Englannin punta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Englannin punta
1953 half crown obverse.jpg
ISO 4217 -koodi GBP
Keskuspankki Bank of England
Symboli £
Käyttäjät

Britannian lippu Yhdistynyt kuningaskunta

9 Britannian merentakaista aluetta
Brittiläinen Antarktiksen alue Brittiläinen Antarktiksen alue
Falklandinsaarten lippu Falklandinsaaret
Gibraltarin lippu Gibraltar
Saint Helenan lippu Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha
Tiedosto:Flag of South Georgia and the South Sandwich Islands.svg Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret
Brittiläinen Intian valtameren alueen lippu Brittiläinen Intian valtameren alue
Guernseyn lippu Guernsey
Jerseyn lippu. Jersey
Mansaaren lippu Mansaari
Inflaatio 0,0 %, 2015
Jaettava yksikkö penny (p)


Englannin punta on Britannian rahayksikkö. Yksi punta jakaantuu (vuodesta 1971 lähtien) sataan pennyyn. Vuoden 2011 keskikurssin mukaan noin 0,87 puntaa vastasi yhtä euroa.[1] Keskuspankki on Bank of England. Punnan ISO 4217 -valuuttakoodi on GBP.

Englanniksi punta on virallisesti pound sterling, lyhyesti pound, puhekielessä myös quid ja nicker.[2] Suomen kielessä valuuttaa kutsutaan Englannin punnaksi, vaikka Englanti onkin vain yksi Britannian osa. Punnan symbolina käytetään £-merkkiä, joskus ₤.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punnan nimi (engl. pound) on samaa alkuperää kuin brittiläinen paino­yksikkö pauna. Alun perin, kun hopeaa käytettiin pää­asiallisena raha­metallina, punta lasku­yksikkönä vastasikin arvoltaan yhtä paunaa hopeaa. Aikojen kuluessa punta ja pauna kuitenkin erkaantuivat toisistaan raha- ja paino­yksiköinä.

Kulta­kannan aikana vuodesta 1816 lähtien yksi punta vastasi laki­sääteisesti arvoltaan 113 graania eli noin 7,32227683 grammaa kultaa.[3] Tämä kulta-arvo oli voimassa lähes sata vuotta, mutta vuonna 1914 ensimmäisen maailman­sodan aikana kulta­kannasta luovuttiin. Britanniassa vallitsi sota-aikana ja sen jälkeen voimakas inflaatio.

Vuonna 1925 Britanniassa palattiin kulta­kantaan, ja inflaatiosta huolimatta punnalle vahvistettiin sama kulta-arvo kuin sillä oli ollut ennen sotaa.[3] Oikeus vaihtaa punta­setelit kultaan oli kuitenkin enää vain muiden maiden keskus­pankeilla, ei yksityis­henkilöillä.[3] Uudelleen palautettu kulta­kanta oli voimassa vain vuoteen 1931.

Ennen vuoden 1971 rahauudistusta punta jaettiin 20 šillinkiin, joista jokainen vastasi 12 penniä. Punnassa oli siis 240 penniä. Ennen vuotta 1960 penni jakautui vielä neljään farthingiin. Lisäksi oli käytössä yksikkö guinea, joka vastasi yhtä puntaa ja yhtä šillinkiä, yhteensä siis 21 šillinkiä. Yhden guinean rahoja tosin oli lakattu lyömästä jo 1800-luvun alkupuolella, mutta laskuyksikkönä guineaa käytettiin useissa yhteyksissä kauan sen jälkeenkin. Vanhaa systeemiä kutsutaan joskus £sd-systeemiksi. Tämä johtuu siitä, että punnan merkki on £ (roomalaisesta librasta), šillingin s (roomalaisesta soliduksesta) ja pennyn d (roomalaisesta denaarista).

Muut Britannian punnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetään yleisesti myös Walesin ja Skotlannin puntaa. Nämä rahayksiköt eroavat toisistaan ulkonäöltään hieman, hiukan vastaavasti kuin esimerkiksi kansalliset eurokolikot.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on käytössä useita seteleitä, joiden kelpoisuus vaihtelee alueittain ja osittain myös sen mukaan, mitä rahan vastaanottaja kelpuuttaa maksuksi. Seteleitä painavat mm. Bank of England, eräät Skotlannin pankit (Royal Bank of Scotland, Bank of Scotland ja Clydesdale Bank) ja eräät Pohjois-Irlannin pankit (Ulster Bank ja Northern Bank). Myös jotkin muut Britannialle kuuluvat alueet, kuten kanaalisaaret, käyttävät omia seteleitään. Vain Englannin pankin painamissa seteleissä on kaikissa monarkin, tällä hetkellä Elisabet II:n, muotokuva. Muut pankit käyttävät omia kuva-aiheitaan ja joskus painattavat myös erikoisseteleitä merkkihenkilöiden ja merkittävien tapahtumien kunniaksi (esimerkiksi Ulster Bank painatti marraskuussa 2006 miljoona 5 punnan seteliä, joissa oli edesmenneen jalkapalloilija George Bestin kuva).

Eri alueiden seteleille on kuitenkin yhteistä, että niiden punta-arvo on Englannin punnan mukainen.

Käytössä olevat setelit ja kolikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 käytössä olivat seuraavat metallirahat sekä setelit (Englannin Pankki):

Kolikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhden punnan kolikoiden kääntöpuoli on joka vuosi erilainen.

Vielä toistakymmentä vuotta rahanuudistuksen 1971[4] jälkeen liikkeessä oli myös vanhoja 1 ja 2 šillingin kolikoita, jotka olivat käypiä 5 ja 10 pennin, toisin sanoen 1/20 ja 2/20 punnan eli 1 tai 2 vanhan šillingin arvoisia. Nämä kolikot olivat myös saman kokoisia ja samasta metalliseoksesta valmistettuja kuin uudet 5 ja 10 pennin kolikot.

Arvo Nimi Etupuoli Kääntöpuoli Halkaisija
(mm)
Tiheys
(mm)
Paino
(g)
Koostumus Syrjä Liikkeellelasku
1 Penny One penny Queen Elizabeth II Osa Yhdistyneen kuningaskunnan vaakunasta 20,3 1,52 (pronssi)
1,65 (kuparipintainen teräs)
3,56 Pronssi (1971 – syyskuu 1992)
Kuparipintainen teräs (syyskuusta 1992 lähtien)
sileä 1971
2 Pennyä Two pence Osa Yhdistyneen kuningaskunnan vaakunasta 25,9 1,85 (pronssi)
2,03 (kuparipintainen teräs)
7,12 Pronssi (97% Kupari, 2.5% zinc, 0.5% tin) – Syyskuuhun 1992 asti
Kuparipintainen teräs syyskuusta 1992 lähtien (vuonna 1998 lyötiin molemmista seoksista)
1971
5 Pennyä Five pence Osa Yhdistyneen kuningaskunnan vaakunasta 18 1,7 (kuparinikkeli)
1,89 (nikkeli päällysteistä terästä)
3,25 Kuparinikkeli (75:25) (Nikkeli päällysteistä terästä 2012 lähtien) hiottu 1990
10 Pennyä Ten pence Osa Yhdistyneen kuningaskunnan vaakunasta 24,5 1,85 (kuparinikkeli)
2,05 (nikkeli päällysteistä terästä)
6,5 Kuparinikkeli (75:25) (Nikkeli päällysteistä terästä 2012 lähtien) 1992
20 Pennyä Twenty pence Osa Yhdistyneen kuningaskunnan vaakunasta 21,4 1,7 5 Kuparinikkeli (84:16) sileä, seitsenkulmio 1982
50 Pennyä Fifty pence Osa Yhdistyneen kuningaskunnan vaakunasta 27,3 1,78 8 Kuparinikkeli (75:25) sileä, seitsenkulmio 1997
1 Punta One pound Yhdistyneen kuningaskunnan vaakuna 22,5 3,15 9,5 Nikkelimessinki hiottu 1983
2 Puntaa Two pounds Britannia (henkilöitymä) 28,4 2,5 12 Sisempi: Kuparinikkeli
Ulompi: Nikkelimessinki
hiottu 2016

Setelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5, 10, 20 ja 50 puntaa.[5]

Käytössä
Kuva Arvo Mitat (mm) Väri Kuvaus
Etupuoli Kääntöpuoli Etupuoli Kääntöpuoli Liikkeellelasku Pois käytöstä
£5 135 × 70 Vihreä Elisabeth II Elizabeth Fry 2002
£10 142 × 75 Oranssi Charles Darwin 2000
£20 149 × 80 Vaaleanpunainen Sir Edward Elgar 1999 2010
£20 149 × 80 Violetti Adam Smith 2007
£50 156 × 85 Punainen Matthew Boulton & James Watt 2011

Juhlarahoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhlarahoissa (kolikot) yleisin nimellisarvo on 5 puntaa, Britannia-sarjan hopearahoissa 20 pennyä (1/10 unssia), 50 pennyä (1/4 unssia), 1 punta (puoli unssia) ja 2 puntaa (yksi troy-unssi puhdasta hopeaa) sekä kultarahoissa 10 (1/10 unssia), 25 (1/4 unssia), 50 (puoli unssia) tai sata (yksi troy-unssi puhdasta kultaa) puntaa. Nämä rahat eivät yleisesti kierrä maksuliikenteessä, sillä niillä on useimmiten suurempi keräily- tai muu arvo kuin nimellisarvo ja ne lasketaan liikkeelle useimmiten nimellisarvoa korkeampaan hintaan. Juhlarahat ja Britannia-sarjan rahat ovat teknisesti kuitenkin käypiä maksuvälineitä.

Sovereign-punta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkeuksena kaikista muista Britannian hallituksen päätöksellä lyödyistä tai painetuista maksuvälineillä ei ns. sovereign-punnalla ole lyötyä nimellisarvoa. Sovereign on 7,98 grammaa painava, 22 karaatin kullasta lyöty raha, jonka kääntöpuolella on tavallisesti kuvattuna Pyhä Yrjö surmaamassa lohikäärmettä. Sovereignin koko ja seos ovat olleet muuttumattomat vuodesta 1817 lähtien. Sovereignit olivat 20 šillingin kultarahoja, mutta niiden käyttö maksuvälineenä päättyi käytännössä ensimmäiseen maailmansotaan. Eräät siirtomaiden rahapajat, kuten Etelä-Afrikan rahapaja, löivät niitä kuitenkin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Britannia aloitti sovereignien uudelleenlyönnin vuonna 1957, ja punnan desimalisoinnin jälkeen yksi sovereign alkoi vastata 100 pennyä aiemman £sd-järjestelmän 20 šillingin eli 240 pennyn sijasta. Vuodesta 2000 alkaen kuninkaallinen rahapaja on lyönyt sovereigneja vuosittain. Sovereign-puntiin kuuluu myös puoli sovereignia (eli puoli puntaa), tupla-sovereign (kaksi puntaa) sekä viiden punnan sovereign. Jaonnaississa ja kerrannaisissa puhtaan kullan määrä pysyy aina samassa suhteessa. Vaikka sovereignit ovat käypää rahaa, niiden arvo määräytyy kullan hinnan ja keräilyarvon mukaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Exchange rates Suomen Pankki. Viitattu 28.12.2012. (englanniksi)
  2. UK Currency Basic Information - Pounds Sterling (London travel) about.com. Viitattu 28.12.2012. (englanniksi)
  3. a b c http://econ2.econ.iastate.edu/classes/econ355/Choi/golds.htm
  4. All Change: Decimalisation The Royal Mint Museum. Viitattu 28.12.2012. (englanniksi)
  5. Current Banknotes Bank of England. Viitattu 28.12.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämänhetkiset GBP-vaihtokurssit
Currate.com-työkaluista: AUD CAD CHF EUR HKD JPY USD
Yahoo! Financesta: AUD CAD CHF EUR HKD JPY USD
XE.com:sta: AUD CAD CHF EUR HKD JPY USD
OANDA.com:sta: AUD CAD CHF EUR HKD JPY USD