Sylvi Saimon vanhemmat olivat maanviljelijä Johannes Sikiö ja emäntä Hilda Hannonen.[1] Hän teki lähes koko ikänsä maataloustöitä ja kävi maamieskoulun 1945 sekä valmistui liikuntaneuvojaksi 1948. Hämeenlinnan keskusvankilan vartijana Saimo toimi 1946–1948, kerho-ohjaajana 1956–1961 ja liikunnanohjaajana useilla kristillisillä nuorisoleireillä. Sodassa hän oli ilmavalvontalottana. Hän oli maanviljelijä kotitilallaan LievestuoreenHoholla.
Saimo voitti 1949 Suomen-mestaruuden yksikössä ajalla 2.26,0 ja kaksikossa Aune Janssonin kanssa ajalla 2.19,8. Seuraavana vuonna hän uusi mestaruutensa yksikössä ajalla 2.30,3 ja voitti kaksikon SM-kultaa Pirkko Ihalaisen kanssa ajalla 2.15,0.[5] Vuoden 1951 PM-kilpailuissa hän voitti Grönholmin kanssa kaksikon mestaruuden.[6]
Saimoa voidaan pitää eräänlaisena suomalaisen naisurheilun esikuvana ja ikonina. Hänet valittiin Vuoden naisurheilijaksi vuosina 1948, 1950 ja 1952. Hänen jälkeensä seuraava naispuolinen suomalainen kesäolympiakisojen voittaja oli 44 vuotta myöhemmin Heli RantanenAtlantassa 1996.
Urheilu-uran jälkeen Saimo toimi Keskustan kansanedustajana 1966–1979. Presidentin valitsijamiehenä hän oli vuosina 1956, 1962, 1968 ja 1978.[1] Hän osallistui myös aktiivisesti Laukaan kunnallispolitiikkaan.
Suomi
Olympialaiset
Kultaa
