Markkinointiviestintä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää tai kysyntään myönteisesti vaikuttavia ilmiöitä.[1] Markkinointiviestintä (engl. promotion) on yksi markkinoinnin neljästä pääkilpailukeinosta (product, place, promotion, price).[2]

Markkinointiviestinnän muodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markkinointiviestinnän muotoja ovat muun muassa

Mainonta on maksettua, tavoitteellista tiedottamista, joka yleensä kohdistuu suureen ihmisjoukkoon. Tiedotus- ja suhdetoiminta tarkoittaa määrätietoista toimintaa jolla pyritään vaikuttamaan yrityksen sidosryhmien mielikuviin yrityksestä. Suhdetoiminnan tavoitteena on yleensä luoda yritykselle myönteinen imago. Tyypillisesti suhdetoimintaa harjoitetaan pyrkimällä vaikuttamaan tiedotusvälineisiin tai muutoin vaikuttamalla yrityksen toimintaympäristössä avainasemassa oleviin henkilöihin. Myös sponsoroinnin tavoitteena on usein myönteisen imagon vahvistaminen yrityksestä. Myynninedistäminen on kirjava joukko erilaisia toimenpiteitä jotka vaihtelevat laajalti eri alojen välillä. Myynninedistämistä on määritelty esimerkiksi sellaiseksi markkinointiviestinnäksi jota ei voida lukea henkilökohtaiseen myyntityöhön, suhdetoimintaan, sponsorointiin eikä mainontaan. Esimerkiksi erilaiset hinnanalennukset, kuponkitarjoukset ja kilpailut lukeutuvat myynninedistämiseksi. Myös messut ovat useille yrityksille juuri myynninedistämistoimintaa. Myyntityö tarkoittaa henkilökohtaista myyntityötä joka tapahtuu yrityksen edustajan ja asiakkaan välillä. Tyypillisesti myyntityö sisältää henkilökohtaisia tapaamisia, sähköpostiviestintää ja puhelinkeskusteluita.

Mainonta sekä tiedotus- ja suhdetoiminta ovat tyypillisesti pitkäjännitteistä toimintaa jolla pyritään ohjaamaan ja vaikuttamaan ihmisten mielikuviin joko yrityksestä tai sen tuotteista. Myynninedistäminen (myös menekinedistäminen) ja henkilökohtainen myyntityö ovat enemmän aktiiviseen toimintaan perustuvia toimintoja joiden tähtäimenä on yleensä lisätä myyntiä hyvinkin lyhyellä tähtäimellä.

Internetin sekä muiden sähköisten viestimien kasvu on monipuolistanut ja kasvattanut markkinointiviestinnän toiminta-aluetta ja nykyisin markkinointiviestintään katsotaan läheisesti kuuluvaksi muun muassa verkkomarkkinointi. Uusia markkinointiviestinnän muotoja ovat 2000-luvulla olleet muun muassa verkkokampanjat, blogit, hakusanamainonta ja hakukoneoptimointi. Sähköisten medioiden tarjoamat palautekanavat ja vuorovaikutteisuus ovat myös lisänneet vuorovaikutteisen markkinointiviestinnän käyttöä. Onkin sanottu, että 2000-luvun markkinointiviestinnässä aktiivisia osapuolia ovat sekä viestin lähettäjä että vastaanottaja jotka kumpikin vaikuttavat sekä viestin sisältöön että kulkuun.

Integroitu markkinointiviestintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markkinointiviestinnän strategisena tavoitteena on usein integroitu markkinointiviestintä, jossa organisaatio suunnittelee markkinointiviestintänsä niin, että kaikki elementit ovat yhdenmukaisia ja tukevat toisiaan. Integroidun markkinointiviestinnän vastakohtana pidetään yleensä tilannetta, jossa markkinointi, viestintä ja myynti toimivat erillisinä yksikköinä omien strategioidensa ohjaamina. Integroidun markkinointiviestinnän tuoma hyöty organisaatiolle on suuremman tehokkuuden saavuttaminen alhaisemmilla kustannuksilla, koska koko organisaatio ja kaikki kanavat vahvistavat yhteistä sanomaa.

Markkinointiviestinnän suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markkinointiviestinnän suunnittelu aloitetaan yleensä kohderyhmien arvioinnilla ja kohderyhmien ominaisuuksien vertaamisella organisaation ominaisuuksiin ja tarpeisiin. Markkinointiviestinnän suunnittelussa otetaan kantaa yleensä muun muassa seuraaviin asioihin:

  1. kohdeyleisön määrittäminen,
  2. halutun vaikutuksen määrittäminen,
  3. viestin suunnittelu,
  4. viestintäkanavien valinta,
  5. viestin lähettäjän ominaisuuksien määrittäminen sekä
  6. toteutus- ja arviointimenetelmien valinta.

Markkinointiviestintä globaalina liiketoimintana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markkinointiviestintää tekevät kymmenet tuhannet sen eri osa-alueisiin erikoistuneet yritykset eri puolilla maailmaa, kuten mainostoimistot, viestintätoimistot ja verkkoviestintään erikoistuneet ”digitoimistot”. Valtaosa näistä on yhden tai muutaman hengen pienyrityksiä. Merkittävämmät alan yritykset ovat usein yhdistyneet kansainvälisiksi saman omistajan yritysryhmiksi tai itsenäisten yritysten yhteistyöverkostoiksi, esimerkkinä maailmanlaajuiset mainostoimistoketjut kuten BBDO, Grey ja TBWA ja viestintätoimistoketjut kuten Burson-Marsteller tai Hill & Knowlton. 1980-luvulta alkaen markkinointiviestintää suunnittelevien toimistoketjujen omistus on alkanut keskittyä muutamalle kansainväliselle pörssinoteeratulle holdingyhtiölle, joita ovat yhdysvaltalaiset Omnicom Group ja Interpublic, brittiläinen WPP, ranskalaiset Publicis ja Havas sekä japanilais-brittiläinen Dentsu Aegis Network.[3][4]

Markkinointiviestintä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markkinointiviestinnässä työskenteli vuonna 2011 noin 3 000 suomalaista.[5] Suomessa investoitiin markkinointiviestintään 2,9 miljardia euroa vuonna 2014; tästä mediamainonnan eli lehdissä, televisiossa, radiossa ja verkossa näkyvän mainonnan osuus oli 1,2 miljardia (40 % alan kokonaisliikevaihdosta). Toiseksi eniten, noin 700 miljoonaa euroa (24 %), käytettiin suoramarkkinointiin. Menekinedistämiseen eli muun muassa messuihin ja myymälämateriaaleihin investoitiin noin miljoonaa euroa (21 %).[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuokko, P.: Markkinointiviestintä.. WSOY, 1993.
  2. Taloussanakirja, Taloussanomat. Viitattu 18.12.2015.
  3. Agency network map 2015, M&M Global. Viitattu 18.12.2015.
  4. Worldwide advertising panorama, INA Global 10.8.2011. Viitattu 18.12.2015.
  5. Miksi alalle? Markkinointiviestintätoimistojen Liitto MTL. Viitattu 18.12.2015.
  6. Markkinointiviestinnän määrä laski Suomessa hieman vuonna 2014, Mediatiedote 2.11.2015, Mainonnan neuvottelukunta. Viitattu 18.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]