Erkki Ruuhinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erkki Ruuhinen 2009
Erkki Ruuhisen juliste, 1984.

Erkki Ruuhinen (s. 3. syyskuuta 1943 Toivakka) on suomalainen graafinen suunnittelija ja art director, ja hän oli muotoilun taiteilijaprofessori 1996–2001. [1] Ruuhinen on suunnitellut liikemerkkejä, logotyyppejä ja visuaalisen yrityskuvan uudistusprojekteja (corporate identity) useille yrityksille ja yhteisöille Suomessa. Sekä valtavan määrän visuaalisen yrityskuvan uudistamiseen liittyvää aineistoa: käyttösovelluksia, painotuotteita, pakkauksia, julisteita, julkisivuja, mainosvaloja, mainontaa, nettisivuja, sekä visuaalisen yrityskuvan ohjausjärjestelmiä, esitteitä ja vuosikertomuksia. Päivätyönsä ohessa Erkki Ruuhinen on myös suunnitellut elokuva- ja kulttuurijulisteita, kirjanpäällyksiä, sekä typografisia ja kalligrafisia tuotteita, [2] [3] ja osallistunut pitkän uransa aikana aktiivisesti alan kotimaiseen ja kansainväliseen kilpailutoimintaan.

”Erkki Ruuhinen on suomalaisen yritysgrafiikan suuri mies”, otsikoi Kimmo Pietiläinen haastattelunsa Business People -lehdessä syyskuussa 1986. [4] "Ruuhinen on suomalaisista mainonnan suunnittelijoista palkituin", kirjoitti toimittaja Lauri Eriksson Alueuutisissa 1986. [5] "Hän on kansainvälisesti tunnetuimpia graafisia suunnittelijoita Suomessa", kirjoitti Maria Mäkelä Taiteen keskustoimikunnan julkaisemassa teoksessa Taiteen huipulta - The Apex of the Arts 1997 [6] jossa esiteltiin kaikki Suomen akateemikot ja taiteilijaprofessorit.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruuhinen aloitti opintonsa Mainosgraafikkojen koulussa vuonna 1964, ja opetti samaan aikaan 1964–1965 myös kalligrafiaa Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa. Ennen ammattiopintoja hän on työskennellyt muun muassa Yleisradion TV1:n studiossa graafikkona ja tv-ohjelmien nimien, logojen ja typografian suunnittelijana. Uransa alkuvuosina Ruuhinen työskenteli 1968–1975 mainostoimisto SEK Oy:ssä suunnittelijana (art director) sekä 1975–1983 Suomen b-to-b-mainonnan pioneeriyrityksessä Anderson & Lembke Oy:ssä suunnittelijana ja osakkaana. [7] [8] Hän on toiminut graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestön Grafian hallituksen puheenjohtajana, sen historian nuorimpana, vain 25-vuotiaana, 1969–1970.[1] Vuonna 1983 hän avasi Helsingissä visuaalisen yrityskuvan suunnitteluun erikoistuneen toimiston Erkki Ruuhinen Oy (Erkki Ruuhinen Design).[2] Ruuhinen lopetti yrityksensä ja aktiivisen suunnittelutyön vuonna 2011 täytettyään 68 vuotta. Pitkän uransa aikana Ruuhinen on luennoinut visuaalisen yrityskuvan, viestinnän ja markkinoinnin integroinnista (design management) useissa oppilaitoksissa ja oman alansa koulutustilaisuuksissa, sekä toiminut useiden suunnittelukilpailujen tuomaristojen jäsenenä ja puheenjohtajana.

Hän on ollut perustamassa Suomeen useita suunnitteluun ja muotoiluun liittyviä tapahtumia: Vuoden Huiput -kilpailua, Vuoden Parhaat Kampanjat -kilpailua ja Vuoden graafikon valintaa. Ruuhinen organisoi myös Hyvän typografian päivä -nimisen seminaarin, joka järjestettiin 1980-luvulla vuosittain Helsingissä typografiasta (typographic design) kiinnostuneille suunnittelijoille. Taiteilijaprofessorikautenaan hän suunnitteli yhdessä Arja Hörhammerin ja Juhani Salovaaran kanssa Find-muotoilunäyttelyn, joka avattiin samalla hetkellä 2.2.2000 kaikissa Euroopan kulttuuripääkaupungeissa, joita oli millenniumin kunniaksi peräti 9.

Ruuhinen valittiin ensimmäisenä suunnittelijana Vuoden graafikoksi vuonna 1985. Vuoden huiput -kilpailussa Ruuhinen palkittiin kilpailun pääpalkinnolla platinahuipulla numero 2 vuonna 1986. [9] Hän on saanut ammatillisia tunnustuksia ja palkintoja urallaan yli 150. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari nimitti Ruuhisen muotoilun taiteilijaprofessoriksi vuonna 1996, lasimuotoilija Oiva Toikan jälkeen, Taiteen Keskustoimikunnan esityksestä, ensimmäisenä graafisen muotoilun edustajana Suomessa. Hänen työtään on esitelty alan johtavissa kansainvälisissä ammattilehdissä: Graphis Magazine Idea Magazine [10] ja Novum Gebrauchsgraphik. [11]

Ruuhinen on osallistunut aktiivisesti vuodesta 1966 alkaen graafista suunnittelua, julisteita, typografiaa ja kalligrafiaa esitteleviin näyttelyihin Euroopassa, USA:ssa, Japanissa ja Australiassa. Ruuhisen suunnittelemia julisteita sekä typografisia ja kalligrafisia töitä on useiden ulkomaisten museoiden kokoelmissa.[2]. Ruuhinen on lahjoittanut julistearkistonsa ja elämäntyönsä säilytettäväksi Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan, sekä suomalaisen muotoilun ja suunnittelun Designarkiston, kokoelmissa, sekä osan kirjastostaan, (yli 200 teosta), Malvan kirjastolle. Erkki Ruuhinen on monipuolinen ja kantaa ottava muotoilija, joka kriittisillä kirjoituksillaan on osallistunut julkiseen keskusteluun yritysten visuaalisen kuvan suunnittelussa ja muotoilussa. https://erkkiruuhinen.fi/ https://www.malvamuseo.fi/ http://www.designisthinking.fi/etusivu

Suunnitteluprojekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruuhinen on suunnitellut Keskon neljäm päivittäistavaraketjun, K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market ja K-Lähikauppa, visuaalisen uudistuksen vuosina 1993-1994, sekä visuaalisen yritysidentiteetin (corporate identity) muun muassa seuraaville yrityksille: Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Labsystems Oy, Orion Diagnostica, Helsingin vesilaitos, Marja Kurki Design, Tiedekeskus Heureka, Tamperetalo, ValtraValmet, Finepress Oy, Expomark, FinnMesco, sekä Jyväskylän ammattiopisto. [12]

Ruuhisen suunnittelemia ovat useimpien Jörn Donnerin elokuvien logot, julisteet ja esittelyaineisto. Laajimman kansainvälisen levityksen ja huomion ovat saaneet osakseen Ruuhisen suunnittelemista elokuvajulisteista Ingmar Bergman'in Oscar-palkitun elokuvan Fanny ja Alexander kaksi julistetta vuodelta 1982. Ruuhisen suunnitteleman julisteparin ja elokuvan nimilogon pohjalta on tehty kymmeniä versioita eri puolilla maailmaa. Osa näistä Jörn Donnerin kokoamista kansainvälisistä julisteversioista oli vuonna 1993 esillä Amos Andersonin taidemuseossa Jörn Donner Productions -yhtiön 25-vuotisnäyttelyssä.

Suunnittelufilosofia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Matemaattinen estetiikka ja konstruktiivinen taide oli minun suunnittelufilosofiani perusta”, toteaa Erkki Ruuhinen kertoessaan ajattelustaan. Ja jatkoi: ”Minua on aina kiinnostanut matemaattinen ajattelu visuaalisen estetiikan luojana sekä matemaattisen tarkka rakenne logojen-tunnusten suunnittelussa…Jokainen visuaaalinen elementti: viiva, piste, massa, tila, ja jokainen siirtymä, liike, rytmi, sekä kolmiulotteisuus ja väri oli tarkasti harkittu...Halusin, että kaikki logot ja yritystunnukset ovat selkeästi ajateltuja, pelkistettyjä, sekä visuaalisesti puhtaita, ja toimivat kaikissa käyttökohteissa niin kuin ne oli ajateltu.” [13][14]

”Erkki Ruuhinen on tällä hetkellä ehkäpä laajimmin maamme rajojen ulkopuolella tunnettu suomalainen käyttögrafiikan suunnittelija, jonka työt ovat herättäneet kiinnostusta ja huomiota maailman eri puolilla”, kertoi Grafian puheenjohtaja Viktor Kaltala Vuoden Graafikoksi valitun Ruuhisen lehdistötilaisuudessa 1985. ”Erkki Ruuhista arvostetaan erityisesti kauniin puhtaitten visuaalisten keinojen hallitsijana ja töittensä kurinalaisena viimeistelijänä.” [15]

Satu Kiviharju, MG-koulun kurssijulkaisun haastattelussa 1990 Erkki Ruuhinen toteaa: “Kyllä teknisiä taitoja voidaan opettaa oppilaitoksissa, mutta se mikä lopulta erottaa huippusuunnittelijan muista suunnittelijoista on yleissivistys ja älykkyys. Muita tärkeitä ominaisuuksia Erkin mielestä ovat työmotivaatio, ihmisen karismaattisisuus, ja kyky kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa – ja taito saada ihmiset kuuntelemaan.” [16]

Inspiraation lähteet. ”En odota inspiraatiota. Minun toimintatapani on se, että yritän perehtyä nopeasti ongelmiin ja luulen olevani siinä hyvä. Kun ymmärrän ongelman, ratkaisu kyllä syntyy. Voin mennä nukkumaan aivan rauhassa ja alitajunta tekee työtä. Jo yöllä voin herätä ja ratkaisu on valmis - ajatus on löytynyt. Luen paljon, kirjoitan ajatuksiani ja olen hionut monipuolisesti esitystaitojani.” Näin kertoo Erkki Ruuhinen Designarkiston Design is thinking -nettinäyttelyssä. [17]

Erkki Ruuhinen Posters on 232-sivuinen nettijulkaisu, jossa hän esittelee palkittuja julisteitaan ja ajatuksiaan julistesuunnittelusta. [18] Hän on myös julkaissut netissä julistesuunnitteluajattelua erittelevän kirjoituksen vuodelta 1978: Erkki Ruuhinen / Kysymyksiä ja vastauksia Aartomaalle julisteista. [19] [20]

Elokuvajulisteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkki Ruuhinen on suunnitellut julisteet seuraaviin elokuviin: Lapualaismorsian, 1967, ohjaaja Mikko Niskanen, Lamiel, 1967, ohjaaja Jean Aurel, Kuuma kissa, 1968, ohjaaja Erkko Kivikoski, Punahilkka, 1968, ohjaaja Timo Bergholm, Mustaa valkoisella, 1968, ohjaaja Jörn Donner, Asfalttilampaat, 1968, ohjaaja Mikko Niskanen, Sixtynine, 1969, ohjaaja Jörn Donner, Naisenkuvia, 1970, ohjaaja Jörn Donner, Anna, 1970, ohjaaja Jörn Donner, Pilvilinna, 1970, ohjaaja Sakari Rimminen, Mannerheim Suomen marsalkka, 1970, ohjaaja Kari Uusitalo, Perkele! Kuvia Suomesta 1972, ohjaajat Erkki Seiro, Jaakko Talaskivi ja Jörn Donner, Hellyys, 1972, ohjaaja Jörn Donner, Laukaus tehtaalla, 1973, ohjaaja Erkko Kivikoski, Tre scenes med Ingmar Bergman, 1976, ohjaaja Jörn Donner, Yön sylissä, (Hemåt i natten),1977, ohjaaja Jon Lindström, Tabu, 1977, ohjaaja Vilgot Sjöman, Carmen Jones, 1978, ohjaaja Otto Preminger, Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti, 1979, ohjaaja Ralf Långbacka, Miestä ei voi raiskata, 1978, ohjaaja Jörn Donner, Tulipää, 1980, ohjaajat Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto, Korpinpolska, (Raven's Dance), 1980, ohjaaja Markku Lehmuskallio, Yhdeksän tapaa lähestyä Helsinkiä, 1982, ohjaajat Pekka Lehto, Pirjo Honkasalo ja Jörn Donner, Fanny & Alexander, 1982, ohjaaja Ingmar Bergman, Jäähyväiset, (Avskedet), 1982, ohjaaja Tuija Maija Niskanen, Skierri, 1982, ohjaaja Markku Lehmuskallio, 250 grammaa, (250 grammes a radioactive testament), 1983, ohjaajat Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto, Rakkauselokuva, 1984, ohjaaja Anssi Mänttäri, Viimeiset rotannahat, 1984, ohjaaja Anssi Mänttäri, Dirty Story, 1984, ohjaaja Jörn Donner, Angelan sota, 1984, ohjaaja Eija-Elina Bergholm, Riisuminen, 1986, ohjaaja Lauri Törhönen, Amerikan raitti, 1990, ohjaaja Lauri Törhönen. [21]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valtion taideteollisuuspalkinto 1969, 1989
  • Vuoden Parhaat Julisteet -kilpailu 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973, 1976, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985, (jossa on palkittu yhteensä 21 Erkki Ruuhisen suunnittelemaa julistetta)
  • Hopeamitali, Brnon julistebiennale 1970, 1974
  • Hopeamitali, Varsovan julistebiennale 1972
  • Kultamitali, Rizzoli Advertising Competition, Milano, 1972
  • Film Expo Awards, Ottawa, 1972, viisi palkittua elokuvajulistetta: Pilvilinna, Mustaa valkoisella, Asfalttilampaat, Punahilkka ja Naisenkuvia.
  • Tukholma, Scanstar, Pohjoismaisen pakkaussuunnittelukilpailun palkinto 1973 Iittalan pakkaussarjalle.
  • Kulta-, hopea ja pronssimitalit 1975 sekä hopeamitalit 1977 ja 1979, Lahden kansainvälinen julistebiennale
  • Communication Arts Awards, Palo Alto, 1978
  • New Clio Awards, New York, 1979, 1980, 1982, 1983
  • Type Directors Club Awards, New York, 1982, 1983, 1984, 1985
  • Vuoden Parhaat Kampanjat -kilpailu, vuoden vientikampanja 1983
  • Vuoden graafikko, Grafia 1985
  • Platinahuippu, elämäntyöpalkinto, Vuoden huiput -kilpailu 1986, ja noin 40 palkintoa samassa kilpailussa 1980–90
  • Vuoden eurooppalainen pankkikortti, Frankfurt, 1992.
  • Taiteilijaprofessori 1996–2001
  • Pro Finlandia -mitali 2017[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taiteen huipulta, The apex of the arts, toim. Maria Mäkelä, Taiteen keskustoimikunta, Helsinki, 1998, ISBN 951-53-1655-3, s. 67
  • Erkki Ruuhinen Design, Helsinki 1985, julkaisija: Erkki Ruuhinen Oy, ISBN 951-99638-6-3.
  • Who’s Who in Graphic Art, toim. Walter Amstutz, Dubendorf 1982, sivu: 312, ISBN 3856347798
  • Artikkelit lehdistä:
    • Richard Hayhurst, "Erkki Ruuhinen Design", Graphis Magazine (Zürich), nro 255, May/June 1988, s. 40–53.
    • Richard Hayhurst, Erkki Ruuhinen, Articles in Idea Magazine (Tokio), nro 209, 1988, s. 34–39.
    • Dieter Urban, The Designer Erkki, Novum Gebrauchsgraphik (Munich): Ruuhinen, nro 12, 1986, s. 18–25.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannu Pöppönen, Graafisen suunnittelun saarnamies, Helsingin Sanomat, 3.9.2003
  2. a b Taiteen huipulta, s. 67
  3. Presidentti palkitsi Pirkka-Pekka Peteliuksen Pro Finlandialla iltalehti.fi. Viitattu 1.12.2017.

Lisätietoja Erkki Ruuhisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]