Hispaniola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hispaniola
Hispaniola (orthographic projection).svg
Muut nimet
La Española (esp.)
Ispayola (hait.kreol)
Sijainti
Saariryhmä
Korkein kohta
Pico Duarte 3 098 m
Pinta-ala
76 480 km²
Väestö
Asukasluku
18 943 000
Suurin kaupunki
Asutuskeskukset
Kieli

Hispaniola on Karibian toiseksi suurin saari. Se kuuluu Isoihin Antilleihin, ja se jakaantuu poliittisesti Haitin ja Dominikaanisen tasavallan valtioihin. Hispaniolan saaren pinta-ala on 76 200 neliökilometriä[1] ja asukasluku noin 21 miljoonaa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hispaniola sijaitsee Atlantin ja Karibianmeren välissä Karibian saariketjun keskellä noin 960 kilometriä Floridasta kaakkoon ja vajaat 500 kilometriä Etelä-Amerikasta pohjoiseen. Lännessä on Kuuba ja idässä Puerto Rico.[2]

Hispaniolaa halkoo kahdeksan vuoriketjua, joista suurin on Cordillera Central/Massif du Nord. Saaren pisin joki on Río Yaque del Norte ja suurin järvi Lago Enriquillo, kumpikin Dominikaanisen tasavallan puolella. Korkein vuori Pico Duarte nousee 3 175 metrin korkeuteen.[2]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hispaniolalla on trooppinen, kuuma ja kostea ilmasto. Keskilämpötila on 26 celsiusastetta. Vuoristoseuduilla on noin kuusi astetta viileämpää kuin rannikolla, missä maksimilämpötilat ylittävät 30 astetta. Pohjoisrannikolla sataa eniten lokakuusta toukokuuhun, etelärannikolla toukokuusta lokakuuhun.[2]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsät ja puut peittävät Haitista satelliittikuvien mukaan noin kolmasosan.[3] Dominikaanisen tasavallan puolella metsät peittävät maasta noin 40 prosenttia. Metsien osuus kasvoi maassa vuosien 2003–2012 välillä kahdeksan prosenttiyksikköä.[4]

Hispaniolalla on tunnistettu yli 5 600 kasvilajia, joista 36 prosenttia on kotoperäisiä. Saarella elää muun muassa krokotiileja, iguaaneja, lamantiineja ja skorpioneja. Saarella ei ole suuria nisäkkäitä tai myrkkykäärmeitä. Hispaniolassa on 12 kansallispuistoa, joista kymmenen itä- ja kaksi länsipuolella.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hispaniola nousi merestä noin 140 miljoonaa vuotta sitten.[2]

Hispaniolan varhaisimmat asukkaat tulivat saarelle tiettävästi noin vuonna 2600 eaa. Etelä-Amerikasta Pienten Antillien kautta. He asuivat luolissa ja jokien rannoilla, kalastivat ja keräilivät ruokansa. Toinen muuttoaalto saarelle tuli noin vuonna 250 eaa. mahdollisesti nykyisen Venezuelan alueelta. Tulijat valmistivat edistynyttä keramiikkaa. Kolmas muuttoaalto saapui ajanlaskun alun tienoilla ja kesti noin tuhat vuotta. Nämä muuttajat saattoivat tulla Perun Andeilta tai Orinocon varrelta Venezuelasta. Tämä kolmas aalto syrjäytti kaksi ensimmäistä aaltoa ja synnytti oman taino-kulttuurinsa koko Karibiaan läntistä Kuubaa lukuun ottamatta. Arawakeihin kuuluvia tainoja oli Hispaniolalla noin 400 000 kun Kristoffer Kolumbus purjehti sinne Espanjasta vuonna 1492.[6]

Hispaniola on eurooppalaisten antama saaren latinankielinen nimi. Saaren alkuperäisasukkaat kutsuivat saarta Quisqueyaksi tai Haitiksi, joka tarkoittaa ”Vuorimaata”.[7]

Lähtiessään paluumatkalle Kolumbus jätti saarelle La Navidadin siirtokuntaan 39 miestä varusteineen. Seuraavana vuonna palatessaan paikalle Kolumbus löysi miehet tapettuina ja linnakkeen poltettuna. Tainot olivat surmanneet espanjalaiset sen jälkeen kun nämä olivat alkaneet hyökkäillä intiaanienaisten kimppuun. Kolumbus perusti saarelle uuden siirtokunnan nimeltä La Isabela. Se kärsi taudeista, hirmumyrskyistä ja tulipaloista. Vuonna 1496 saarelle rakennettiin Santo Domingon siirtokunta, josta kasvoi myöhemmin suuri kaupunki. Tainoista tehtiin pakkotyöläisiä kultakaivoksiin, ja suurin osa heistä kuoli tauteihin seuraavien 25 vuoden aikana. Vuonna 1519 tainoja oli jäljellä enää 500, ja he pakenivat vuorille.[8]

Kultakaivosten ehdyttyä saarella alettiin kasvattaa karjaa ja viljellä sokeriruokoa. Kun intiaanit olivat huvenneet olemattomiin, espanjalaiset alkoivat tuoda Hispaniolaan orjia Afrikasta 1520-luvulta alkaen. Merirosvouksen vuoksi saaren laivaliikenne väheni 1500-luvun lopulta alkaen ja Santo Domingo suojattiin muurilla. Ranska ja Englanti ottivat jalansijan saaren pohjois- ja länsiosista. Saari jaettiin Espanjan ja Ranskan kesken vuonna 1697 Yhdeksänvuotisen sodan rauhanneuvotteluissa. Ranskan hallitseman saaren länsiosan ja Espanjan hallitseman itäosan raja piirrettiin vuonna 1731 ja viimeisteltiin vuonna 1777. Länsiosa itsenäistyi Haitin tasavallaksi vuonna 1804 ja itäosa Dominikaaniseksi tasavallaksi vuonna 1844.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Doggett, Scott & Connolly, Joyce: Dominican Republic & Haiti. Lonely Planet, 2002. ISBN 1-74059-026-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suuri tietosanakirja, s. 212. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26053-3.
  2. a b c d Doggett & Connolly 2002, s. 23–25.
  3. Andrew Tarter: Haiti Is Covered with Trees 19.3.2016. Envirosociety. Viitattu 1.10.2020.
  4. República Dominicana aumenta su cobertura boscosa a 39.7% 22.3.2012. Funglode. Viitattu 1.10.2020.
  5. Doggett & Connolly 2002, s. 25–32.
  6. Doggett & Connolly 2002, s. 13–14.
  7. SuurAtlas Suomalainen maailmankartasto, sivu 313, Genimap 2006, ISBN 951-593-964-X
  8. Doggett & Connolly 2002, s. 17.
  9. Doggett & Connolly 2002, s. 17–19.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]