Tämä on lupaava artikkeli.

Panama

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli kertoo valtiosta. Muista merkityksistä täsmennyssivulla.
Panaman tasavalta
República de Panamá
Panaman lippu Panaman vaakuna
lippu vaakuna

Panaman sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti Juan Carlos Varela

Pääkaupunki Panamá
8°58′N, 79°32′W

Muita kaupunkeja Colón, David

Pinta-ala
– yhteensä 75 420[1] km² (sijalla 116)
– josta sisävesiä 2,9 %

Väkiluku (2014) 4 034 119[2] (sijalla 134)
– väestötiheys 38 / km²
– väestönkasvu 1,35 % (2014)

Viralliset kielet espanjan kieli

Valuutta balboa (PAB)

BKT
– yhteensä 52,132 mrd. USD[3] (sijalla 90)
– per asukas 13 114 USD[3]

HDI (2014) 0,780[4] (sijalla 60)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 3[5] %
– teollisuus 28[5] %
– palvelut 69[5] %

Aikavyöhyke UTC−5
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
Espanjasta
Kolumbiasta

28. marraskuuta 1821
3. marraskuuta 1903

Lyhenne PA

Kansainvälinen
suuntanumero
+507

Motto Pro Mundi Beneficio (Maailman hyväksi)

Kansallislaulu Himno Istmeño

Panaman tasavalta eli Panama on noin 3,6 miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa. Sen rajanaapurina on lännessä Costa Rica ja idässä Kolumbia. Panama sijaitsee Karibianmeren ja Tyynenmeren välisellä kannaksella, joka yhdistää Etelä- ja Pohjois-Amerikan. Maan halki kulkeva Panaman kanava puolestaan yhdistää Tyynenmeren ja Atlantin. Maan strategisen sijainnin takia Yhdysvallat on ollut kiinnostunut maan asioista, ja vuonna 1989 se hyökkäsi maahan syrjäyttääkseen entisen liittolaisensa Manuel Noriegan. Panamassa on Amazonin jälkeen läntisen pallonpuoliskon suurimmat sademetsät. Se tuottaa vientiin kahvia, sokeria, banaaneita ja katkarapuja.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panaman kartta

Panama sijaitsee Väli-Amerikan kapeimmalla osalla, ja sen pinta-ala on 75 420 km². Maa on venytetyn S-kirjaimen muotoinen valtio Karibianmeren ja Tyynenmeren välisellä kannaksella. Kapeimmillana kannas on noin 50 kilometriä leveä.[6] Tyynenmeren rannikko on erittäin matala, ja siksi vuorovesi on poikkeuksellisen raju, yli seitsemän metriä, kun taas Karibianmeren puolella se on vain kymmenesosan tästä.[7]

Panaman jakaa kahteen rannikkoon sen halki kulkeva vuoristoketju ja toisaalta länsi- ja itäosaan Panaman kanavan alueella oleva vajoama. Läntistä osaa hallitsee Serranía de Tabasará- ja itäistä osaa Cordillera de San Blas. Suurin osa maasta sijaitsee alle 700 metrin korkeudessa.[8]

Tyynenmeren rannikkotasangolla on Azueron niemimaa. Tyynenmeren rannikko on muutenkin rikkonaisempi kuin Karibianmeren rannikko. Panaman yli 1 600 saaresta suurin osa sijaitsee Tyynellämerellä. Panamaa halkovat useat joet, mutta niistä suurin osa on lyhyitä.[6] Karibianmereen laskevistsa joista merkittävin on Chagresjoki, josta patoamalla muodostunut Gatunjärvi on tärkeä osa Panaman kanavaa. Muita merkittäviä jokia ovat Tyynenmereen laskevat Chepo ja Tuira.[7]

Ilmasto on Karibianmeren ja Tyynenmeren rannikoilla erilainen, sillä Karibianmeren rannikko saa huomattavasti enemmän sateita pasaatituulten ansiosta kuin Tyynenmeren rannikko. Lämpötilaltaan Panama jakautuu kolmeen vyöhykkeeseen. Noin 90 prosenttia maasta on alle 700 metrissä kuumalla vyöhykkeellä, jossa lämpötila harvoin laskee alle 26 asteen. Keskikorkeuksissa (700–1500 metriä) on lauhkeampaa ja yli 1 500 metrissä kylmää.[6] Vuoriston länsiosissa esiintyy jopa pakkasia.[7]

Panaman luonnon monimuotoisuus liittyy sen geologiseen historiaan: Etelä- ja Pohjois-Amerikka ovat olleet vuoroin yhdessä, vuoroin erossa toisistaan. Alueella on kehittynyt endeemisiä lajeja. Omaperäisiin lintuheimoihin kuuluvat tukaanit ja kolibrit.[9] Endeemisiä lintulajeja on 12, ja Keski-Amerikan kotoperäisiä lajeja on yli sata.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panaman alue on ollut asutettu jo ainakin 12 000 vuotta. Alueella ennen eurooppalaisten tuloa asuneen väestön määrästä on hyvin erilaisia arvioita. Kolme suurta kansaa olivat kunat, guaymít ja chocót. He viljelivät maissia, puuvillaa, kaakaota, juureksia ja hedelmiä. He asuivat ruokokattoisissa majoissa ja nukkuivat riippumatoissa. He olivat taitavia keramiikan, kiven ja kullan työstämisessä ja käyttivät paljon kultakoruja, mikä tuki myyttiä Eldoradon kultakaupungista.[11]

Espanjalaiskausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Panamankannasta tutkinut eurooppalainen oli espanjalainen Rodrigo de Bastidas, joka etsi alueelta kultaa vuonna 1501. Kristoffer Kolumbus tutki sitä seuraavana, ja Vasco Núñez de Balboa matkasi ensimmäisenä Panamankannaksen yli Tyynenmeren rannikolle 1513.[11] Espanjalaiset alistivat pian maata asuttaneet chibcha- ja chocó-kansat ja tuhosivat suurelta osin näiden kulttuurin.

Espanjalaiset perustivat vuonna 1519 Panamán kaupungin, josta tuli ensimmäinen eurooppalainen asutuskeskus Tyynenmeren rannalla. Siitä tuli myös merkittävä välietappi Perun valloittamisessa. Panamá ja Karibianmeren rannikolla sijaitseva Portobelo olivat tärkeitä kauppakeskuksia. Ne houkuttelivat myös englantilaisia merirosvoja, sillä Henry Morgan tuhosi Panamán 1671 ja Edward Vernon Portobelon 1739. Samana vuonna alue siirrettiin Uuden-Granan varakuningaskunnan alaisuuteen.[6]

Osana Kolumbiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa oli Espanjan siirtomaana vuoteen 1821, jolloin se liittyi osaksi Simón Bolívarin johtamaa Suur-Kolumbiaa.[12] Panamalla oli jonkin aikaa oma kuvernööri, mutta vuoden 1843 perustuslaki siirsi vallan Bogotáan. Pian tämän jälkeen Panamasta tuli Kolumbian osavaltio.[6]

Panaman kanavaa oli suunniteltu ensimmäistä kertaa jo 1500-luvulla, ja vuosina 1880–1889 ranskalainen kanavayhtiö teki Ferdinand de Lessepsin johdolla ensimmäisen yrityksen kanavan rakentamiseksi. Hankkeen kaaduttua kanavayhtiön konkurssiin Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt käynnisti sen uudelleen 1902. Yhdysvaltain hallitus katsoi kuitenkin Kolumbian asettamat ehdot liian vaativiksi ja käynnisti suunnitelman Panaman irrottamiseksi Kolumbiasta. Yhdysvaltain tukemana Panama itsenäistyi 3. marraskuuta 1903 ja luovutti Yhdysvaltain hallintaan Panaman kanavavyöhykkeen.[13]

Itsenäisyyden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panaman ensimmäinen perustuslaki antoi Yhdysvalloille mahdollisuuden puuttua sotilaallisesti Panaman sisäisiin asiohin, jos maassa oli levottomuuksia. Yhdysvallat käyttikin oikeuttaan vuosina 1908, 1912, 1918 ja 1925.[6] Panama oli vuosina 1903–1968 varakkaan oligarkian hallitsema perustuslaillinen demokratia. Omar Torrijosin johtama sotilasjuntta syrjäytti siviilit vallasta 1968. Torrijosin populistinen hallinto jatkui hänen kuolemaansa 1981.[14] Torrijosin kaudella 1977 tehdyssä Torrijosin-Carterin sopimuksessa Yhdysvallat lupasi luovuttaa kanava-alueen Panaman hallintaan 31. joulukuuta 1999 mennessä.[15][16]

Torrijosin jälkeen Panaman tosiasialliseksi johtajaksi nousi Manuel Noriega, jonka Yhdysvallat syrjäytti sotilaallisella hyökkäyksellä joulukuussa 1989. Noriegan jälkeen Panamaan palautettiin demokratia, ja presidentiksi nousi opposition Guillermo Endara. Vuoden 1994 presidentinvaaleissa voittoon nousi kuitenkin jälleen Torrijosia ja Noriegaa tukeneen PRD-puolueen Ernesto Pérez Balladares. PRD:n ehdokas hävisi 1999 presidentinvaalissa Mireya Moscosolle, mutta toukokuun 2004 presidentinvaaleissa voittajaksi nousi jälleen PRD:ta edustanut Omar Torrijosin poika Martín.[17]

Vuonna 2009 presidentiksi valittiin konservatiivisen allianssin ehdokas Ricardo Martinelli.[17] Vuoden 2014 presidentinvaali voitti El Pueblo Primero -vaaliliiton ehdokas Juan Carlos Varela. Panama sai huhtikuussa 2016 kansainvälistä huomiota, kun niin sanotut Panaman paperit paljasti monien poliitikkojen, virkamiesten ja julkisuuden henkilöiden käyttävän Panamaa veroparatiisina.[6]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panama on presidentillinen tasavalta. Pääministerin virkaa ei ole. Presidentti myös nimittää hallituksen. Presidentti ja yksikamarinen parlamentti (71 edustajaa) valitaan viiden vuoden välein, presidentti ja varapresidentti suoralla kansanvaalilla.[6] Eduskuntavaaleissa osassa vaalipiireistä valitaan yksi ja osassa useampi ehdokas. Yhden edustajan vaalipiireissä edustaja valitaan suoralla vaalitavalla, mutta useamman ehdokkaan piireissä suhteellisella valaitavalla.[18]

Vaikka Panaman perustuslaki perustuu vallan kolmijakoon, presidentin valta on suuri.[19] Politiikkaa hallitsee niin sanottu personalismo, jossa äänestäjät sitoutuvat vahvoihin johtajiin.[6] Suurimmalla osalla puolueista ei ole selvä ideologiaa, ja niiden suuntaa määrittelevät useimmin muutama merkittävä johtaja. Sotilasjuntan kaatumisen jälkeen johtavat puolueet ovat olleet demokraattinen vallankumouspuolue ja Partido Panameñista. 2000-luvulla näiden rinnalle on noussut Ricardo Martinellin ympärille kasattu Cambio Democrático.[20]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panama on jaettu yhdeksään maakuntaan (provincias) ja kolmeen maakuntatasoiseen erityisalueeseen (comarcas). Erityisalueilla pääosa asukkaista on intiaaneja. Panamassa on myös kaksi muuta erityisaluetta, jotka ovat pienempiä maakuntahallinnon alaisia yksiköitä.[21]

Panaman hallintoalueet
Hallintoalue Tyyppi Pääkaupunki Pinta-ala (km2) Väkiluku (16.5.2010)[22]
Bocas del Toro Maakunta Bocas del Toro 4 657 125 461
Chiriquí Maakunta David 6 491 416 873
Coclé Maakunta Penonomé 4 947 233 708
Colón Maakunta Colón 4 576 241 928
Darién Maakunta La Palma 11 893 48 378
Emberá Erityisalue Cirilo Guainora 4 394 10 001
Herrera Maakunta Chitré 2 362 109 955
Kuna Yala (San Blas) Erityisalue El Porvenir 2 358 33 109
Los Santos Maakunta Las Tablas 3 809 89 592
Ngöbe-Buglé (Guaymí) Erityisalue Chichica 6 814 156 747
Panamá Maakunta Panamá 11 289 1 713 070
Veraguas Maakunta Santiago de Veraguas 10 588 226 991

Talous ja infrastruktuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanpankki luokittelee Panaman ylemmän keskiluokan maaksi.[23] Panaman talous on 2000-luvulla ollut maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukossa. Vuosien 2001–2013 aikana maan talous on kasvanut keskimäärin 7,2 prosenttia vuodessa. Kasvu jatkuu Maailmanpankin arvion mukaan seuraavien vuosien aikanakin nopeammin kuin muualla latinalaisessa Amerikassa.[24] Panaman taloutta on 2000-luvulla vauhdittanut erityisesti Panaman kanavan laajentaminen. Laajennustöiden valmistumisen jälkeen vuonna 2016 talouskasvu oli enää 4,9 prosenttia.[25] Panaman rahayksikkö balboa on Yhdysvaltain dollarin kanssa suhteessa 1:1 vaihdettava valuutta ilman omia seteleitä (vain kolikoita on Yhdysvaltojen painattamien dollarien ohella käytössä).[26]

Panaman taloutta hallitsee palvelusektori, joka on latinalaisen Amerikan suurin. Sen suurimma tosa-alueet ovat offshore-pankkitoiminta ja kanavaliikenne.[6] Panaman valtio on vuodesta 1999 hallinnoinut kanavaa, sen tulovirtoja sekä ylläpito- ja kehittämistoimintaa itsenäisesti ilman Yhdysvaltojen välittävää roolia.[15] Kanava mahdollistaa merkittävän ajansäästön merenkulussa. Useat maailmassa rakennettavat valtamerilaivat mitoitetaan niin sanottuun Panamax-kokoon siten, että ne kykenevät läpäisemään kanavan sulut ja portit.[27] Yksittäisen laivan keskimääräinen maksu Panaman valtiolle on 54 000 Yhdysvaltain dollaria ja laivoja kanavan läpi kulkee vuodessa 14 000.[28]

Panaman talouspolitiikkaa on keskittynyt selvästi vapaakauppaan. Maailmanpankin vuoden 2015 tilastojen mukaan Panamassa on yhdeksänneksi helpointa tehdä rajat ylittävää kauppaa. Sillä on toistakymmentä vapaakauppasopimusta latinalaisen Amerikan maiden kanssa sekä vapaakauppasopimus Yhdysvaltain kanssa.[29] Yhdysvallat onkin sen suurin kauppakumppani. Tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluvat banaanit, katkaravut, kahvi ja vaatteet. Colónin vapaakauppa-alue Panaman kanavan pohjoispäässä toimii samalla tavalla kuin maquiladorat monissa muissa Keski-Amerikan maissa. Siellä on satoja tehtaita, jotka tuottavat raakamateriaalista tai puolivalmiista tuotteista valmiita tuotteita.[6]

Panaman inhimillisen kehityksen indeksi on korkea latinalaisen Amerikan maaksi, mutta valtio on kuitenkin todella voimakkaasti jakautunut. Vauraus on keskittynyt suurimmaksi osaksi pääkaupunki Panamáan, mutta monet maaseudun alueet elävät köyhyydessä.[23] Äärimmäisessä köyhyydessä elää kaupunkialueilla alle 4 prosenttia väestöstä. Maaseudulla lukema on noin 27 prosenttia. Alkuperäisasukkaiden erityisalueilla köyhyydessä elää yli 70 prosenttia ja äärimmäisessä köyhyydessä yli 40 prosenttia asukkaista. Lisäksi niiden alueiden monet peruspalvelut ovat todella puutteelliset.[24]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panamassa on noin 11 000 kilometriä teitä. Tärkeimmät maantiet ovat kannaksen poikki kulkeva valtatie Panamásta Colóniin ja Costa Rican rajalta maan halki kulkeva Panamericana-valtatie, joka päättyy Yavizan kaupunkiin 40 kilometrin päähän Kolumbiasta.[6] Maan ainoa rautatielinja kulkee Panamásta Colóniin.[30]

Panamassa on neljä kansainvälistä lentoasemaa. Niistä suurin on Tocumenin kansainvälinen lentoasema, joka sijaitsee 35 kilometrin päässä Panamán keskustasta.[31]

Panama on yksi maailman suurin mukavuuslippumaa.[32] Vuonna 2010 Panaman lipun alla purjehti 6 379 alusta, eniten maailmassa.[33]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:n arvion mukaan Panamassa oli vuonna 2016 4 034 119 asukasta.[2] Vuoden 2010 väestönlaskennassa asukasluku oli 3 405 813.[34] Mestitsit ovat Panaman suurin väestönryhmä, ja heitä asuu erityisesti maan länsi- ja keskiosissa.[6] Alkuperäisasukkaiden osuus väestöstä oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 12,3 prosenttia. Suurimmat ryhmät ovat ngäbet (260 058 asukasta), gunat (80 526 asukasta), emberát (31 284 asukasta) ja buglét (24 912 asukasta).[35] Alkuperäisasukkaita asuu laajalla, mutta hajanaisella alueella. Ngäbeja on maan länsiosissa ja gunia San Blasin saarilla ja sen läheisellä rannikolla.[6] Afrkkalaistaustaisia Panaman väesöstä on noin 9,2 prosenttia.[35]

Panaman yleisin kieli on espanja, mutta noin 14 % asukkaista on englannin­kielisiä. Tämän lisäksi maassa puhutaan lukuisia intiaanikieliä.[36] 70 % väestöstä on katolilaisia, 19 % protestantteja, 4 % edustaa muita uskontoja ja 7 % väestöstä on uskonnottomia.[37]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panamassa on oppivelvollisuus 6–15-vuotiaille. Korkeakoulutusta tarjoavat muun muassa valtio-omisteinen Panamán yliopisto ja yksityinen Santa María la Antiguan katolinen yliopisto.[6]

Vaikka Panaman talous on kasvanut voimakkaasti ja maa luokitellaan keskituloisten joukkoon, sen koulujärjestelmä on toimimaton. Koulun jättää kesken iso osa kansasta, varsinkin maaseudulla. Tähän ovat syynä muun muassa vaikeasti saavutettavissa olevat koulut ja toisaalta vanhempien tarve laittaa lapsensa töihin.[38] OECD:n tilastojen mukaan vuonna 2016 yli viidennes 15–29-vuotiaista nuorista oli ilman toisen asteen todistusta eivätkä olleet kirjoilla missään oppilaitoksessa.[39] Osassa maakunnissa ja erityisalueilla yli 90 prosenttia väesöstä oli käynyt maksimissaan vain peruskoulun.[40]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuna-heimoon kuuluva nainen myymässä perinteisiä tekstiileitä Panamassa.

Panamalaisessa kulttuurissa on mukana vaikutteita afrikkalaisilta, intiaaneilta, pohjoisamerikkalaisilta ja espanjalaisilta. Erityisesti kanava-alueella, jolla asuu yli puolet asukkaista, on sekoitunut monia erilaisia kulttuureita. Karibialaisia vaikutteita on erityisesti Karibianmeren rannikolla ja yhdysvaltalaisia kaupunkien ylemmän luokan väestössä.[6]

Toisin kuin muissa Espanjan siirtomaissa, Panamassa maissi ei koskaan muodostunut omatarveviljelyn perustaksi. Proteiinia on aina saatu kalasta ja riistasta, ja maissia on syöty vain eräänlaisina kakkuina. Kunat käyttävät myös keitto­banaaneita. Kaikissa suuremmissa kaupungeissa on kiinalaisia ravintoloita muistona kiinalaisista, jotka tulivat rakentamaan rautatietä 1850-luvulla.[41]

Kuvataiteet ovat Panamassa suosiossa. Pankit tukevat taidegallerioita, ja koulujärjestelmä ja kulttuuri-instituutti tukevat kuvataiteen koulutusta. Guna-intiaanien perinteistä käsityötaidetta ovat applikaatioilla koristellut kangaspaneelit.[41] Musiikissa yhdistyy muun muassa salsa, kuubalainen son, kolumbialainen cumbia, argentiinalainen tango sekä Karibianmeren saarilta tulevat ska, reggae ja soca. Latinalaisen Amerikan tunnetuimpia muusikoita on panamalainen salsamuusikko Rubén Blades.[6]

Panamassa on viisi Unescon maailmanperintökohdetta. Luontokohteita ovat Coiban kansallispuisto, Dariénin kansallispuisto ja Costa Rican kanssa yhteinen La Amistadin suojelualue. Kulttuurikohteita ovat Karibianmeren puoleiset linnoitukset: Portobelo ja San Lorenzo sekä Panamán historiallinen alue eli Panamá Viejo.[42]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaisvaikutteet näkyvät Panamassa harrastetuissa urheilulajeissa, sillä koripallo ja baseball ovat suosittuja. Monet baseballin pelaajista ovat pelanneet ammattilaisina Yhdysvalloissa.[43] Kuuluisin pelaajista lienee baseballin kunniagalleriaan valittu Rod Carew, jonka mukaan on nimetty myös Panaman kansallisstadion. Monet nyrkkeilijät ovat voittaneet maailmanmestaruuksia. Roberto Duránia pidetään jopa yhtenä historian parhaista nyrkkeilijöistä.[44][45][46][47]

Panama on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1928 alkaen. Se on saanut kolme mitalia: vuonna 1948 miesten 100 ja 200 metrin juoksussa ja 2008 pituushypystä.[48]

Panaman jalkapallomaajoukkue oli tammikuussa 2018 FIFA-rankingissa sijalla 53. Panama selvisi ensimmäistä kertaa vuoden 2018 MM-kisoihin, ja se on pelannut neljästi CONCACAF Gold Cupissa, jossa se sijoittui toiseksi 2013 ja 2005. Panamassa on 52 600 rekisteröityä pelaajaa sekä 588 jalkapalloseuraa.[49]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Meditz, Sandra W. & Hanratty, Dennis M.: Panama: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.1.2018). (englanniksi)
  • OECD: Multi-dimensional Review of Panama. Initial Assesment. Paris: OECD Publishing, 2017. ISBN 978-92-64-27851-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.1.2018). (englanniksi)
  • Panama Encyclopædia Britannica. 2017. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 14.1.2018. (englanniksi)
  • Panama Country Report (pdf) 2016. Gütersloh: Bertelsmann Stiftung. Viitattu 15.1.2017. (englanniksi)
  • Seales Soley, La Verne M.: Culture and Customs of Panama. Westport, Connecticut: Greenwood Publishing Group, 2009. ISBN 978-0-313-33667-6. Google-kirjat (viitattu 17.10.2011). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The World Factbook: Panama CIA. (englanniksi)
  2. a b Panama (Haku sovelluksen kautta) World Population Prospects: The 2017 Revision. 2017. United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division. Viitattu 21.1.2018. (englanniksi)
  3. a b Report for Selected Countries and Subjects World Economic Outlook Database. 4/2017. International Monetary Fund. Viitattu 2.12.2017. (englanniksi)
  4. Human Development Report 2015. Work for Human Development Maiden HDI-sijaluvut ja indeksiarvot englanninkielisen PDF-julkaisun sivuilla 208–211 (arvot sivustolla myös Excel-taulukkona), 14.12.2015, YK:n kehitysjärjestö (UNDP) (arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi)
  5. a b c Country Profile: Panama World Bank. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
  6. a b c d e f g h i j k l m n o p q Encyclopædia Britannica.
  7. a b c Meditz & Hanratty: Geography Viitattu 3.12.2017. (englanniksi)
  8. Geographica, s. 405.
  9. Wildlife Lonely Planet
  10. Panama Endemic Birds Birding Panama
  11. a b Meditz & Hanratty: The Conquest Viitattu 3.12.2017. (englanniksi)
  12. Meditz & Hanratty: Independence from Spain Viitattu 3.12.2017. (englanniksi)
  13. Meditz & Hanratty: The 1903 Treaty and Qualified Independence Viitattu 3.12.2017. (englanniksi)
  14. Background Note Panama (Previous Editions) 2011. US Department of State. Viitattu 27.12.2014.
  15. a b The American Era Ends: Treaty and Transition Panama Canal Museum
  16. History Lonely Planet
  17. a b Timeline Panama BBC News
  18. Panama: Asamblea Nacional – Electoral system Inter-Parliamentary Union. Viitattu 15.1.2018. (englanniksi)
  19. Panama Country Report, s. 9.
  20. Panama Country Report, s. 12–13.
  21. Panama Provinces Virtual Panama
  22. Thomas Brinkhoff: Provinces (Instituto Nacional de Estadística y Censo, Panamá (web).) Citypopulation. Viitattu 17.10.2011. (englanniksi)
  23. a b Panama Country Report, s. 14.
  24. a b Panama: Overview 10.10.2017. The World Bank Group. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
  25. Beaton, Kimberly & Hadzi-Vaskov, Metodij: Panama’s Growth Prospects: Determinants and Sectoral Perspectives (pdf) 7.7.2017. International Monetary Fund. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
  26. Useful facts Panama Tours
  27. Panamax Maritime connector
  28. Flooding Forced the Closure of the Panama Shipping Canal Jura 2010
  29. Panama Country Report, s. 17.
  30. Getting Around Lonely Planet. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
  31. Flights & getting there Lonely Planet. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
  32. Flags of Convenience CBC News 2006
  33. Country Comparison: Merchant Marine CIA Factbook
  34. Distribución territorial y migración interna en Panamá: Censo 2010 (pdf) 2014. INEC. Viitattu 21.1.2018. (espanjaksi)
  35. a b Angosto Ferrández, Luis Fernando & Kradolfer, Sabine: Everlasting Countdowns, s. 163. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 2012. ISBN 978-1-4438-4149-8. Google-kirjat (viitattu 21.1.2018).
  36. Lewis, M. Paul (ed.): Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.9.2010). (englanniksi)
  37. Religion in Latin America 13.11.2014 Pew Research Center
  38. Lee, Robin: Education in Panama Borgen Magazine. 2.11.2016. The Borgen Project. Viitattu 21.1.2018. (englanniksi)
  39. OECD, s. 118.
  40. OECD, s. 115.
  41. a b Panama Countries and Their Cultures
  42. Panama Unesco World Heritage
  43. Gordon, Burton L. & Anguizola, Gustavo & Millett, Richard L.: Panama - Sports and recreation Encyclopædia Britannica. 2018. Viitattu 11.02.2018.
  44. Seales Soley, s. 48.
  45. Sports and recreation Britannica. Viitattu 17.10.2011. (englanniksi)
  46. Andrew Eisele: Ring Magazine's 80 Best Fighters of the Last 80 Years about.com. Viitattu 17.10.2011.
  47. Boxing: More victories than in any other sports. panama-sport.com. Viitattu 17.10.2011. (englanniksi)
  48. Panama Olympics Sport Reference
  49. Associations: Panama FIFA. Viitattu 27.12.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Panama.