Malediivit
| Malediivien tasavalta ދިވެހިރާއްޖޭގެ ޖުމުހޫރިއްޔާ (Divehi Rājjey ge Jumhuriyyā) |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||
| Presidentti | Ibrahim Mohamed Solih | ||
| Pääkaupunki |
Malé |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 298 km² [1] (sijalla 209) | ||
| – josta sisävesiä | ei merkittävästi | ||
| Väkiluku (2015) | 393 000 [1] (sijalla 175) | ||
| – väestötiheys | 1 171 as. / km² | ||
| – väestönkasvu | -0,151 % [1] (2011) | ||
| Viralliset kielet | divehin kieli | ||
| Valuutta | Malediivien rufiyaa (MVR) | ||
| BKT (2015) | |||
| – yhteensä | 4,732 mrd. USD (PPP) [1] (sijalla 188) | ||
| – per asukas | 13 600 USD | ||
| HDI (2019) | 0,740 [2] (sijalla 95) | ||
| Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |||
| – maatalous | 5,6 % [1] | ||
| – teollisuus | 16,9 % [1] | ||
| – palvelut | 77,5 % [1] | ||
| Aikavyöhyke | UTC+5 | ||
| – kesäaika | ei käytössä | ||
| Itsenäisyys – Yhdistyneestä kuningaskunnasta |
26. heinäkuuta 1965 |
||
| Lyhenne | MV | ||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+960 | ||
| Kansallislaulu | ”Gaumii salaam” | ||
.svg)
Malediivit eli Malediivien tasavalta (divehiksi ދިވެހިރާއްޖޭގެ ޖުމުހޫރިއްޔާ) on noin 800 kilometriä pitkä saaristo Intian eteläkärjen lounaispuolella. Malediiveihin kuuluu kaikkiaan 1 190 saarta ja atollia, joista 200 on asuttua ja lisäksi 80 saarella on matkailijoiden majoituspalveluita.[1] Saaret ovat suosittu turistikohde.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Malediivien historia
Arkeologiset löydöt viittaavat siihen, että jo 2000-luvulla eaa. saaret olivat varhaisten Egyptin, Mesopotamian ja Intian kulttuurien merenkulkijoiden reitillä.[3] Ensimmäiset Malediiveille asettuneet ihmiset olivat kotoisin Intiasta ja Sri Lankalta. Malediivien nykyinen kieli divehi on sukua Sri Lankalla puhutulle singaleesille. 1100-luvulla tuli merenkulkijoita Itä-Afrikasta ja arabimaista.[4]
Vuonna 1153 Malediivien kuningas määräsi alaisensa vaihtamaan uskonnon buddhalaisuudesta islamiin. Samalla kuningas otti islamilaisen nimen ja tittelin, joten häntä alettiin kutsua sulttaaniksi.[3] Seuraavat 800 vuotta saarta hallitsivat muslimisulttaanit. Ensimmäiset eurooppalaiset saarille saapuneet olivat portugalilaisia 1500-luvulla. Portugali valtasi pääsaaren Malen vuonna 1558 ja hallitsi aluetta Goasta. Heidät karkotettiin kuitenkin 1573 ja saaresta tuli itsenäinen sulttaanikunta. Sittemmin hollantilaiset hallitsivat saarta 1645–1795. Britit otti vuonna 1887 saaret haltuunsa suojelualueena.[4]
Iso-Britannia otti hoidettavakseen Malediivien ulkopolitiikan ja lupasi sotilaallista suojelua. Maan sisäisiin asioihin britit lupasivat olla sekaantumatta. Malediiveista yritettiin tehdä tasavalta jo vuonna 1953, jolloin se oli vielä Iso-Britannian suojelualue. 1950- luvun poliittinen levottomuus sai jatkoa vuonna 1959. Tuolloin kolmen eteläisimmän atollin asukkaat nousivat kapinaan vastustamaan Malén keskusvallan tiukkenevaa otetta. He julistivat alueelleen oman tasavallan ja nimittivät oman presidentin, Abdullah Afeefin.
Ibrahim Nasir tuli vuonna 1957 Malediivien pääministeriksi. Malediivit oli tuolloin brittiläinen protektoraatti eli suojelusalue, jossa sisäistä valtaa käytti sulttaani. Malediivien itsenäistyttyä sulttaanikuntana vuonna 1965 Nasir jatkoi pääministerinä. Hän järjesti maassa kansanäänestyksen, jonka tuloksena maa muutettiin tasavallaksi ja Ibrahim Nasir syrjäytti sulttaani Muhammad Fareed Didin vuonna 1968. Tuolloin Nasirista tuli Malediivien tasavallan ensimmäinen presidentti. Myöhemmin hän sai tunnustusta maan modernisoinnista ja koulutusmahdollisuuksien kehittämisestä, mutta toisaalta häntä syytettiin itsevaltaisuudesta ja korruptiosta. Nasir jätti virkansa ja lähti maanpakoon vuonna 1978.[5]
Ibrahim Nasirin seuraaja Malediivien presidenttinä oli Maumoon Abdul Gayoom, joka hallitsi maata autoritaarisesti ja kovalla otteella vuodesta 1978 lähtien. Vuonna 2008 maassa kuitenkin siirryttiin monipuoluedemokratiaan ja uusi perustuslaki astui voimaan. Presidentinvaaleissa vuonna 2008 Gayoon häviää toimittuaan yhtäjaksoisesti 30 vuotta Malediivien presidenttinä. [6][7]
Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttama tsunami tappoi ainakin 83 henkeä Malediiveilla. Kolmannes väestöstä koki vakavia vaikutuksia. 198 asutusta saaresta 53 kärsi pahasti ja 10 prosenttia saarista tuhoutui kokonaan.[8]
Islamismi on ottanut nopeasti jalansijaa Malediiveilla. Joulukuussa 2011 järjestettiin 100 000 hengen mielenosoitus, jossa vaadittiin kaiken islamin vastaisen toiminnan kieltämistä.[9] Pääosin turismista elävillä saarilla suljettiin vuoden 2012 alussa hotellien kylpyläosastot ja kauneushoitolat, koska islamistinen oppositiopuolue Adhaalath väitti niissä harjoitettavan prostituutiota.[10] Alkoholin nauttiminen julkisilla paikoilla on kielletty, mutta hotelleista sitä saa.[11]
Lokakuussa 2008 virkaansa Gayoonin seuraajana ja Malediivien historian ensimmäisenä demokraattisilla vaaleilla valittuna presidenttinä vaalivoittonsa jälkeen astunut presidentti Mohamed Nasheed eroaa virastaan vuonna 2012 viikkoja kestäneiden mielenosoitusten ja levottomuuksien jälkeen ja hänen tilalleen presidentiksi tuli varapresidentti Mohammed Waheed Hassan.[12] Marraskuussa 2013 aloitti Malediivien presidenttinä niukasti presidentinvaalit voittanut Abdulla Yameen.[13]
Marraskuussa 2018 Ibrahim Mohamed Solih vannoi virkavalansa Malediivien uutena presidenttinä. Hän oli voittanut presidentinvaalit syyskuussa 2018 ja oikeus oli hylännyt väistyvän presidentin Abdulla Yameenin valitukset vaalituloksesta. Uusi presidentti Salih lupasi puuttua maassa rehottavaan korruptioon sekä selvittää edeltäjänsä valtakaudella tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia. Yameenin valtakaudella vuosina 2013-2018 opposition edustajia oli vangittu ja ajettu maanpakoon. Yameen ei ollut paikalla Solihin virkaanastujaisissa, joissa sen sijaan olivat paikalla Yameenin aikana vankilaan tekaistujen ja poliittisesti motivoituneiden syytteiden takia joutuneet entiset presidentit Maumoon Abdul Gayoom ja Mohamed Nasheed. Paikalla oli myös Intian pääministeri Narendra Modi. Malediivien ja Intian välit olivat viilentyneet presidentti Abdulla Yameenin valtakaudella, sillä Malediivit lähentyi Kiinaa, joka investoi maahan runsaasti. Presidentti Solih sanoi jatkossa Intian olevan taas Malediivien tärkein kumppani.[14]
Marraskuussa 2019 entinen presidentti Abdulla Yameen tuomittiin rahanpesusta viideksi vuodeksi vankeuteen. Syyttäjän mukaan yksityisen yrityksen maksama huomattava summa, joka oli tarkoitettu maan turismi-elinkeinoon, meni Yameenin omalle pankkitilille. Yameen itse kiisti syytteet.[15]
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malediivit on presidentillinen tasavalta, jossa ei ole pääministerin virkaa. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viisivuotiskaudelle, ja sama ehdokas voidaan valita toiselle kaudelle. Yksikamarisessa eduskunnassa on 77 kansanedustajaa, ja heidätkin valitaan suoralla kansanvaalilla viisivuotiskaudelle.[1]
Vuosina 1978–2008 presidenttinä toimi varakas liikemies Maumoon Abdul Gayoom.
Vuonna 2005 Malediivit päätti laillistaa poliittiset puolueet.[4] Marraskuussa 2008 astui virkaan uusi presidentti Mohamed Nasheed.[16] Nasheed joutui kuitenkin eroamaan helmikuussa 2012. Hän kertoi, että hänet painostettiin eroamaan aseella uhaten. Hänen tilalleen nousi varapresidentti Mohamed Waheed, jonka sanottiin ottaneen vallan vallankaappauksella. Maassa puhkesi mielenosoituksia.[17][18]
Syksyllä 2013 monien ongelmien jälkeen järjestetyn presidentinvaalin voitti niukasti Abdulla Yameen, joka on aiemman presidentti Maumoon Abdul Gayoomin velipuoli.[19] Hän hallitsi itsevaltaisesti ja vangitutti tai karkotti maanpakoon vastustajansa. Hänen seuraajakseen valittiin syyskuussa 2018 opposition ehdokas Ibrahim Mohamed Solih 58 prosentin ääniosuudella.[20]
Huhtikuussa 2019 Malediivien parlamenttivaaleissa presidentti Ibrahin Mohamed Solihin puolue MDP (Maldives Democratic Party, Malediivien demokraattinen puolue) sai suurvoiton ja noin 60 paikkaa maan parlamentin 87 paikasta. Puoluetta johti entinen presidentti Mohammed Nasheed, joka teki näin samalla paluun maan politiikan huipulle. Vaaleihin osallistui myös entisen presidentin Abdulla Yameen puolue PPM (Progressive Party of Maldives, Malediivien edistyksellinen puolue), mutta Yameen itse ei osallistunut vaaleihin.[21]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Malediivien maantiede
Malediivit on maailman matalin valtio. Sen korkein kohta on vain 2,4 metriä merenpinnan yläpuolella, ja 80 prosenttia maasta on alle metrin korkeudella. Ilmaston lämpenemisen aiheuttama mahdollinen merenpinnan nousu on vakava uhka Malediivien olemassaololle. Maan presidentti Mohamed Nasheed on ilmoittanut, että maan turismituloista aletaan säästää varoja uuden kotimaan ostoa varten.[22]
Koralliriuttoja on louhittu korukiveksi ja rakennusmateriaaliksi. Atolleita suojaavat riutat ovat vahingoittuneet, ja jättäneet saaret alttiiksi eroosiolle ja hyökyaalloille.[4] Meriveden lämpötilan nousun aiheuttama korallien vaaleneminen tuhosi suuria osia riutoista vuonna 1998.[23] Vuosina 1987 ja 1991 hyökyaallot tulvivat Malen saarelle ja kaivoihin päässyt suolavesi pilasi pohjavesivarat. Pääsaaren rantoja suojaamaan rakennettiin betoniporsaista keinotekoinen aallonmurtaja. Muille saarille on tällaisia tekoriuttoja tai aallonmurtajia on kasattu kuolleesta korallista, paikoin rautatankojen tukemana. Ne hajoavat eroosion takia muutamassa vuodessa ja pitää rakentaa aina uudelleen. 2000-luvulta alkaen on kokeiltu elävien koralliriuttojen kasvattamista keinotekoisen rungon päälle.[24]
Päivälämpötilat ovat ympäri vuoden 24 °C ja 33 °C välillä. Kosteus on korkea, mutta merituuli vähentää ilmaston tukaluutta. Monsuunit ohjaavat sateiden ajoittumista: talvella vallitsee koillistuuli ja kuivuus, kesällä lounaistuuli ja sadekausi. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa keskimäärin 2540 mm, etelässä 3810 mm.[25]
Malediivien näkyvin puulaji on kansallispuu kookospalmu. Palmumetsien lisäksi saarilla on viisi kasvillisuustyyppiä. Lähimpänä rantaa kasvaa ruohikkoa, joka muodostuu 20 kasvilajista. Sen sisämaan puolella on pensaikkoa, jossa on pieniä kairapalmuja ja Pemphis acidulaja sekä Scaevola serica -kasveja määräävinä lajeina. Alueilla, jossa maa ei pidätä vettä, esiintyvät kiinanruusun sukulainen Hibiscus tiliaceus sekä viisimetriseksi kasvava rantakarhepuu (Cordia subcordata). Suurimpien saarten sisäosissa kasvaa tiheitä metsiä, joissa Hernandia nymphaeifolia ja Terminalia catappa ovat yleisiä. Saarten suurin puu on banian.[26]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkailu on Malediivien tärkein tulonlähde, joka tuo 28 prosenttia kansantuotteesta ja 60 prosenttia valuuttatuloista. Merkittävin luonnonvara on kala. Merkittävä vientituote on kalan lisäksi kopra.[1] Maatalous työllistää 11 prosenttia työvoimasta ja tuottaa kookospähkinöitä, maissia ja bataatteja.[1]
Malediiveilla ei ole lainkaan perinteisiä energianlähteitä kuten öljyä, kaasua tai vesivoimaa. Ulkomailta tuotuja fossiilisia polttoaineita, lähinnä dieseliä, käytetään sähköntuotantoon ja juomaveden puhdistamiseen merivedestä. Ulommilla saarilla poltetaan myös polttopuuta, risuja ja kookospähkinän jätteitä, mutta sielläkin siirrytään yhä enemmän kerosiinin ja nestekaasun käyttöön. Uusiutuvia energian lähteitä, lähinnä aurinkopaneeleita, käytetään tietoliikennelinkkien ja meriliikenteen merkkiloistojen sekä vastaavien etäisten kohteiden energianlähteinä, mutta niitä ei ole liitetty kansalliseen sähköverkkoon.[27]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurin osa väestöstä on aasialaisia. Maan virallinen divehin kieli on sukua sinhalin kielelle, johon on sekoitettu arabian- ja urdunkielisiä sanoja. Sitä kirjoitetaan thaana-kirjaimistolla.[1]
Vuonna 2006 aikuisista asukkaista 93,8 prosenttia oli lukutaitoisia.[1]
Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malediivien pääuskonto on islam. Asukkaat ovat pääasiassa sunnimuslimeja.[1] 1990-luvun puolivälissä maassa oli yli 700 moskeijaa.[28] Open Doors -järjestön World Watch-listauksen mukaan kristityt kokevat Malediiveilla hyvin korkeaa vainoa. Malediivien tiiviit ja homogeeniset yhteisöt tarkkailevat yhteisöä myös uskonnollisten poikkeamien varalta. Järjestön mukaan kristityksi kääntyminen voi helposti johtaa raportointiin muslimiviranomaisille.[29][30]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malediivien kulttuuri on saanut vaikutteita saarilla käyneiltä merenkulkijakansoilta Intian valtameren eri rannoilta Itä-Afrikasta Intiaan, Arabiaan, Malesiaan ja Indonesiaan asti.[31]
Useimmat Malediivien perinneruoat sisältävät tonnikalaa muodossa tai toisessa. Myös mausteiset curryruoat ja riisi ovat tavallisia, ja läheisen Intian vaikutus näkyy ruokien maustamisessa.[32]
Perinteisen koulutusjärjestelmän tuloksena maassa on korkea lukutaito, 93 prosenttia. Perinteisissä makthab-kouluissa lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan divehiä ja arabiaa sekä laskennon perusteet. Vuonna 1984 otettiin käyttöön uusi opetusohjelma perus- ja keskikouluille. Siihen kuuluu myös luonnontieteitä, ympäristöoppia ja englantia.[33]
Valtio ylläpitää radio- ja televisiokanavaa. Ensimmäinen yksityinen radioasema aloitti toimintansa vuonna 2007, ja muutama yksityinen televisioasema on saanut toimiluvan.[34]
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malediivien suosituin urheilulaji on jalkapallo.[35] Malediivien jalkapallomaajoukkueen parhaat saavutukset ovat Etelä-Aasian mestaruuskisojen 2. sijat vuosina 1997 ja 2003 sekä South Asian Gamesin 2. sija vuonna 1991. Marraskuussa 2020 se oli FIFAn rankingissa sijalla 155.[36] Malediivit on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1988 alkaen, mutta ei ole voittanut yhtään mitalia.[37]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Maldives The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
- ↑ a b Chapin Metz, Helen: ”History”, Maldives: A Country Study. Washington: Library of Congress, 1994. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.11.2020). (englanniksi)
- ↑ a b c d Background Note Maldives. 29.3.2012. US Department of State. Arkistoitu 23.4.2016. Viitattu 5.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Ibrahim Nasir, Maldivian politician Encyclopedia Britannica. Viitattu 20.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Timeline: The Maldives BBC News. 17.2.2011. Viitattu 20.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Maldives ex-president released on bail bbc.com. 30.9.2018. Viitattu 21.12020. (englanniksi)
- ↑ Maldives: Tsunami Summary. Asian Development Bank – ADB. 3.3.2006. Arkistoitu 26.4.2006. Viitattu 19.11.2020. (englanniksi)
- ↑ “In defence of Islam” protest, biggest protest ever witnessed in Maldives 25.12.2011. Miadhu Daily. Arkistoitu 15.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Islamistien painostus sulkee Malediivien kylpylät Yle Uutiset. 30.12.2011. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ 5 things you didn’t know about the Maldives Quirky Traveller. 2013. Viitattu 5.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Maldives leader quits amid unrest BBC News. 7.2.2012. Viitattu 20.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Abdulla Yameen sworn in as Maldives president following runoff vote victory Deutsche Welle. 17.11.2013. Viitattu 20.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Rasheed, Zaheena: Ibrahim Mohamed Solih sworn in as new Maldives president Al Jazeera. Viitattu 20.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Maldives ex-leader convicted of money laundering bbc.com. 28.11.2019. Viitattu 20.1.2020. (englanniksi)
- ↑ A chronology of key events: Maldives profile – Timeline BBC News. Viitattu 19.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Malediivien presidentti erosi protestien jälkeen Helsingin Sanomat. 2012. Viitattu 23.3.2019.
- ↑ Malediivien eronneen presidentin tukijat ja poliisi kahakoivat Yle Uutiset. 8.2.2012. Viitattu 14.5.2014.
- ↑ Wallius, Anniina: Entisen diktaattorin velipuoli voitti Malediivien vaalit Yle Uutiset. 16.11.2013. Viitattu 14.5.2014.
- ↑ Saara Hirvonen: Opposition presidenttiehdokas voitti vaalit Malediiveilla Yle Uutiset. 23.9.2018. Viitattu 24.9.2018.
- ↑ President's party set for big Maldives win BBC News. 6.4.2019. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Randeep Ramesh: Paradise almost lost: Maldives seek to buy a new homeland. The Guardian, 13.11.2008. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Maldives Nurses Its Coral Reefs Back to Life 2004. Global coral reef alliance. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Maldives shorelines: growing a beach 2004. Global coral reef alliance. Arkistoitu 5.10.2010. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Chapin Metz, Helen: ”Climate”, Maldives: A Country Study. Washington: Library of Congress, 1994. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.11.2020). (englanniksi)
- ↑ Flora & Fauna. Inner Maldives. Arkistoitu 13.3.2012. Viitattu 19.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Maldives South Asia Regional Initiative for Energy. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Chapin Metz, Helen: ”Religion”, Maldives: A Country Study. Washington: Library of Congress, 1994. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.11.2020). (englanniksi)
- ↑ World Watch List 2021 Open Doors. Viitattu 12.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Where in the world is the worst place to be a Christian? The Guardian. 27.7.2015. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Maldives Folk Music The Maldives. Arkistoitu 7.2.2010. Viitattu 19.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Maldives Culture Maldives online guide. Viitattu 19.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Education in Maldives The Maldives. 1998-2010. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 23.3.2019.
- ↑ Maldives country profile BBC News. 24.9.2018. Viitattu 19.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Football Association of Maldives (FAM). Maldivesoccer.com. Arkistoitu 19.12.2008. Viitattu 19.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Maldives – Football Association of Maldives Member Association – FIFA.com. 22.10.2020. Arkistoitu 19.11.2020. Viitattu 9.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Maldives. Sports Reference – Olympic Sports. Arkistoitu 19.12.2019. Viitattu 19.11.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malediivit Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Malediivit Globalis. 18.9.2009. Viitattu 19.11.2020.
| |||||
| |||||||||||