Aleksanteri-instituutti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksanteri-instituutin rakennus.

Aleksanteri-instituutti on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan alainen laitos, jonka tehtävänä on koordinoida Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimusta ja opetusta valtakunnallisella tasolla, erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalla. Instituutti perustettiin vuonna 1996 ja on alallaan suurimpia tutkimusyksiköitä Euroopassa. Se myös koordinoi ja edistää yhteistyötä ja vuoropuhelua akateemisen maailman, hallinnon, päättäjien, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan välillä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Työntekijöitä instituutissa on kuusikymmentä, ja sitä johti vuoteen 2018 asti professori, VTT Markku Kivinen. Vuodesta 2018 johtajan on toiminut professori, FT Markku Kangaspuro.

Tutkimustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri-instituutin tutkimustoiminta keskittyy kuudelle painopistealueelle, joita lähestytään laajempien monitieteisten tutkimusohjelmien kautta.[1] 1) Talouden diversifikaatio: Energiapolitiikka; Teollisuusyhdyskuntien ja maaseudun muutos 2) Hyvinvointiyhteiskunta: Hyvinvointi; sukupuoli ja toimijuus; Eriarvoisuus; Luokka- ja sosiaalirakenne. 3) Demokratiakehitys: Eurooppalaisuuden konstruointi ja historian poliittinen käyttö; Hallinto; Kansalaisyhteiskunnan kehitys; Media; Hyvinvointi; sukupuoli ja toimijuus. 4) Ulkopolitiikan eurooppalaistuminen: Ulkopolitiikka ja energia; Laaja turvallisuus ja kriisinhallinta. 5) Kulttuurin sosiaalinen konstituointi: Aatehistoria ja rationaalisuus; Pyhä ja maallinen; Identiteetit; Kulttuurien kohtaaminen; Kulttuurin keskukset ja periferiat. 6) Kylmä sota ja sen jälkiseuraukset.

Lisäksi instituutti koordinoi Markku Kivisen johtamaa Suomen Akatemian Venäjä-tutkimuksen huippuyksikköä "Venäjän modernisaation valinnat" (Choices of Russian Modernisation), joka oli yksi viidestätoista Suomen Akatemian valitsemista huippuyksiköistä kaudelle 2012–2017. Huippuyksiköt ovat tieteenalansa parhaimpia edustajia.

Tutkimuksen kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän talouden professori Kari Liuhto kertoo, että Aleksanteri-instituutin johdon kommentteja kummasteltiin laajalti vuonna 2014. Naapurimaiden tutkijoiden mielestä instituutti on suomettunut ja tutkii "pehmeitä ja marginaalisia" aiheita. Pietarin valtionyliopiston professori Stanislav Tkatshenko sanoo, että instituutin keskittyminen modernisaatioon tekee sen työstä ajanhukkaa. Tulisi tutkia esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaa, diplomatiaa, sisäpolitiikkaa ja vaaleja. Professori Pekka Sutela arvostelee, että instituutissa talouttakin tutkivat vain sosiologit.[2][3]

Opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri-instituutissa toimii monitieteinen ja kansainvälinen Master's Programme in Russian Studies -maisteriohjelma. Lisäksi Aleksanteri-instituutti koordinoi myös Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistoverkoston maisterikoulua (huom. ei maisteriohjelma!), jossa järjestetään mm. alueasiantuntijuutta vahvistavia kursseja, seminaareja ja gradun ohjausta. Itäisen Keski-Euroopan, Balkanin ja Baltian tutkimuksen opintokokonaisuus (IKEBB) sekä Ukraina-opintokokonaisuus on tarkoitettu Helsingin yliopiston opiskelijoille[4].

Aleksanteri-konferenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri-konferenssi on kansainvälinen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen kysymyksiin keskittyvä konferenssi. Konferenssi järjestetään Helsingissä lokakuun loppupuolella ja sen teemat vaihtelevat vuosittain.

Konferenssin teemoja ovat olleet:

Perestroika (2007)
Gender and Welfare (2008)
The Cold War (2009)
Energy (2010)
Russia and China (2011)
Competition (2012)[5]
Russia and the World (2013)
Restructuring State and Society in Russia (2014)
Culture and Russian Society (2015)
Life and Death in Russia (2016)
Russia's Choices for 2030 (2017)
Liberation - Freedom - Democracy? 1918-1968-2018

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kivinen, Markku & Vähäkylä, Leena (toim.): Venäjän palatseissa ja kaduilla. Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-351-1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tutkimuksen painopisteet Aleksanteri-instituutti. Viitattu 8.6.2012.
  2. Teki Putin mitä vain, Aleksanteri-instituutista löytyy aina ymmärtäjä, Suomen Kuvalehti 27/2016, 9.7.2016.
  3. Suomen johtava Venäjä-tutkija maaliskuussa 2014: Putin sanoi, ettei Krimiä liitetä Venäjään, Verkkouutiset 8.7.2016.
  4. Opetus Aleksanteri-instituutti. Viitattu 12.11.2012.
  5. Aleksanteri-konferenssi Aleksanteri-instituutti. Viitattu 12.11.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]