Venäjän rupla

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Venäjän rupla
Rouble coins.png
Keskuspankki Venäjän pankki
Symboli
Käyttäjät

Venäjän lippu Venäjä

5 Epävirallista käyttäjää:
Abhasian lippu Abhasia(virallisesti osa Georgiaa)
Flag of South Ossetia.svg Etelä-Ossetia(virallisesti osa Georgiaa)
Krim Krimin tasavalta (kiistanalainen alue Venäjän hallussa virallisesti osa Ukrainaa)
20px Luhanskin kansantasavalta (virallisesti osa Ukrainaa)
New Donetsk Peoples Republic flag.svg Donetskin kansantasavalta (virallisesti osa Ukrainaa)
Inflaatio 11,4 %
(joulukuu 2014[1])
Jaettava yksikkö kopeekka (kop)
Venäjän ruplan symboli

Venäjän rupla (ven. российский рубль, rossiiski rubl, symboli ₽[2][3], lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän rahayksikkö ja valuutta. Yksi rupla jakautuu sataan kopeekkaan (ven. копейка, kopeika, lyh. kop[4]). Käytössä ovat 1, 5, 10 ja 50 kopeekan sekä 1, 2, 5 ja 10 ruplan kolikot. Setelit ovat arvoiltaan 10, 50, 100, 500, 1 000 ja 5 000 ruplaa.[5] 10 ruplan metalliraha on tällä hetkellä seteliä yleisemmin käytössä.

Venäjän ruplaa käyttävät myös Venäjän Georgialta 2008 miehittämät Abhasia ja Etelä-Ossetia sekä Venäjän Ukrainalta 2014 miehittämä Krim.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarivallan lopulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rupla on ollut Venäjän rahayksikkönä satoja vuosia. Ruplan nimi tulee venäjän kielen paloittelemista merkitsevästä verbistä rubit (рубить); aikoinaan rupla oli hopeaharkosta leikattu määrätyn painoinen palanen. Kopeekan nimi tulee keihästä merkitsevästä sanasta kopjo (копьё), joka viittaa kolikoissa olevaan kuva-aiheeseen lohikäärmeen keihästävästä Pyhästä Yrjöstä.

Ensimmäiset maininnat ruplasta vaihdon välineenä ovat Novgorodin tasavallasta vuosilta 1281–1299, jolloin rupla vastasi pientä osaa hopeaharkosta melkein puoleen väliin 1400-lukua. Ensimmäiset ruplan kolikot ilmestyivät Venäjän tsaarikunnassa vuonna 1654 suoritetussa taalerien luetteloinnissa, jolloin rupla koostui 64 kopeekasta. Vuoden 1710 rahauudistuksen jälkeen rupla käsitti 100 kopeekkaa.

Tsaari Pietari I:n aikana 1704 rupla määriteltiin 28 grammaksi hopeaa. Hopeakantaisena rupla ei ollut kovin vakaa, mikä Saksan ja Britannian kanssa kone-, paperi- ja elintarvikekauppaa käyneessä Suomen suuriruhtinaskunnassakin huomattiin Krimin sodan aikana. Tämä vahvisti Suomen senaatin pyrkimystä omaan markkaan, joka toteutui hopeakantaisena 1860.

Berliinin kongressin 1878 jälkeen Euroopassa kultakanta yleistyi, mutta Venäjän keisarikunnassa ruplan vakauttaminen kultakantaan 0,774235 kultagramman arvoisena tapahtui vasta valtiovarainministeri Sergei Witten kaudella 1897 hallinnollisin päätöksin.

Ensimmäisen maailmansodan aikana inflaatio riistäytyi ja ruplan arvo heikkeni nopeasti.

Neuvostoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun vallankaappauksen 1917 jälkeen syttyneen Venäjän sisällissodan aikana 1918–1920 bolševikkihallitusta vastaan taistelleet tasavaltalaisten, monarkistien, nationalistien ja anarkistien joukot laskivat liikkeelle omia rupliaan.

Sisällissodan voitettuaan bolševikit pyrkivät uuteen talouspolitiikkaan, mikä edellytti yksityisen investoimisen vuoksi vakaita rahaoloja. Neuvostoliiton perustamisen myötä valuutan nimeksi muuttui vuonna 1923 Neuvostoliiton rupla (myöhempi valuuttakoodi SUR). Neuvostojohto vakautti rahaolot 1924 sitomalla ruplan kultakantaan ja vaihtamalla 50 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen ruplaan. Toinen inflaatiokausi sattui toisen maailmansodan aikaan. Vuonna 1947 toteutettiin rahaolojen vakautus leikkaamalla talletuksia.

Itsenäisen Venäjän aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmas inflaatiokausi alkoi Neuvostoliiton loppu- ja itsenäiseksi nousseen Venäjän alkuaikoina. Neuvostoliiton hajottua 1991 rahayksikön nimeksi palautui Venäjän rupla (valuuttakoodi RUR). Korkeilla koroilla taltutetun inflaation tasoituttua vaihdettiin 1 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen (valuuttakoodi RUB). Runsaan öljyn ja maakaasun viennin vuoksi rupla on kurssikäyttäytymiseltään lähempänä Yhdysvaltain dollaria kuin euroa.

Vuonna 2014 Venäjän keskuspankki päästi ruplan vapaasti kellumaan markkinoille. [6]

Kolikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1998-
Etupuoli Kääntöpuoli Arvo Halkaisija Paino Koostumus Syrjä Etupuoli Kääntöpuoli Liikkeelle

lasku

Russia-Coin-0.01-2007-a.png Russia-Coin-0.05-2007-b.png 1 kopek 15,5 mm 1,5 g Kuparinikkeli-teräs Sileä Pyhä yrjö Arvo 1997
Russia-Coin-0.05-2007-a.png Russia-Coin-0.05-2007-b.png 5 kopeks 18,5 mm 2,6 g 1997
Russia-Coin-0.10-2006-a.png Russia-Coin-0.10-2006-b.png 10 kopeks 17,5 mm 1,95 g Messinki Hiottu 2015
Russia-Coin-0.50-2006-a.png Russia-Coin-0.50-2006-b.png 50 kopeks 19,5 mm 2,9 g 2015
1 Russian Ruble Obverse 2016.png 1 Russian Ruble Reverse 2016.png 1 ruble 20,5 mm 3,25 g Nikkeli-

päällysteistä terästä

Kaksipäinen kotka 2016
2 Russian Rubles Obverse 2016.png 2 Russian Rubles Reverse 2016.png 2 rubles 23 mm 5,1 g Sahalaita 2016
5 Russian Rubles Obverse 2016.png 5 Russian Rubles Reverse 2016.png 5 rubles 25 mm 6,00 g 2016
10 Russian Rubles Obverse 2016.png 10 Russian Rubles Reverse 2016.png 10 rubles 22 mm 5,63 g Messinki-

päällysteistä terästä

2016

Setelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1998-
Kuva Arvo Mitat

(mm)

Painaminen Liikkellelasku Huomautuksia
Etupuoli Kääntöpuoli
Banknote 5 rubles (1997) front.jpg Banknote 5 rubles (1997) back.jpg 5 137 × 61 1997 1998 Ei laskettu liikkeeseen vuoden 2001 jälkeen.
Banknote 10 rubles 2004 front.jpg Banknote 10 rubles 2004 back.jpg 10 150 × 65  1997

2001 2004

Ei laskettu liikkeeseen vuoden 2010 jälkeen.
Banknote 50 rubles 2004 front.jpg Banknote 50 rubles 2004 back.jpg 50 Käytössä
Russia100rubles04front.jpg Russia100rubles04back.jpg 100 1997

2001 2004 2014

Banknote 500 rubles 2010 front.jpg Banknote 500 rubles 2010 back.jpg 500 1997

2001 2004 2010

Banknote 1000 rubles 2010 front.jpg Banknote 1000 rubles 2010 back.jpg 1 000 157 × 69 1997

2004 2010

2001
Banknote 5000 rubles 2010 front.jpg Banknote 5000 rubles 2010 back.jpg 5 000 1997

2010

2006

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Основные экономические показатели Статистика, Главная страница, Банк России (venäjäksi)
  2. Cимвол рубля Банк России сегодня, Главная страница, Банк России (venäjäksi)
  3. Банк России утвердил символ рубля Деньги, Экономика, Лента.Ру (venäjäksi)
  4. Lyhenneluettelo Ohjeita ja suosituksia, Suomen kielen huolto, Kielenhuolto, Kotimaisten kielten keskus
  5. Банкноты Банкноты и монеты, Главная страница, Банк России (venäjäksi)
  6. Syöksykierteeseen joutunut rupla piristyi HS Taloud. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.11.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sutela, Pekka: Ruplan maa. Siltala, Helsinki, 2012.


Tämänhetkiset RUB-vaihtokurssit
Currate.com-työkaluista: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD
Yahoo! Financesta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD
XE.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD
OANDA.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD