Anderson & Lembke

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anderson & Lembke
Perustettu 1963
Perustaja Bengt Anderson
Rolf Lembke
Lakkautettu 2001
Avainhenkilöt Bengt Anderson
Steve Trygg
Seppo Hilakari
Jaakko Alanko
Hans Ullmark
Eric Österman
Kotipaikka Ruotsin lippu Tukholma
Toiminta-alue Ruotsin lippu Tukholma
Ruotsin lippu Göteborg
Ruotsin lippu Helsingborg
Norjan lippu Oslo
Suomen lippu Helsinki
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Lontoo
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Bristol
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Basingstoke
Ranskan lippu Pariisi
Yhdysvaltain lippu Stamford, CT
Yhdysvaltain lippu San Francisco
Alankomaiden lippu Amsterdam
Hongkongin lippu Hongkong
Toimiala mainonta ja markkinointiviestintä
Tuotteet tuotantohyödykemainonta
Liikevaihto 65 miljoonaa USD (1984)[1]
Henkilöstö 170 (1984)[1]
Emoyhtiö Anderson & Lembke AB
Anderson & Lembke Oy toimi 1980-luvulla osoitteissa Mannerheimintie 4 (bussin keulan takana) ja 6 (keskellä).[2]

Anderson & Lembke oli vuosina 1963–2001 toiminut, Ruotsissa perustettu kansainvälinen business-to-business-mainontaan erikoistunut mainostoimistoketju. Suomessa Anderson & Lembke Oy toimi vuodesta 1973 vuoteen 1991.[3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anderson & Lembken perustivat Bengt Anderson ja Rolf Lembke Tukholmassa 1963.[4][5] He olivat työssään Atlas Copcolla huomannut, miten tuotantohyödykkeitä yritetään markkinoida halvoilla mustavalkomonisteilla samaan aikaan, kun kuluttajatuotteiden mainontaan panostetaan tekemällä näyttäviä esitteitä ja muuta mainontaa. Anderson & Lembken liikeideana oli siis soveltaa kuluttajamainonnan keinoja ammattikäyttöön myytävien tuotteiden markkinointiin. Kilpailevien tuotteiden väliset eroavaisuudet olivat etenkin ammattituotteissa tuolloin vielä varsin suuria ja konkreettisia, joten dramaattisten markkinointiargumenttien löytäminen oli varsin helppoa.[5] Sen sijaan tuotantohyödykkeitä valmistavissa insinöörivetoisissa yrityksissä koko markkinoinnin suunnittelu tuntui olevan alkeellista kuluttajatuotteiden valmistajiin verrattuna. Siksi Anderson & Lembken kalliiksi ja hitaaksi moitittuun[3] mutta toisaalta perusteelliseen työprosessiin kuului useimmiten laajan perussuunnittelman teko, joka usein otti kantaa markkinointiviestinnän lisäksi asiakasyrityksen koko markkinointistrategiaan.[6]

Toimiston asiakkaaksi alkoi hakeutua ruotsalaisia tuotantohyödykkeitä valmistavia vientiyrityksiä kuten laakerivalmistaja SKF, hitsauslaitteita valmistava Esab ja metalliteollisuuden monialayritys Sandvik.[1]

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvulla Anderson & Lembke alkoi laajentua muihinkin Pohjoismaihin,[5] myös Helsinkiin. Interplan-toimistossa työskennellyt Seppo Hilakari teki ruotsalaistoimiston kanssa yhteistyösopimuksen, osti pienen Pähkinänsärkijät-mainostoimiston ja muutti sen Anderson & Lembke Oy:ksi 1973.[7][3] Toimiston analyyttinen ja perusteellinen työtapa alkoi kiinnostaa mainosalan parhaita luovia suunnittelijoita, joista monet hakeutuivat Anderson & Lembken palkkalistoille.[8] Toisaalta copywriter Alpertti Skyttä karrikoi tätä ”tosikkomaista tärkeilyä” 40 vuotta myöhemmin blogissaan:[2]

Ensin istuttiin peruspalavereissa tuntikausia asiakkaan kanssa. Sitten hiottiin markkinointiviestintä­suunnitelmaa viikkokausia. Sitten istuttiin kuukausi ja lopuksi tehtiin kokosivun ilmoitus, jossa oli paljon tekstiä ja kuponki jolla voi tilata esitteen, jossa oli kuponki jolla voi tilata yhteydenoton. Kaikki tietenkin laskutettiin viimeisen päälle. Rahaa tuli ja meni toisesta rännistä.

Toimiston copywritereina toimivat 1970–80-lukujen vaihteessa muun muassa toimittaja-kirjailija Mauno Saari ja tiedetoimittaja, nykyinen kirjankustantaja Kimmo Pietiläinen.[9][10] Keskeisiin art directoreihin kuuluivat Asko Kekkonen ja Erkki Ruuhinen.[11] Vuonna 1981 ketjun Helsingin-toimistossa oli jo 42 työntekijää ja liikevaihtoa 38 miljoonaa markkaa. Toimiston asiakkaita olivat muun muassa Asea, Honeywell, Kemira, Oy Lohja Ab, Nokia, Pohjola ja Vehon maahantuomat Honda-autot.[10]

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1979 perustettiin toimisto Lontooseen.[12] Brittiläisessä mainontakulttuurissa idea tuotantohyödykkeiden mainonnan erikoislaatuisuudesta ei ottanut tuulta alleen Pohjoismaiden tavoin. Sen sijaan 1982 Yhdysvaltoihin perustettu toimisto koki 1980–1990-luvuilla suurta menestystä ja teki mainontaa muun muassa Microsoftille, Sun Microsystemsille ja muille teknologia-asiakkaille. Toimiston sijaintipaikaksi valittiin New Yorkin lähellä sijaitseva Stamford, Connecticut.[5]

Vuonna 1984 ketju käsitti neljä yritystä Tukholmassa sekä toimistot Göteborgissa, Helsingborgissa, Helsingissä, Oslossa, Lontoossa ja Yhdysvalloissa. koko ketjun työntekijämäärä oli 170 työntekijää ja liikevaihtoa 65 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.[1] Suomen-toimiston pääomistajana vaurastunut Seppo Hilakari hankki Anderson & Lembke -ketjun vuoden 1985 paikkeilla lyhyeksi aikaa kokonaan omistukseensa.[13][14] Vuonna 1985 suomalainen Jaakko Alanko osti johtamansa Lontoon-toimiston, jonka toiminta laajentui vähitellen Basingstokeen ja Bristoliin,[15] kunnes yritys maksuvaikeuksiin ajauduttuaan yhdistettiin McCann-Ericksoniin 2001.[16][17][12] Anderson & Lembke Oy Helsingissä menestyi erinomaisesti 1980-luvun loppupuolelle saakka, asiakkainaan muun muassa Saab, Finn-Stroi ja Outokumpu. Yritys kuitenkin ajautui laman ja löysän rahankäytön myötä konkurssiin 1991,[3] mutta jatkoi ilman Seppo Hilakaria nimellä A&L Advertising, myöhemmin Salomaa-yhtiöiden omistuksessa nimellä A&L Grey 1990-luvun loppupuolelle saakka.

Anderson & Lembke Oy:stä syntyneistä tytär- tai sisaryrityksistä yritysgrafiikkaan erikoistunut, Asko Kekkosen ja Esa Ojalan luotsaama Alform Oy aloitti vuonna 1984, liitettiin Markkinointi Viherjuureen 1997 ja lakkautettiin 1998.[18][19] Liikkeenjohdon konsulttiyritys A&L Management yhdistyi Salomaa-yhtiöihin vuonna 2000[20] ja on toiminut vuodesta 2001 asti nimellä Eera[21] ja vuodesta 2017 nimellä Korkia[22].

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anderson & Lembken Yhdysvaltain toiminnot osti 1985 Stamfordin toimiston johtokaksikko Hans Ullmark ja Steve Trygg, ja pian omistajaksi tuli kalifornialainen Chiat/Day/Mojo, joka tunnettiin muun muassa Apple Macintosh -tietokoneen lanseerausfilmistä 1984.[23] Anderson & Lembke Inc. perusti toisen USA:n toimistonsa San Franciscoon ja avasi toimistot myös Amsterdamiin ja Hongkongiin.[24][25] Vuonna 1992 Ullmark ja Trygg ostivat yrityksen takaisin Chiat/Dayltä, ja 1995 Anderson & Lembken osti Interpublic-ryhmään kuuluva McCann Erickson,[26] jolloin A&L:n kahdestasadasta ja McCannin 140 työntekijästä muodostui San Franciscon viidenneksi suurin mainostoimisto. Se suunnitteli muun muassa Microsoftin Windows 2000 -käyttöjärjestelmän lanseerauksen.[25]

Sekä Yhdysvaltain että omistuksellisesti erillään toimineet Ison-Britannian Anderson & Lembke -toimistoketjut lakkautettiin toisistaan riippumatta vuosituhannen vaihteen IT-kuplan seurauksena vuonna 2001.[17] Pariisissa 1980-luvun puolivälistä toiminut La Rochefoucauld – Anderson & Lembke sulautettiin Publicis-ryhmän Territoires-toimistoon vuonna 2000.[27]

Anderson & Lembken vaikutus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anderson & Lembken viileän tyylikkäät ja huolellisesti toteutetut ilmoitukset, esitteet ja suoramainontalähetykset saivat Suomen mainosalan piirissä niin paljon ihailua, että Anderson & Lembke oli Vuoden Huiput -kilpailun tilastoissa kaikkien aikojen eniten palkittu mainostoimisto vielä 1999, vuosikymmen konkurssinsa jälkeen.[28] Toimistosta erkaantuivat kilpaileviksi tuotantohyödykemainonnan tekijöiksi Asanti Konttinen Torkler Oy (sittemmin BBDO Helsinki) vuonna 1980 ja Konsepti Oy 1983.[3] 1990-luvulle tultaessa etupäässä rationaalisiin argumentteihin nojannut business-to-business-mainonta sai tehdä tilaa viihteellisemmälle ja enemmän tunteisiin vetoavalle mainonnalle, jonka parhaiden tekijöiden joukossa oli monia ”suomalaisen mainonnan korkeakouluksi” sanotun Anderson & Lembken kasvatteja.[6]

Anderson & Lembke -yritysryhmästä sai alkunsa myös yritysmarkkinoinnin suoramainosyhtiö MicroMedia Oy.[29]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Internationally Judged Advertising from Anderson & Lembke. Anderson & Lembke, 1984.
  2. a b Elämää mainostoimistossa, osa 5. Anderson & Lembke, Alpertti Skytän blogi 12.1.2015. Viitattu 17.12.2015.
  3. a b c d e Olli Harma: Juppiaika kaatoi kohutoimiston. Markkinointi & Mainonta, 23.4.2010. Talentum Oyj.
  4. Karlis Branke: Bengt Anderson – språkgalningen som älskar rollen som predikant för amerikanska industrisocieteten. Resumé, 13/1985, s. 3.
  5. a b c d Sandberg Trygg History Sandberg Trygg. Viitattu 11.9.2012.
  6. a b Yliskylä, Satu: Kuka suunnittelee mainokset? Tutkimus mainosalan kulisseista, yhteistyökäytännöistä ja ristiriidoista. Mainonnan suunnittelijan näkökulma.. Turun yliopiston julkaisuja, Annales universitatis turkuensis, sarja - ser. C osa - tom. 301, Scripta lingua fennica edita. Turku: Turun yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, 2010. ISBN 978-951-29-4273-2 (PRINT), ISBN 978-951-29-4274-9 (PDF), ISSN 0082-6995. Väitöskirjan verkkoversio (pdf) (viitattu 11.9.2012). suomi
  7. Kinnunen, Eero: Valkoinen valkoisemmaksi – kirjoituksia mainonnan kirjavasta maailmasta, s. 97. Hämeenlinna: Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5025-7.
  8. Visa Heinonen, Hannu Konttinen (2001). Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia. Helsinki: Mainostajien liitto, 257. ISBN 9525262103. 
  9. Peltoniemi, Teija: Kustantaja Kimmo Pietiläisen kuusi kuvaa, Yle Areena 21.11.2015. Viitattu 13.12.2015.
  10. a b Anderson & Lembke yrityksenä ja yhteistyökumppanina. Helsinki: Anderson & Lembke Oy, 1981.
  11. Ruuhinen, Erkki: Kultamuna, Guldägg (Linkki vie luvun "1970" alkuun, selaa siitä eteenpäin sivulle 58) Erkki Ruuhisen Posters-verkkojulkaisu (yli 200 sivua). 2014. Erkki Ruuhinen. Viitattu 2.5.2015.
  12. a b Anderson & Lembke Limited duedil.com. Viitattu 12.9.2012.
  13. Raivio, Jyri: Mikä mies: Pesunkestävä mainosmies. (Hilakarin haastattelu.) Helsingin Sanomat, 21.4.1985, s. 25.
  14. Karlis Branke: Steve Trygg – Människan bakom industrireklamen – som gjort oglamörösa producentvarubyrån till en plats överhopad av arbetssökande. Resumé, 13/1985, s. 6.
  15. Anna Mård: Anderson & Lembke brittiläistyi 7.8.2000. Taloussanomat. Viitattu 12.9.2012.
  16. Kaappo Karvala: Jaakko Alanko McCann-Ericksonille. Markkinointi & Mainonta, 26.1.2001. Talentum Oyj.
  17. a b McCann-Erickson inherits Anderson & Lembke clients 11.1.2001. Marketing Magazine. Viitattu 12.9.2012.
  18. Vuosikertomus 1997 1998. Markkinointi Viherjuuri. Viitattu 5.10.2013.
  19. Alform Oy Kauppalehti. Viitattu 12.9.2012.
  20. A&L Management, Grey Interactive ja GCI Finland yhdistyvät (doc) 8.11.2000. MTL Markkinointiviestintätoimistojen Liitto ry. Viitattu 12.9.2012.
  21. Jukka Lehtinen: Konsultit yhdistyivät Eeraksi 1.3.2001. Tietokone-lehti. Viitattu 3.12.2012.
  22. Finanssitalo Wallstreet ja yrityskonsultti Eera yhdistyvät Kauppalehti. 19.4.2017. Viitattu 12.9.2018.
  23. Kim Foltz: Andersen & Lembke Says Billings Doubled 1.2.1991. The New York Times. Viitattu 12.9.2012.
  24. Stuart Elliott: Anderson & Lembke To Expand Network 8.10.1993. The New York Times. Viitattu 12.9.2012.
  25. a b Carol Emert: S.F. Ad Agencies McCann-Erickson, Anderson & Lembke to Join Forces 9.6.1999. The San Francisco Chronicle. Viitattu 12.9.2012.
  26. Stuart Elliott: Anderson & Lembke seeks global reach in its agreement to be acquired by the Interpublic Group 13.10.1995. The New York Times. Viitattu 12.9.2012.
  27. Publicis acquiert La Rochefoucauld-Anderson & Lembke 22.12.2000. Stratégies.fr. Viitattu 12.9.2012.
  28. Vuoden Huiput 1999, Parasta suomalaista mainontaa ja graafista suunnittelua, s. 253. Helsinki: Grafia ry, 2000. ISSN 1238-6421.
  29. Asiakasrekisteri ei yksinmyyntiä kasvata 09.12.2004. Jarmo LahtiTaloussanomat. Viitattu 22.11.2012.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Österman, Eric (1982). Handbok för industriell kampanjplanering: hur reklam kan höja säljkårens produktivitet och därmed företagets lönsamhet. Malmö: LiberFörlag
  • Hinn, Lars & Sihlberg, Henry (1986). Industrireklam inifrån. Malmö: LiberFörlag