Brno

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Brno
Näkymä Brnoon Špilberkin linnasta
Näkymä Brnoon Špilberkin linnasta
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Brno

Koordinaatit: 49°12′N, 16°37′E

Valtio Tšekki
Lääni Etelä-Määrin lääni
Perustamisvuosi 1243
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Roman Onderka
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 230.2 km²
 – Metropolialue 3 170 km²
Korkeus 190–425 m
Väkiluku (2012) 378 965
 – Tiheys 1 646 as./km²
 – Metropolialue 729 510
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 602 00

Brno (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?, saks. Brünn, lat. Bruna, jidd. ברין) on Tšekin toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee valtion kaakkoisosassa, Svitava- ja Svratka-jokien yhtymäkohdassa. Vuonna 2007 kaupungin asukasluku oli 367 031[1].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Böömin kuningas Venceslaus I perusti virallisesti kaupungin vuonna 1243, mutta alue on ollut asutettu jo esihistoriallisilta ajoilta. Noin vuonna 1000 Svratkajoen kahluupaikalle syntyi asutusta, jonka nykyisellä paikalla on Brnon vanhakaupunki. Pian tämän jälkeen Přemyslin prinsessat rakennuttivat Břetislavin linnan Petrovin kukkulalle, ja 1200-luvulla Špilberkin linnan rakennustyöt alkoivat. Juhana Luxemburgilaisen ajalla kaupungista tuli tärkeä taiteen ja kaupan keskus, ja kaupunki saavutti Määrin pääkaupungin aseman.[2][3]

Hussilaissotien aikaan katolinen Brno asettui tukemaan kuningas Sigismund Luxemburgilaista, ja hussilaiset epäonnistuivat toistuvasti yrittäessään valloittaa kaupunkia vuosina 1428 ja 1430. Myöhemmin samalla vuosisadalla Brno kannatti Böömin kuninkaaksi Unkarin kuningas Matias Corvinusta hussilaisen Yrjö Poděbradylaisen sijaan. Myöhemmin 1500-luvulla Brno kääntyi hiljalleen protestantismin suuntaan. Vuonna 1619 se liittyi epäonnistuneeseen kapinaan Habsburgeja vastaan, mutta tätä seuranneessa kolmikymmenvuotisessa sodassa se onnistui puolustautumaan Ruotsia vastaan 1643–45.[2][3]

Kasvitieteilijä Gregor Mendel tutki 1800-luvulla Brnon augustinolaisessa luostarissa perinnöllisyyttä herneiden ja mehiläisten avulla.

Brno–Wien-rautatien avauduttua vuonna 1839 Brno kehittyi merkittäväksi teollisuuskeskittymäksi ja Tšekkoslovakian toiseksi tärkeimmäksi kaupungiksi Prahan jälkeen.[3]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brnossa sijaitseva saksalaisarkkitehti Ludwig Mies van der Rohen suunnittelemaa Villa Tugendhatia pidetään yhtenä 1900-luvun arkkitehtuurin merkkipaaluna.

Brnon keskustaa hallitsee useita muokkauksia läpikäynyt nykyään uusgoottista rakennustyyliä mukaileva Pietarin ja Paavalin katedraali. Brnossa sijaitsee myös saksalaisarkkitehti Ludwig Mies van der Rohen perheelleen suunnittelemaa Villa Tugendhat, jota pidetään yhtenä 1900-luvun arkkitehtuurin merkkipaaluista.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1899 kaupunkiin perustettiin Brnon teknillinen yliopisto. Masarykin yliopisto avattiin vuonna 1919.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brnolla on pitkä historia moottoriurheilusta. Brnossa sijaitseva Masarykin kilparata avattiin 1930 ja viimeinen muutos on tehty 1987, jonka jälkeen se on toiminut samanlaisena. Siellä järjestetään vuosittain Superbike-sarjan osakilpailu sekä European Touring Car Cup osakilpailu. Brnossa on useita seuroja mitkä pelaavat oman lajinsa Tsekin pääsarjassa. Esimerkiksi FC Zbrojovka Brno (jalkapallo), HC Kometa Brno (jääkiekko), KP Brno (Käsipallo), Brno Alligator (amerikkalainen jalkapallo) sekä RC Dragon Brno ja WC Bystrc (rugby). Tsekkiläinen tenniksen pelaaja Lukáš Rosol on kotoisin Brnosta. Hän on voittanut urallaan yhden ATP-turnauksen. Yksi hänen saavutuksistaan on myös Rafael Nadalin voittaminen vuonna 2012.


Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkinen liikenne Brnossa koostuu 12 raitiovaunulinjasta, 13 johdinautolinjasta ja melkein 40 linja-autolinjasta sekä 1 yölinja-autolinjasta. Raitiovaunuilla on pitkä perinne Brnossa: ne saapuivat katukuvaan jo vuonna 1869, jolloin vaunut liikkuivat hevosten vetäminä. Paikallinen julkinen liikenne tunnetaan nimellä IDS JMK ja se on yhteisliikennettä lähikuntien kanssa.

Rautatieliikenne sai alkunsa 1839, kun ensimmäinen rautatielinja avattiin Brnon ja Wienin välille. Nykyään Brno on erittäin vilkas kansainvälinen junaliikenteen risteys. Sen läpi kulkee päivittäin noin 50 000 matkustajaa ja noin 500 junaa. Nykyinen rautatieasema on vanhentunut ja uusi asemarakennus on ollut suunnitteilla, mutta sen rakentamista on lykätty myöhemmäksi jo lukuisia kertoja.

Tieliikenne tekee Brnosta myös merkittävän kansainvälisen risteyskohdan. Eteläisestä Brnosta löytyy kaksi valtatietä. Niistä D1-tie johtaa Ostravaan ja Prahaan sekä D2-tie Bratislavaan. Vähän kaupungin rajojen ulkopuolella on moottoritie, joka johtaa Wieniin.

Lentoliikenne käyttää Brnossa kahta eri lentokenttää. Toinen niistä on Brnon kansainvälinen lentokenttä (Brno–Tuřany Airport), joka on julkisen lentoliikenteen käytössä. Tämän lentokentän toiminta on viime vuosina kasavanut. Nykyään sieltä lentää säännölisesti koneita mm. Lontooseen, Eindhoveniin, Milanoon ja Moskovaan. Toinen lentokentistä on pieni paikallinen lentokenttä, joka pääasiassa palvelee harrasteilmailua, kuten kuumailmapalloilua ja purjelentokonelentoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Population and Workforce 3.6.2008. Brnon kaupunki. Viitattu 26.12.2008. (englanniksi)
  2. a b History of the City of Brno 30.11.2006. Brnon kaupunki. Viitattu 26.12.2008. (englanniksi)
  3. a b c Dunford, Lisa & Atkinson, Brett & Wilson, Neil: Czech & Slovak Republics, s. 295-306. Lonely Planet, 2007. ISBN 978-1-74104-300-6. (englanniksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brno.
Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.