Siirry sisältöön

Keski-Suomen pelastuslaitos

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Keski-Suomen pelastuslaitos
Yleistä
Väkiluku 272 359
Alue Keski-Suomen maakunta
Keskuspaikka Jyväskylä
Kunnat 22
Hyvinvointialue Keski-Suomen hyvinvointialue
Pelastusjohtaja Ville Mensala

Keski-Suomen pelastuslaitos on yksi Suomen 21:sta aluepelastuslaitoksesta.[1] Se on perustettu vuonna 2004[2] ja se vastaa pelastustoimesta Keski-Suomen maakunnan alueella.[3] Se on osa Keski-Suomen hyvinvointialuetta.[4] Pelastusjohtajana toimii Ville Mensala.[5] Riskienhallintapäällikkö vastaa riskien hallinnasta ja pelastustoiminnasta vastaa pelastuspäällikkö. Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminta-alue on jaettu eteläiseen, itäiseen, keskiseen, läntiseen ja pohjoiseen toiminta-alueeseen ja näitä johtavat aluepalomestarit.[6] Pelastuslaitoksella työskentelee noin 400 henkeä.[7]

Paloasemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Suomen pelastuslaitoksella on kahdeksan ympärivuorokautisesti miehitettyä paloasemaa. Ne ovat Jyväskylässä Ristonmaan, Seppälän ja Vaajakosken paloasemat. Lisäksi Jämsän, Laukaan, Saarijärven, Viitasaaren sekä Äänekosken paloasemalla on ympärivuorokautinen miehitys. Päivisin toimii Keuruun paloasema, jolloin siellä on virka-aikana 3–4 hengen välitön lähtövalmius. Tämän lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella toimii 19 sopimuspalokuntaa ja 25 paloasemalla on sivutoimista henkilöstöä.[8][9][10]

Keski-Suomen pelastustoimen paloasemat:[5]

Keski-Suomen pelastuslaitoksen nostolavayksikkö KS206, jonka asemapaikka on Äänekoskella.
Jyväskylän keskuspaloasema Ristonmaalla.

Pelastuslaitos esitti uuden paloaseman perustamista Jyväskylän pohjoispuolelle palvelutason päivittämisen yhteydessä marraskuussa 2023. Aseman on tarkoitus parantaa Mannisenmäkeen muodostuvan riskialueen ja pohjoisen Jyväskylän tavoitettavuutta. Myös toisen uuden paloaseman perustamista harkitaan, jos tilannetta ei muuten saada korjatuksi. Tämän toisen paloaseman paikaksi on suunniteltu Nisula–Killeri-aluetta. Tavoitteena on parantaa Laajavuoren ja Nisulan tavoitettavuutta. Samalla selvitetään Vaajakosken paloaseman siirtoa Kanavuoren alueelle, jotta Vaajakoski ja Lievestuore sekä isot liikenneväylät saavutettaisiin entistä paremmin.[11]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pelastustoimi Sisäministeriö. Viitattu 9.7.2025.
  2. ↑ mykkante: Historiaa: Keski-Suomen Pelastuslaitos www.keskisuomenpelastuslaitos.fi. 31.10.2019. Arkistoitu 19.12.2021. Viitattu 19.12.2021.
  3. ↑ Etusivu | Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastustoimi. Viitattu 9.7.2025.
  4. ↑ Pelastuspalvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 31.12.2022.
  5. ↑ a b Ota yhteyttä - Pelastustoimi Pelastustoimi. Viitattu 9.7.2025.
  6. ↑ Keski-Suomen hyvinvointialuePelastustoimen toimintasääntö voimassa 7.1.2025 alkaen 7.1.2025. Keski-Suomen pelastuslaitos. Viitattu 9.7.2024.
  7. ↑ Kati Kallimo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajaksi, Ville Mensala pelastusjohtajaksi | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 7.1.2023.
  8. ↑ Pelastuslaitos | Keski-Suomen hyvinvointialue www.hyvaks.fi. Viitattu 15.12.2023.
  9. ↑ Viitasaaren paloasema aloittaa syyskuussa ympärivuorokautisen toiminnan Pelastustoimi. 26.8.2024. Viitattu 16.11.2024.
  10. ↑ Korhonen, Virpi: Laukaan paloasema sai uuden ambulanssin ja kahdeksan palomiehen "kärkiyksikön" Keskisuomalainen. 26.5.2024. Viitattu 16.11.2024.
  11. ↑ Nieminen, Katri: Jyväskylän pohjoispuolelle esitetään uutta paloasemaa – Vaajakosken paloasema saattaa siirtyä Kanavuoreen Keskisuomalainen. 13.11.2023. Viitattu 14.11.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keski-Suomen_pelastuslaitos&oldid=23736360”