Irina Privalova

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Naisten yleisurheilu
Maa: Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Tokio 1991 4×100 m viesti
Sisäratojen MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Sevilla 1991 60 metriä
Hopeaa Hopeaa Sevilla 1991 200 metriä
Maa: Itsenäisten valtioiden yhteisön olympialippu Yhdistynyt joukkue
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Barcelona 1992 4×100 m viesti
Pronssia Pronssia Barcelona 1992 100 metriä
Maa: Venäjän lippu Venäjä
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Sydney 2000 400 m aitajuoksu
Pronssia Pronssia Sydney 2000 4×400 m viesti
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Stuttgart 1993 4×100 m viesti
Hopeaa Hopeaa Stuttgart 1993 4×400 m viesti
Hopeaa Hopeaa Göteborg 1995 200 metriä
Pronssia Pronssia Stuttgart 1993 200 metriä
Pronssia Pronssia Göteborg 1995 100 metriä
Sisäratojen MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Toronto 1993 200 metriä
Kultaa Kultaa Barcelona 1995 400 metriä
Hopeaa Hopeaa Toronto 1993 60 metriä
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 1994 100 metriä
Kultaa Kultaa Helsinki 1994 200 metriä
Kultaa Kultaa Budapest 1998 200 metriä
Hopeaa Hopeaa Helsinki 1994 4×100 m viesti
Hopeaa Hopeaa Budapest 1998 100 metriä
Pronssia Pronssia Budapest 1998 4×100 m viesti

Irina Anatolevna Privalova (ven. Ирина Анатольевна Привалова, s. aik. Sergejeva, o.s. Privalova,[1] s. 22. marraskuuta 1968 Malahovo) on venäläinen yleisurheilija, olympiavoittaja, maailmanmestari ja Euroopan-mestari.

Privalova on monipuolinen yleisurheilija joka on menestynyt niin pikajuoksussa kuin aitajuoksussakin. Hänellä on yhteensä 16 ulkoratojen arvokisamitalia, joista yhdeksän on henkilökohtaisia. Euroopan-mestaruuskilpailuista hänellä on kolme henkilökohtaista kultaa, mutta MM-kisoista tai olympialaisista vain yksi henkilökohtainen arvokisavoitto. Sen hän saavutti Sydneyn olympialaisissa uudesta lajistaan 400 metrin aidoista. Sen hän vaihtoi päälajikseen vuodeksi 2000 ja Sydneyn olympialaisten loppukilpailu oli hänen uransa viides 400 metrin aitajuoksukilpailu.[2] Sydneyn olympialaisten jälkeen Privalova kokeili myös 800 metrin juoksua, jolla ei kuitenkaan juurikaan menestynyt.

Hallikisoista Privalovalla on ainutlaatuinen sarja, sillä hänellä on maailmanmestaruudet 60 metriltä (1991), 200 metriltä (1993) ja 400 metriltä (1995).[3] Hallimaailmanennätys hänellä on 50 metrillä (5,96) ja 60 metrillä (kahdesti 6,92).[4]

Privalovaa valmentaa hänen miehensä Vladimir Paraštšuk. Privalovalla on kolme lasta.

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

100 metriä 10,77 Lausanne 6.7.1994
200 metriä 21,87 Monaco 25.7.1995
400 metriä 49,89 Moskova 30.7.1993
800 metriä 2.09,40 Moskova 27.7.2003
400 m aidat 53,02 Sydney 27.9.2000

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]