Vasco Núñez de Balboa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vasco Núñez de Balboa

Vasco Núñez de Balboa (syntyi noin 1475, Jerez de los Caballerosissa tai Badajozissa, Kastiliassa, kuoli 21. tammikuuta 1519, Aclassa, lähellä Dariénaa, Panamassa) oli espanjalainen valloittaja ja tutkimusmatkailija. Balboa perusti Dariénin siirtokunnan Panamaan ja oli ensimmäinen eurooppalainen joka näki Tyynenmeren Amerikasta.

Balboa purjehti Rodrigo de Bastidasin ja Juan de la Cosan retkikunnassa vuonna 1501 Väli-Amerikkaan. Bastidasilla oli lupa tuoda aarteita Espanjan kuninkaalle matkaltaan, joista hän sai myös osan itselleen. Matkan aikana retkikunta näki Urabánin lahden nykyisessä Kolumbiassa, sekä intiaanikyliä Dariénissa (nykyisessä Panamassa).

Retkikunta tutki Väli-Amerikan pohjoisrannikkoa, mutta miesvähyyden vuoksi retkikunnan oli pakko purjehtia Hispaniolan saarelle (nyk. Haiti), jossa oli espanjalainen siirtokunta.

Hispaniolassa Balboa rupesi maanviljelijäksi, mutta velkaantui yhdeksän vuoden aikana. Hänen oli pakko paeta velkojiensa vuoksi. Balboa piiloutui tynnyriin San Sebastiánissa Urabánin lahdella purjehtivaan laivaan Laivan kapteeni Martín Fernández de Encison aikomus oli heittää Balboa laidan yli, mutta mutta hän luopui tästä kun miehistö uhkasi kapinalla.

Matkan aikana retikunta tapasi Francisco Pizarron (nykyisen Perun valloittaja), joka johti San Sebastiánin siirtokuntaa. Pizarro kertoi että melkein kaikki siirtokunnan asukkaat olivat murhattu paikallisten intiaanien toimesta. Tästä huolimatta Enciso päätti asettua San Sebastiánin siirtokuntaan. Laiva kuitenkin purjehti karille, Pizarro pelasti miehistön, mutta kaikki muona ja eläimet hukkuivat mereen.

San Sebastiánin siirtokunta oli poltettu kun Balboa saapui sinne. Balboa, nyt miehistön jäsenenä, ehdotti Dariéniin (nykyiseen Panaman valtion alueelle) perustettavaksi siirtokuntaa. Retkikunta voitti paikalliset intiaanit. Balboa ja muut siirtokuntalaiset hyljeksivät Encison ja Diego de Nicuesan herruutta. Diego de Nicuesasta oli tehty Dariénin kuvernööri Espanjan kuninkaan Ferdinandin johdolla.

Balboasta tuli siirtokunnan de facto johtaja. Hän päätti kuka asuisi siirtokunnassa ja vihollisensa hän surmasi tai ajoi pois. Balboa kuuli tarinoita suuresta merestä joka oli vuorten toisella puolella ja suuresta valtakunnasta nimeltään Birú (myöhemmin nimetty Perúksi).

Kun hän kuuli että kuningas oli lähettänyt määräyksen Balboan pidättämiseksi, hän päätti toimita nopeasti.

1. syyskuuta 1513 Balboa purjehti San Blasiin ja sieltä länteen ja ylitti Panaman kannaksen. Balboa näki meren 15. syyskuuta 1513, jonka kuuli olevan Tyyni valtameri Amerikasta katsottuna. Balboa julisti meren kuuluvan Espanjan kuninkaalle ja kuningattarelle.

Matkalla takaisin San Blasiin retkikunta sai vangiksi intiaanipäällikkö Tubanaman. Balboa palasi Dariénin siirtokuntaan 18. tammikuuta 1514. Poissaolon aikana Pedro Arias de Ávila oli nimitetty Dariénin kuvernööriksi.

Vaikka Balboa ei vastustanut Arias de Ávilaa julkisesti, heillä oli jyrkkiä erimielisyyksiä. Arias de Ávilan asema huononi koska Balboa oli suositumpi kun hän. Tämä erimielisyys umpeutui kun Balboa lupasi mennä Ávilan tyttären, Doña María, kanssa naimisiin. Tytär asui Espanjassa. Doña Marían äiti oli lähtenyt hakemaan tätä.

Samaan aikaan kun Doña Marían äiti oli hakemassa tätä, Balboa lähti uudelleen hakemaan Panaman kannakselta orjia. Hän purjehti etelään, mutta joutui myrskyyn. Kun Balboaa ei kuulunut takasin Arias de Ávila oli sitä mieltä että Balboa oli päättänyt mennä perustamaan omaa siirtokuntaa.

Näihin aikoihin Espanjan kuningas päätti erottaa Arias de Ávilan virasta. Uusi kuvernööri Pedro de Lugon lähetettiin hoitamaan virkaa. Balboa matkusti Aclaan, jossa hänen piti tavata tämä uusi kuvernööri.

Francisco Pizarro, jonka Arias de Ávila oli lähettänyt Balboan perään, sai tämän kiinni viidakossa. Balboa tuomittiin maanpetoksesta ja hänelle lankesi kuolemantuomio. Balboa hirtettiin 21. tammikuuta 1519, Aclassa, lähellä Dariénia.