedings of the Royal Society B: Biological sciences. 7.12.2003. Aquaculture and Catchment Management Services, Marine Institute, Newport, Co Mayo, Ireland School of Biology and Biochemistry, Queen's University, Belfast BT7 1NN, Northern Ireland Department of Biological and Molecular Sciences, University of Stirling, Stirling FK9 4LA, UK Department of Zoology and Animal Ecology, National University of Ireland, Cork, Ireland. Viitattu 16.3.2015.
  12. Ympäristöministeriö

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalanviljely.
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.