Toivakka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toivakka
Toivakka.vaakuna.svg Toivakka.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.toivakka.fi
Sijainti 62°05′50″N, 026°04′55″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Perustettu 1910
Kokonaispinta-ala 413,94 km²
238:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 361,44 km²
– sisävesi 52,50 km²
Väkiluku 2 396
246:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 6,63 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 19,1 %
– 15–64-v. 55,1 %
– yli 64-v. 25,8 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 99,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • KD
 • Kok.
 • Vas.

10
4
3
2
1
1

Toivakka on Suomen kunta, joka sijaitsee Jyväskylän seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 2 396 ihmistä (31.8.2017),[2] ja sen pinta-ala on 413,94 km² josta 52,50 km² on vesistöjä.[1]

Väestötiheys on 6,63 asukasta/km².

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivakka sijaitsee Keski-Suomessa, Leppäveden Pohjoonlahden itärannalla. Suomen sisävesien syvin kohta sijaitsee Päijänteen Ristinselässä Toivakan länsiosassa.

Toivakan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Kangasniemi, Laukaa ja Muurame.

Toivakan kunnassa on kaikkiaan 82 järveä, joista suurimmat ovat Päijänteen jälkeen Maunonen, Palosenjärvi ja Leppänen.[7]

Toivakan Natura-kohteita ovat lintujen suosima Humalalahti - Pitkäjoen suu, erämainen Iilijärven alue, Katajaneva - Vuorilammen alue - Huhtalampi, Lapinjärvi ja vanhan metsän suojelukohde Teerikangas, kolmen komean kallion kohde Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori ja Palosenrannan rantametsä.[8]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukanmaa, Heiska, Huikko, Humalamäki, Kankainen, kirkonkylä, Nisula, Paloskylä, Ruuhimäki, Taka-Toivakka, Vihijärvi, Viisarimäki

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivakan seurakunta itsenäistyi Jyväskylän maaseurakunnasta vuonna 1901 ja kuuluu Lapuan hiippakuntaan.[9] Kunta perustettiin enimmäkseen Jyväskylän maalaiskuntaan, osin Korpilahden ja Laukaan kuntiin kuuluneista osista vuoden 1911 alusta lähtien, ja kaikilta osin se tuli valmiiksi vuoden 1917 alussa.

Toivakka oli ensimmäisiä Suomen kuntia, joissa aloitettiin peruskoulun kokeilu syyslukukauden 1967 alussa. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin kunnassa virallisesti vuonna 1972.[10]

Kunnassa on aikaisemmin toiminut puolustusvoimien Toivakan Asevarikko vuodesta 1976, nykyään Itä-Suomen Huoltorykmentin varasto-osasto.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivakan kunnanjohtaja vuodesta 2015 on Pirkko-Liisa Vesterinen.[11] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 563 työpaikkaa. Niistä 8% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 62.7% palveluissa ja 27.5% jalostuksessa.[12]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maansiirto Viiala, sähköurakoitsija JTT Power ja Toivakka Timber.[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1930 lähtien.

Toivakan väestönkehitys 1930–2015
Vuosi Asukkaita
1930
  
3 077
1964
  
3 154
1980
  
2 422
1985
  
2 407
1990
  
2 515
1995
  
2 470
2000
  
2 368
2005
  
2 353
2010
  
2 418
2015
  
2 431
Lähde: 1980–2015 Tilastokeskus;[14] 1930–1964 Historian Suursanakirja.[15]


Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän helluntaiseurakunnalla on Toivakassa Humalajärven rannalla leirikeskus, jossa järjestetään vuosittain noin 25 leiriä ja muuta vähintään päivän kestävää tapahtumaa.

Toivakassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Toivakka Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Toivakka Järviwiki. Viitattu 4.2.2018.
  8. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  9. Otavan iso tietosanakirja, osa 8. Helsinki: Otava, 1964.
  10. Hannu Tarmio, Kalevi Korpela ja Marketta Heinonen (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, osa 7, s. 277. Porvoo: WSOY, 1978.
  11. Toivakan uusi kunnanjohtaja on Pirkko-Liisa Vesterinen Keskisuomalainen. 17.12.2014. Viitattu 24.1.2018.
  12. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  13. Alueen Toivakka yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  15. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.