Itä-Karibian dollari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Itä-Karibian dollari
East caribbean states eccb 20 dollars 2019.00.00 b242 pnl ad 000000 f.jpg
ISO 4217 -koodi XCD
Keskuspankki Itä-Karibian keskuspankki
Symboli EC$
Käyttäjät  Anguilla
 Antigua ja Barbuda
 Dominica
 Grenada
 Montserrat
 Saint Kitts ja Nevis
 Saint Lucia
 Saint Vincent ja Grenadiinit
Jaettava yksikkö sentti

Itä-Karibian dollari (valuuttakoodi ISO 4217 XCD, symboli $ tai EC$) on useimpien Itä-Karibian valtioiden järjestön (OECS) jäsenmaiden käyttämä rahayksikkö, joka otettiin käyttöön 1965. Itä-Karibian dollari jakautuu sataan senttiin. Vuodesta 1976 Itä-Karibian dollarin arvo on ollut kiinnitetty kiinteällä kurssilla suhteessa Yhdysvaltain dollariin 1 USD = EC$ 2,7.[1] Ennen Yhdysvaltain dollariin kiinnittämistä Itä-Karibian dollari oli sidottu Englannin puntaan kurssilla $4,80 = 1 punta.[2]

Itä-Karibian dollaria käyttävät valtiot ja alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Karibian dollaria käyttävistä alueista seuraavat kuusi ovat itsenäisiä saarivaltioita: Antigua ja Barbuda, Dominica, Grenada, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia ja Saint Vincent ja Grenadiinit. Kaksi on epäitsenäisiä alueita: Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvat merentakaiset alueet Anguilla ja Montserrat.[3] OECS:n jäsenvaltioista ainoana Brittiläiset Neitsytsaaret käyttää maksuvälineenään Yhdysvaltain dollaria.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneen kuningaskunnan Karibian meren omistuksilla (Brittiläinen Länsi-Intia) muodostettiin 1950 rahaliitto British Caribbean Territories Eastern Group, joka alkoi julkaista dollari-määräisiä kolikoita ja setelirahoja. Alueen valtioiden itsenäistyttyä Länsi-Intian dollari (BWI$) korvattiin 1965 nimellisarvostaan uudella Itä-Karibian dollarilla. Uudesta rahaliitosta jättäytyivät pois Trinidad ja Tobago, sekä myöhemmin myös Barbados.[5]

1965–1983 Itä-Karibian maiden paperirahat laski liikkeeseen Itä-Karibian valuuttaviranomainen (engl. East Caribbean Currency Authority) ja vuodesta 1981 alkaen myös metallirahat. Nykyään Itä-Karibian dollarit julkaisee Itä-Karibian keskuspankki, (engl. Eastern Caribbean Central Bank) jonka toimipaikka on Basseterressä Saint Kitts ja Nevisillä. Pankki perustettiin sopimuksessa, joka allekirjoitettiin 5. heinäkuuta 1983 Port of Spainissa.lähde?

Kolikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 1981 saakka alueella olivat käytössä Brittiläisen Länsi-Intian kolikot. 1981 esiteltiin uusi kolikkosarja nimellisarvoiltaan 1, 2, 5, 10 ja 25 senttiä ja 1 dollari. Pyöreä alumiinipronssinen kolikkotyyppi muutettiin 1989 kymmenkulmaiseksi ja seos kuparinikkeliksi. Kolikoista on lyöty suurempiakin nimellisarvoja, mutta ne ovat keräilyrahoja, joita ei tapaa liikkeessä.lähde?

2002-sarja [1]
Nimellisarvo Tekniset tiedot Kuvaus Julkaisuvuosi
Halkaisija Paino Seosmateriaali Reuna Etupuoli Taustapuoli
1 sentti 18,42 mm 1,03 g alumiini sileä Elisabet II arvo, lyöntivuosi, "Itä-Karibian valtiot" 2002
2 senttiä 21,46 mm 1,42 g
5 senttiä 23,11 mm 1,74 g
10 senttiä 18,06 mm 2,59 g kuparinikkeli rihlattu arvo, lyöntivuosi, "Itä-Karibian valtiot", laiva
25 senttiä 23,98 mm 6,48 g
1 dollari 26,5 mm 7,98 g variantit sileä ja rihlattu

Setelirahat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1965 East Caribbean Currency Authority julkaisi seuraavat paperirahat: 1, 5, 20 ja 100 dollaria. Itä-Karibian keskuspankki (Eastern Caribbean Central Bank) otti paperirahat painaakseen 1985, jolloin lisättiin 10 dollarin seteli. Yhden dollarin paperiraha korvattiin kolikolla 1989, ja 50 dollarin seteli julkaistiin 1993.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. EC Dollar Remains Strong 46 Years After Being Pegged To The US Dollar St. Lucia Times News. 8.7.2022. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  2. Agricultural sector assessment study -St. kits and Nevis-. IICA Biblioteca Venezuela. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.9.2022). (englanniksi)
  3. GBP to East Caribbean dollar XCD Exchange Rate Post Office. 2022. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  4. BVI Vacation - British Virgin Islands Useful Information for Visitors bvivacation.com. 2012. Viitattu 13.9.2022. (englanniksi)
  5. Pick, Albert: Standard Catalog of World Paper Money, kolmas painos (s. 149), Krause Publications 1980, ISBN 0-87341-052-1

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]