Matias Corvinus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matias Corvinus
Matias Corvinus kuvassa Bibliotheca Corvinianaan kuuluneesta teoksesta.
Matias Corvinus kuvassa Bibliotheca Corvinianaan kuuluneesta teoksesta.
Unkarin kuningas
Edeltäjä Lázló V
Seuraaja Vladislav II
Tiedot
Syntynyt 24. helmikuuta 1443
Cluj-Napoca
Kuollut 6. huhtikuuta 1490
Wien
Oikea nimi Mátyás Hunyadi
Lapset János Corvinus
Allekirjoitus Mátyás király aláirása.svg

Matias Corvinus (unk. Mátyás Hunyadi, s. 24. helmikuuta 1443 – k. 6. huhtikuuta 1490) oli Unkarin kuningas eli Matias I vuosina 14581490. Matias oli mainetta saavuttaneen sotapäälikkö János Hunyadin poika ja nousi Unkarin ensimmäiseksi unkarilaissyntyiseksi kuninkaaksi sitten Árpádien hallitsijasuvun sammumisen. Hallitsijana Matias saavutti suuren jälkimaineen puolustaen maataan ulkopuolisia uhkia vastaan ja rajoitaen perinteisesti valtaa pidelleiden paronien ja magnaattien valtaa. Hänen kaudellaan toteutettiin myös monia hallinnollisia ja taloudellisia uudistuksia, minkä lisäksi Budasta muodostui merkittävä taiteiden ja oppineisuuden keskus. Matiaksen jälkimaineeseen on toisaalta vaikuttanut hänen kuolmeaansa seurannut Unkarin alennustila, joka teki tyhjäksi Matiaksen uudistukset ja visiot.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matiaksen syntymäkoti Cluj-Napocassa.

Matias eli unkarilaisittain Mátyás syntyi Cluj-Napocassa nykyisessä Romaniassa 24. helmikuuta 1443. Hänen isänsä János Hunyadi oli mainetta saavuttanut unkarilainen sotapäällikkö ja Matias oli hänen kahdesta pojastaan nuorempi.[1] János Hunyadi oli tullut tunnetuksi etenkin sodissa Osmanien valtakuntaa vastaan, mutta hän kuoli ruttoon vuonna 1456 otettuaan yhden huomattavimmistaan voitoista Belgradin piirityksessä. Jánoksen kuoltua hänen poliittiset vastustajansa ja etenkin Cillein suku alkoivat toimia Hunyadeja vastaan. Ulrich Cillei yritti ottaa haltuunsa Matiaksen vanhemman veljen Lázlo Hunyadin omistaman Nándorfehérvárin linnan. Tuloksena oli kahakka Hunaydien kannattajien kanssa ja Ulrich sai surmansa. Kuningas Lázló V antoi kahakan jälkeen mestauttaa Lázlon ja Matias vangittiin. Hunyadeilla oli suosiota etenkin alemman aatelin keskuudessa ja kuninkaan toiminta oli läöhes aloittaa kapinan Unkarissa. Kuningas pakeni vangitun Matiaksen kanssa Prahaan, jossa Lázló V kuoli vuonna 1457. Edellisen kuninkaan kuoltua uusia ehdokkaita kuninkaaksi oli useita. Unkarilaiset magnaatit kannattivat Puolan kuningas Kasimir IV:tä , Saksin herttua Wilhelmiä, keisari Fredrik III:ta, sekä joitakin unkarilaisia magnaatteja. Alempi aatelisto halyusi kuitenkin Unkarille unkarilaisen kuninkaan ja Matiaksella oli suuri suosio kuuluisan isänsä ja veljensä kohtalon takia. Valtiopäivien vielä valitessa kuningasta vuonna 1458 tuhannet aatelit kokoontuivat Tonavan jäälle, jolla Matias huudettiin kuninkaaksi.[2]

Unkarin kuninkaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaistuimelle vuonna 1458 noussut matias otti nimekseen Corvinus eli korppi sukunsa vaakunan mukaan.[2] Matias oli Unkarin kuninkaista ensimmäinen, joka oli noussut asemaansa aatelistosta hallitsijasuvun ulkopuolelta.[1] Hän oli myös Unkarin ensimmäinen unkarilaissyntyinen kuningas sitten Árpádien hallitsijasuvun sammumisen. Alaikäisellä kuninkaalla oli aluksi holhoojahallitus, joka teki suunnitelmia esimerkiksi naimakaupoista Böömin Podierbrad-hallitsijasuvun kanssa. Kuninkaan tultua täysi-ikäiseksi hän siirsi kuitenkin holhoojansa syrjään ja torjui ajatuksen naimakaupoista. Neuvonantajakseen Matias otti aiemmin opettajanaan toimineen humanististen aatteiden kannattajan János Vitézin, joka nimitettiin Esztergomin arkkipiispaksi ja kansleriksi. Virkamiehiksi otettiin tyypillistenmagnaattisukujen jäsenten lisäksi alemman aatelin ja jopa porvariston jäseniä, jotkla olivat näin riippuvaisia asemassaan kuninkaasta ja noudattivat tämän tahtoa. Vitézin neuvojen mukaisesti Matias alkoi myös kasvattaa kuninkaan valtaa Unkarin paroneihin nähden. Kuninkaan toiminta herätti luonnollisesti myös vastustusta. Osa unkarilaisista alkoi tukea keisari Fredrik III:ta vastakuninkaana ja kruununperimyksestä syttyi sota. Paavi Pius II välitti lopulta vuonna 1463 solmitun rauhan osapuolten välille, jolla Matias tunnustettiin Unkarin kuninkaaksi, mutta jolla perimyysoikeus siirtyi keisarin Habsburgien suvulle jos Matias ei saisi omia perillisiä. Matias sai lunnaita vastaan myös takaisin Unkarin Pyhän Tapanin kruunun, jota Matias käytti kruunajaisissa vuonna 1464. Rauha keisarin kanssa merkitsi kuninkaalle tämän vallan vakiintumista Unkarissa.[2]

Sotaretket[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin kartta vuonna 1490. Matiaksen valtaamat alueet vaaleansinisellä.

Unkari käviä Matiaksen valtakaudella useita eri sotia. Hän jatkoi esimerkiksi isänsä sotia Osmanien valtakuntaa vastaan. Paavi Pius II oli valmistellut ristiretkeä turkkialisia vastaan, mutta näöiden suunnitelmien rauettua Unkari oli sodassa yksin. Sodassa saavutettiin kuitenkin voittoja tästä huolimatta. Strategisesti tärkeä Jaican linna valloitettiin ja osa Bosniaa liitettiin Unkariin. Pál Kinizsin saavutettua huomattavan voiton Kenyérmezőn taistelussa Transilvaniassa vuonna 1479 Moldavia ja Valakia uudistivat uskollisuudenvalansa unkarin kuninkaalle. Enempiin voittoihin Unkarin voimavarat eivät riittäneet,vaan Matias kääntyi puolustuskannalle. Adrianmereltä Szatmáriin saakka rakennettiin kaksinkertainen linnoitusten ketju, joka riitti pysäyttämään turkkilaisten etenemisen Eurooppaan seuraavan puolen vuosisadan ajaksi. Raja-alueella tehtiin jatkuvia ryöstö- ja häövitysretkiä osapuolten välillä, mutta turkkilaisten huomio kääntyi Vähään Aasiaan ja Krimille. Matias kävi sotia myös lännessä, jossa hän tavoitteli Böömiä, Itävallan perintömaita ja jopa Saksan keisarin kruunua. Unkarilla oli tälläkin suunnalla vastustajansa ja Matiaksen yritettyä vallata Böömin hään ajatutui sotaan keisaria ja Puolan Jagelloja vastaan. Vuonna 1478 solmittiin Olmützin rauhassa Määri, Sleesia ja Lausitz liitettiin Unkariin kuninkaan elinajaksi, mutta Jagellonian hellitseman Böömin valtaaminen ei onnistunut. Jonkin verran menestystä saavutettiin myös keisaria vastaan. Wien vallattiin vuonna 1485 ja unkarilaiset hallitsivat paria vuotta myöhemmin koko Ala-Itävaltaa.[2]

Uudistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matias oli luonut sotiaan varten liittolaisensa mukaan lukien yli 100 000:n miehen armeijan, joka koostui kurinalaisista ja hyvin koulutetuista palkkasotureista. Armeijan ylläpito oli kuitenkin erittäin kallista. Unkari sai jonkin verran taloudellista tukea Venetsialta ja paavilta, mutta rahoituksen turvaamiseksi unkarilaisten talonpoikien verotusta kiristettiin äärimmilleen.[2] Verotuksen kiristä,misen ohella tehtiin verotukseen ja talouteen liittyviä uudistuksia. Taloudellisilla muutoksilla oli vastustusta ja kapinat uhkasivat ajoittain hallinnon ohella jopa kuninkaan valtaistuinta.[1] Taloudellisten uudistusten ohella uudistettiin lainsäädäntöä ja tuomioistuimia. Mahtimiesten valtaa rajattiin ja korruptiota pyrittiin kitkemään hallinnosta. Hallinnolliset tehtävät päätyivät usein italiassa humanistisen koulutuksen saaneille ammattivirkamiehille siinä, missä vastaavat tehtävät oli annettu aiemmin usein paroneille ja prelaateille.Renessanssin kulttuuri kukoisti myös tieteitä ja taiteita tukeneen Matiaksen hovissa. Kuninkaalla ei ollut kuitenkaan varaa luopua kokonaan magnaateista, jotka eivät koskaan siirtyneet täysin kuninkaan puolelle. Heidän kannatuksensa takaamiseksi kuningas magnaateille jaettiin maaomaisuuksia ja piispanvirkoja.[2] Matias kuoli Wienissä 6. huhtikuuta 1490.[1]

Kuoleman jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matias-kuninkaan kuva koristaa Unkarin 1000 forintin seteliä.

Matias saavutti suuren jälkimaineen rakastettuna hallitsijana, joka turvasi kansan herrojen mielivaltaa vastaan. Myös Unkarin ulkoinen mahti oli hänen kaudellaan suurimmillaan ja Matiasta on pidetty Unkarin viimeisenä kansallisena kuninkaana. Maata painoi suuri verotaakka, mutta toisaalta unkari oli säästynyt ulkoisten uhkien hävitykseltä. Matiaksen maineeseen suurtena hallitsijana vaikutti myös hänen kuolemansa jälkeinen alennustilan kausi Unkarissa. Matias oli toivonut seuraajakseen poikaansa János Corvinusta, mutta kruunua tavoitteli myös Habsburgien keisari Fredrik III:n poika Maksimilian ja Jagellonien Böömin kuningas Vladislav. Magnaatit saivat nyt valittua helposti ohjailtavana pitämänsä Vladislauksenkuninkaan seuraajaksi valtiopäivillä. Matiaksen perustama vahvaan kuninkaanvaltaan perustunut järjestelmä romahti, kuten romahti matiaksen visioima suuri Keski-Euroopan liittouma turkkilaisia vastaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Lajos Elekes: Matthias I Encyclopædia Britannica. Viitattu 16.9.2018. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Juhani Huotari ja Olli Vehviläinen: Unkari - Maa, kansa, historia, s. 67-71. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2.
Edeltäjä:
Lázló V
Unkarin kuningas
1458 - 1490
Seuraaja:
Vladislav II
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Matias Corvinus.