Groteski (typografia)
|
Groteskikirjasin |
|
Antiikvakirjasin |
|
Antiikvakirjasin (pääteviivat punaisella) |
Groteski (engl. sans-serif) (ransk. sans sérif 'ilman pääteviivaa') on pääteviivattomista eli päätteettömistä kirjaintyypeistä käytetty nimitys (vrt. antiikva).[1] Selkeytensä vuoksi groteskikirjaimet soveltuvat parhaiten otsikoiksi, joskin niitä käytetään myös leipätekstissä, varsinkin verkkosivuilla.[1][2] Groteskikirjaintyypit sopivat hyvin myös luetteloihin ja taulukoihin.[3] Tunnettuja groteskikirjaintyyppejä ovat Arial, Century Gothic, Helvetica, Verdana ja Gill Sans.
Groteskikirjaintyypit jaetaan usein kolmeen pääryhmään[4]:
- perinteisiin groteskeihin
- geometrisiin groteskeihin
- humanistisiin groteskeihin
Alun perin nimitys groteski oli pilkkanimi, joka juontui ranskan kielen sanasta grotesque, suhteeton tai luonnoton. Ivailu johtui siitä, että ensimmäiset 1800-luvun alun groteskit vaikuttivat tuolloin yleisten uusantiikvojen rinnalla hyvin oudoilta.[5]
Perinteisestä groteskista tuli 1920-luvulla tyypillinen funktionalistinen kirjasinlaji, joka antaa teknisen ja viileän vaikutelman. Tunnettuja perinteisiä groteskikirjaintyyppejä ovat Akzidenz-Grotesk, Helvetica ja Univers.[3][2][6][7]
Geometriset groteskit perustuvat säännöllisiin geometrisiin muotoihin, esimerkiksi O-kirjain on tavallisesti aivan pyöreä. Geometriset kirjaintyypit antavat modernin vaikutelman. Tunnettuja geometrisia groteskikirjaintyyppejä ovat Futura, Gotham ja Industria.[2][8]
Humanistiset groteskit ovat luonteeltaan eniten kalligrafisia, niiden viivojen paksuudessa on enemmän vaihtelua ja ne ovat luettavampia kuin muut groteskikirjaimet. Tunnettuja humanistisia groteskikirjaintyyppejä ovat Gill Sans ja Optima.[2][9][10]
Esimerkkejä groteskikirjaintyypeistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helvetica
Univers
Futura
Industria
Gill Sans
Optima
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bohman, Jan ja Hallberg, Åke: Graafinen suunnittelu. Gummerus 1988. ISBN 951-20-3042-X
- Itkonen, Markus: Typografian käsikirja. RPS-yhtiöt, 2012. ISBN 978-952-5001-15-0
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Sans serif Britannica Academic, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 16.10.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d PLAYTYPE - Typographer's Glossary Playtype.com. Viitattu 17.10.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Bohman ja Hallberg 1988, s. 60-61
- ↑ Jonatan Hildén, Tapio Vapaasalo, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Saarijärven Offset: Tieto näkyväksi : informaatiomuotoilun perusteet, s. 274. Helsinki: Aalto ARTS Books, 2016. 1023304057. ISBN 978-952-60-6642-4, 952-60-6642-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.10.2021).
- ↑ Itkonen 2012, s. 52
- ↑ Helvetica MyFonts. MyFonts Inc. Viitattu 17.10.2018. (englanniksi)
- ↑ Univers MyFonts. MyFonts Inc. Viitattu 17.10.2018. (englanniksi)
- ↑ Futura MyFonts. MyFonts Inc. Viitattu 17.10.2018. (englanniksi)
- ↑ Gill Sans MyFonts. MyFonts Inc. Viitattu 17.10.2018. (englanniksi)
- ↑ Optima MyFonts. MyFonts Inc. Viitattu 17.10.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Groteski (typografia) Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta