Saksa yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sija    Gold medal blank.svg       Silver medal blank.svg       Bronze medal blank.svg    Yhteensä
4. 41 42 50 133

Saksan liittotasavalta on osallistunut kaikkiin yleisurheilun ulkoratojen maailmanmestaruuskilpailuihin mukaan lukien vuoden 1976 erillinen 50 kilometrin kävelyn MM-kilpailu sekä vuoden 1980 naisten 3 000 metrin juoksun ja 400 metrin aitajuoksun MM-tapahtuma. Se on saanut MM-kilpailuissa yhteensä 133 mitalia, joista 41 on kultaisia. Se sijoittuu MM-kilpailujen kaikkien aikojen mitalitaulukossa neljänneksi Yhdysvaltain, Kenian ja Venäjän jälkeen. Ilman kultamitalia maa on täyden ohjelman MM-kilpailuissa jäänyt vain Roomassa 1987, jolloin liittotasavaltaan myöhemmin liitetty Saksan demokraattinen tasavalta oli mitalitilaston ykkönen, sekä Pariisissa 2003. Saksa on toiminut MM-kilpailujen isäntämaana vuonna 1993, jolloin kisat pidettiin Stuttgartissa, ja vuonna 2009, jolloin kisakaupunkina oli maan pääkaupunki Berliini.

Saksan menestynein MM-kisaurheilija on kiekonheittäjä Lars Riedel, joka voitti kultaa viidesti ja saavutti kerran pronssia vuosina 1991–2001. Astrid Kumbernuss voitti kuulantyönnössä kolme kultamitalia vuosina 1995–1999, ja samaan suoritukseen yltivät kiekonheittäjät Franka Dietzsch vuosina 1999–2007 ja Robert Harting vuosina 2009–2013. Pikajuoksija Katrin Krabbe, seitsenottelija Sabine Braun ja kuulantyöntäjä David Storl ovat kaksinkertaisia kultamitalisteja. Heike Drechsler voitti pituushypyssä kultaa Stuttgartissa 1993 ja Saksan demokraattisen tasavallan riveissä jo kymmenen vuotta aiemmin Helsingin kisoissa. Maan ensimmäinen kultamitalisti oli Birgit Friedmann, joka voitti 3 000 metrin juoksun Sittardissa 1980.

Saksan MM-mitalit kisoittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisavuosi ja -paikka Miehet Naiset Yhteensä
Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Sijoitus
mitalitilastossa
1976 Malmö 0 0 0 0 0 0 0 -
1980 Sittard 1 0 0 1 0 0 1 2.
1983 Helsinki 2 3 1 0 2 0 2 5 1 8 5.
1987 Rooma 0 1 1 0 0 1 0 1 2 3 18
1991 Tokio 1 0 4 4 4 4 5 4 8 17 3.
1993 Stuttgart 1 0 3 1 2 1 2 2 4 8 6.
1995 Göteborg 1 0 1 1 2 1 2 2 2 6 3.
1997 Ateena 2 1 2 3 0 2 5 1 4 10 2.
1999 Sevilla 2 2 2 2 2 2 4 4 4 12 3.
2001 Edmonton 2 1 1 1 2 0 3 3 1 7 4.
2003 Pariisi 0 0 2 0 1 1 0 1 3 4 27.
2005 Helsinki 0 0 3 1 1 2 1 1 5 7 11.
2007 Osaka 0 1 1 2 2 1 2 3 2 7 5.
2009 Berliini 1 0 2 1 4 1 2 4 3 9 4.
2011 Daegu 3 0 0 0 4 1 3 4 1 8 4.
2013 Moskova 3 1 1 1 1 0 4 2 1 7 5.
2015 Peking 0 2 1 2 1 2 2 3 3 8 7.
2017 Lontoo 1 1 1 0 1 1 1 2 2 5 9.
2019 Doha 1 0 1 1 0 3 2 0 4 6 7.
Yhteensä 20 13 27 21 29 23 41 42 50 133 4.

Saksan parhaat MM-mitaliurheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Vuodet
Lars Riedel 5 0 1 6 1991–2001
Robert Harting 3 1 0 4 2007–2013
Astrid Kumbernuss 3 0 0 3 1995–1999
Franka Dietzsch 3 0 0 3 1999–2007
Sabine Braun 2 1 0 3 1991–1997
David Storl 2 1 0 3 2011–2015
Katrin Krabbe 2 0 2 4 1991
Grit Breuer 1 2 3 6 1991–2001
Christina Obergföll 1 2 1 4 2005–2013
Betty Heidler 1 2 0 3 2007–2011
Heike Drechsler 1 1 1 3 1991–1993
Anja Rücker 1 1 1 3 1997–1999
Christina Schwanitz 1 1 1 3 2013–2019
Raphael Holzdeppe 1 1 0 2 2013–2015
Steffi Nerius 1 0 3 4 2003–2009
Uta Rohländer * 1 0 2 3 1991–1999
Heinz Weis 1 0 1 2 1987–1991
Martin Buss 1 0 1 2 1999–2001
Anke Feller * 1 0 1 2 1997–1999
Melanie Paschke * 1 0 1 2 1995–2001
Marion Wagner * 1 0 1 2 2001–2009
Johannes Vetter 1 0 1 2 2017–2019
*) Ei henkilökohtaisia mitaleja

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]