Kalanviljely

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalanviljelyä verkkoaltaissa Färsaarilla

Kalanviljely eli kalankasvatus on kalojen kasvattamista altaissa tai verkkokasseissa, yleensä ruoaksi tai luonnonvesiin istutettaviksi, joskus myös akvaariokaloiksi. Kalanviljely on vesiviljelyn tärkein muoto.

Maailman mittakaavassa tärkeimpiä viljelylajeja ovat useat sisävesien karppilajit, niilintilapia sekä lohi, mutta alueellisesti tärkeitä lajeja on lukuisia. Suomessa tärkein viljelty kalalaji on kirjolohi jonka osuus ruokakalanviljelystä on 90 %.[1]. Suomen osuus maailman kalanviljelystä on noin 0,02 %.

Kokonaistuotanto ja tärkeimmät viljelykalalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman tilastoidun kalastussaaliin (sininen) ja kasvatetun kalantuotannon (vihreä) kehitys 1950-2010, miljoonia tonneja (FAO:n tilasto)

Maailman kalanviljelytuotanto on kasvanut nopeasti 1980-luvulta alkaen, kun luonnonvesien kalansaalis on puolestaan pysynyt jokseenkin vakaana. Vuonna 2010 tilastoitu kalanviljelyn kokonaistuotanto oli noin 60 miljoonaa tonnia (tähän sisältyvät myös viljellyt äyriäiset ja simpukat), kun kalastussaalis oli noin 88 miljoonaa tonnia. Maailman vesiviljelystä 89 % tapahtui Aasiassa, 61 % yksin Kiinassa.[2]

Maailmanlaajuisesti eniten viljellään useita sisävesikalalajeja, erityisesti karppilajeja. FAO:n vuoden 2012 tilastoinnissa maailman eniten viljellyt kalalajit, niiden tuotantomäärät (miljoonia tonneja) ja viljelyn arvo miljardeissa dollareissa olivat:[3]

  1. Ruohokarppi Ctenopharyngodon idellus, 5,0 miljoonaa tonnia, US$ 6,5 mrd
  2. Hopeakarppi (hopeapaksuotsa) Hypophthalmichthys molitrix, 4,2 miljoonaa tonnia, US$ 5,5 mrd
  3. Karppi Cyprinus carpio, 3,8 miljoonaa tonnia, US$ 5,2 mrd
  4. Niilintilapia, Oreochromis niloticus, 3,2 miljoonaa tonnia, US$ 5,3 mrd
  5. Marmorikarppi (marmoripaksuotsa) Hypophtalmichthys nobilis, 2,9 miljoonaa tonnia, US$ 3,7 mrd
  6. Katla Catla catla (intiankarppi), 2,8 miljoonaa tonnia, US$ 5,5 mrd
  7. Ruutana Carassius carassius, 2,5 miljoonaa tonnia, US$ 2,7 mrd
  8. Lohi Salmo salar, 2,1 miljoonaa tonnia, US$ 10,1 mrd
  9. Jättilabeo Labeo rohita, 1,6 miljoonaa tonnia, US$ 2,9 mrd
  10. Maitokala Chanos chanos, 0,9 miljoonaa tonnia, US$ 1,7 mrd
  11. Kirjolohi Oncorhynchus mykiss, 0,9 miljoonaa tonnia, US$ 3,6 mrd
  12. Jättilahna Megalobrama amblycephala, 0,7 miljoonaa tonnia, US$ 1,2 mrd

Kalalajien lisäksi vesiviljelyssä tuotetaan mm. simpukoita ja äyriäisiä, joista useiden tuotantomäärät yltäisivät viljellyimpien lajien listalle.[3]

Suomen viljelykalatuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kasvatetaan vuosittain noin 13 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Kokonaistuotantomäärät ovat olleet jokseenkin tasaisia vuodesta 2003. Vielä tuonna 1980 viljelytuotanto oli 5 miljoonaa kiloa, josta se kasvoi nopeasti 1990-luvun alun huippulukemiin noin 18 miljoonaan kiloon.[1].

Kirjolohen tuotanto vuonna 2013 oli 12,2 miljoonaa kiloa. Sen viljely tapahtuu pääasiassa verkkoaltaissa Itämeren alueella, ja puolet siitä Ahvenanmaalla.[1] Toiseksi tärkein viljelykalalaji on siika, jonka viljely ruokakalaksi lähti vauhtiin vasta 2000-luvun alussa. Sen tuotanto on noussut noin 1,2 miljoonaan kiloon kymmenessä vuodessa, mikä vastaa nyt noin 9 % koko kalanviljelystä.[1] Väihäisempiä määriä ruokakalalaksi viljeltyjä lajeja ovat taimen, nieriä, sampi ja kuha, mutta niiden tuotanto oli yhteensä vain noin 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin 0,4 miljoonaa kiloa. Kirjolohen tuotannon arvo vuonna 2013 oli noin 47 miljoonaa euroa ja siian 8 miljoonaa.[1] Vuonna 2006 kalankasvatuksen osuus koko kalantuotannon arvosta oli 63%.[4]

Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Kalojen poikaskasvatuksen ansiosta monet Suomen luontaiset lohipitoiset vesistöt ovat pysyneet elinvoimaisina. Kalanpoikasten tuotanto on yleisintä Pohjois- ja Keski-Suomessa. Istutuksiin ja kasvatukseen tuotettujen kalan- ja ravunpoikasten kokonaismäärä 2013 oli noin 54 miljoonaa yksilöä.[1]

Suomessa oli vuonna 2013 vajaat 500 toimivaa kalanviljelylaitosta tai luonnonravintolammikkoviljelmää.[1]

Kalanviljelyn opetus ja käytännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalanviljelyä opetetaan osana kalatalouden opetusta.[5]

Kalanviljelyyn kuuluu altaiden pesua, kalojen rokottamista erilaisia tauteja vastaan, ruokintaa, kalojen lajittelua eri kokoluokkiin yms. Etenkin pienisilmäisiä verkkokasseja täytyy pestä usein, sillä tiheän verkon reiät tukkeutuvat nopeasti ja kalat saattavat kuolla hapen puutteeseen. Lajittelemalla voidaan erottaa joukosta nopeimmin kasvaneet kalat, jotka siirretään suurisilmäisempään ja vähemmän huoltoa vaativaan verkkokassiin. Tasakokoisille kaloille on myös helpompi määritellä sopiva rehun raekoko.

Kalanviljelyyn liittyy olennaisena osana emokalojen lypsäminen mädin saannin turvaamiseksi. Lypsetty mäti hedelmöitetään koiraskalan maidilla, hedelmöitynyt mäti säilytetään viljelylaitoksen erityisessä hautomo-osassa.

Kalanviljely voi kuormittaa vesistöjä ravinnepäästöillään. Kasvatus suljettuun kiertoon perustuvissa allasjärjestelmissä on yksi sovellus, jolla kalanviljelyä voidaan tehostaa ja päästöt lähes eliminoida avovesillä viljelyyn verrattuna. Verkkoallaskasvatksessa päästöillä ei Itämeren kokonaispäästöjen tasolla ole suurta merkitystä, mutta paikallisesti typpi ja fosfori voivat kuormittaa vesistöjä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalanviljely.
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.