Venäjä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sija                   Yhteensä
3. 42 52 48 142

Venäjä on osallistunut yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailuihin vuodesta 1993 alkaen. Ennen maan itsenäistymistä sen urheilijat edustivat MM-kilpailuissa Neuvostoliittoa. Venäjä on saavuttanut yhteensä 142 mitalia, joista 42 on kultaisia. Kultamitaleista 32 on naisten saavuttamia. Venäjä on MM-kisahistorian kolmanneksi menestynein maa. Yksittäisten kisojen mitalitilaston paras se oli Edmontonissa 2001. Edmontonin mitalitilastossa maa nousi ykköseksi sen jälkeen, kun useiden yhdysvaltalaisten suorituksia oli jälkikäteen hylätty dopingin käytön vuoksi. Kotikisoissaan Moskovassa 2013 Venäjä alun perin voitti mitalitilaston, mutta useiden dopinghylkäysten jälkeen se putosi mitalitilaston kärkipaikalta.

Venäjän menestyneimmät urheilijat yleisurheilun MM-kilpailuissa ovat pituushyppääjä ja kolmiloikkaaja Tatjana Lebedeva, seiväshyppääjä Jelena Isinbajeva sekä aitajuoksija Julija Petšonkina. Miehistä seiväshyppääjä Maksim Tarasov saavutti kultamitalin lisäksi neljä muuta mitalia, joista yhden Neuvostoliiton edustajana.

Lontoon MM-kisoihin 2017 ja Dohan MM-kisoihin 2019 Venäjä ei saanut osallistua sen ollessa kansainvälisessä kilpailukiellossa järjestelmällisen dopingin takia. Joitakin venäläisiä yleisurheilijoita sai kilpailla ”neutraaleina urheilijoina” ilman kansallisuustunnuksia.[1][2][3] Myöskään Eugenen MM-kisoihin 2022 Venäjä ei saanut osallistua dopingkieltonsa takia ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 myös yksittäisten neutraalin urheilijan statuksen saaneiden venäläisurheilijoiden osallistuminen kiellettiin.[4]

Venäjän MM-mitalit kisoittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisavuosi ja -paikka Miehet Naiset Yhteensä
Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Sijoitus
mitalitilastossa
1993 Stuttgart 0 3 3 3 5 2 3 8 5 16 3.
1995 Göteborg 0 1 0 1 3 7 1 4 7 12 11.
1997 Ateena 0 2 2 1 2 1 1 4 3 8 9.
1999 Sevilla 3 1 0 2 3 3 5 4 3 12 2.
2001 Edmonton 1 3 3 4 4 3 5 7 6 18 1.
2003 Pariisi 1 2 1 6 5 4 7 7 5 19 2.
2005 Helsinki 1 3 2 6 4 2 7 7 4 18 2.
2007 Osaka 0 1 1 4 6 2 4 7 3 14 3.
2009 Berliini 1 0 1 1 0 4 2 0 5 7 10.
2011 Daegu 1 1 1 2 0 2 3 1 3 7 6.
2013 Moskova 1 0 2 1 2 1 2 2 3 7 7.
2015 Peking 1 1 0 1 0 1 2 1 1 4 9.
Yhteensä 10 18 16 32 34 32 42 52 48 142 3.

Venäjän menestyneimmät MM-mitaliurheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Vuodet
Tatjana Lebedeva 3 1 0 4 2001–2009
Jelena Isinbajeva 3 0 1 4 2003–2013
Julija Petšonkina 2 3 2 7 2001–2007
Olimpiada Ivanova 2 0 0 2 2001–2005
Tatjana Tomašova 2 0 0 2 2003–2005
Jaroslav Rybakov 1 3 0 4 2001–2009
Irina Privalova * 1 2 2 5 1993–1995
Maksim Tarasov * 1 2 1 4 1993–1999
*) Lisäksi mitaleja Neuvostoliiton edustajana

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäläisiä poikkeusluvalla yleisurheilun MM-kisoihin 11.4.2017. Yle. Viitattu 10.9.2017.
  2. IAAF approves the application of seven Russians to compete internationally as neutral athletes 11.4.2017. IAAF. Viitattu 10.9.2017. (englanniksi)
  3. No change in RusAF status – IAAF Council Meeting iaaf.org. 23.9.2019. Viitattu 9.11.2019. (englanniksi)
  4. World Athletics approves the applications of 18 Russians to compete internationally as neutral athletes worldathletics.org. 8.7.2022. Viitattu 10.9.2022. (englanniksi)