Haitin kieli

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Haitin kreoli)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haiti
Oma nimi Kreyòl ayisyen
Muu nimi Haitinkreoli
Kryol
Tiedot
Alue Haiti
Dominikaanisen tasavallan lippu Dominikaaninen tasavalta
Virallinen kieli Haiti
Puhujia noin 7,6 miljoonaa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta kreolikielet
Kieliryhmä ranskan kreolit
Kielikoodit
ISO 639-1 ht
ISO 639-2 hat
ISO 639-3 hat

Haitin kieli[1], haitinkreoli[2] tai kryol[3] (haitiksi Kreyòl Ayisyen) on pääasiassa Haitissa puhuttava rasnkaan perustuva kreolikieli ja samalla myös maan virallinen kieli. Haitinkreoli kehittyi Haitin siirtomaa-ajan plantaasien orjien keskuudessa ja ranskan ohella kieli on saanut vaikutteita myös esimerkiksi afrikkalaisista kielistä. Kielellä on Ethnologuen arvion mukaan noin 7,6 miljoonaa puhujaa.

Levinneisyys ja puhujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ethnologuen arvion mukaan haitinkreolilla on yhteensä 7 613 800 puhujaa ja heidän suuri valtaosansa (6,96 milj.) asuu Haitissa, jossa kielellä on myös virallisen kielen asema.[4] Haitilaisista noin 95 % puhuu haitinkreolia ensimmäisenä kielenään ja sen käyttö on erityisen yleistä maan maaseudulla.[5] Haitinkreolin puhujat osaavat usein myös ranskaa. Kieltä puhutaan Haitin lisäksi myös esimerkiksi Dominikaanisessa tasavallassa, jossa kielen puhujia oli vuoden 1987 arvion mukaan 159 000.[4]

Piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haitinkreoli on ranskaan pohjautuva kreolikieli. Kreolikielten katsotaan muodostuvan tavallisesti, kun pidginkielistä tulee väestön äidinkieli, jolloin kielen sanasto monimuotoistuu ja saa piirteitä väestön alkuperäiseltä kieleltä.[2] Afrikkalaisvaikutteet ovat haitinkreolissa monia muita kreolikieliä vahvempia.[5] Haitinkreoli on saanut piirteitä ja sanastoa afrikkalaisista kielistä, espanjasta, arawakilaisista kielistä, portugalista ja hollannista. Kielen sanaston suuri valtaosa, noin 90 % koko sanastosta, on kuitenkin peräisin ranskasta. Ranskan ja haitinkreolin puhujat eivät kuitenkaan kykyene ymmärtämään toisiaan, mikä johtuu sanojen kirjoitusasun ja kieliopin eroista. Haitinkreolissa on myös joitakin vanhakantaisia 1700-luvun ranskan sanoja, jotka ovat jo hävinneet ranskan nykykielestä.[3]

Haitinkreoli noudattaa niin sanottua SVO-sanajärjestystä, eli lauseet rakentuvat muodossa subjekti, verbi, objekti.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haitinkreoli kehittyi Saint-Dominguessa plantaasien lingua francan tapaiseksi kieleksi. Plantaasien orjien lisäksi kieltä puhuivat orjien kanssa tekemisissä olleet plantaasien valkoiset omistajat. Orjien suurimman yksittäisen ryhmän muodostivat akaninkieliset orjat ja murre sai vaikutteita afrikkalaisista kielistä erityisesti akanista.[3] Haitissa oli muihin alueen siirtomaihin verrattuna suhteellisesti hyvin paljon orjia nähden alueen valkoiseen väestöön. Haitin vallankumouksen alla 17900-luvun loppupuoliskolla orjia oli lähes 16 jokaista yhtä valkoista kohti. Suuri orjien suhteellinen määrä saattaa selittää haitinkreolin afrikkalaisvaikutteiden voimakkuuden.[5]

Ajan myötä haitinkreoli alkoi muuttua murteellisesta ranskasta varsinaiseksi kieleksi. Haitinkreoli oli kuitenkin alkujaan yksinomaan puhuttu kieli. Haitinkreolinkielinen kirjallisuus ilmestyi 1800-luvun loppupuolella, vaikkakin kirjakielen muodon vakiintuminen vei pidempään. Presidentti Élie Lescot'n kaudella 1940-luvulla tehtiin ensimmäiset yritykset vakiinnuttaa haitinkreolin oikeinkirjoitus ja nykyisin käytetyn ortografian standardisoi Haitin pedagoginen instituutti vuonna 1979. Vuoden 1987 perustuslain myötä haitinkreoli sai virallisen kielen aseman Haitissa.[3]

Joistakin muista Karibian alueen kreolikielistä poiketen haitinkreolia käytetään laajalti julkisessa elämässä, kuten koulutuksessa ja politiikassa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielten nimiä suomeksi – kielikoodin mukaan Kotoistus. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2018.
  2. a b Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (4. painos), s. 202-203. Tampere: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-951-662-734-5.
  3. a b c d Valtonen, Pekka: ”Karibian kielimosaiikki”, Karibian historia. Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-345-516-0.
  4. a b c Haitian Creole Ethnologue. SIL International. Viitattu 7.7.2018. (englanniksi)
  5. a b c d Haitian Creole Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.7.2018. (englanniksi)