Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2011

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2011
2011 iaaf world champs logo.gif
Sijainti Daegu
 Etelä-Korea
Kilpailupaikka Daegu Stadium
Osallistujamaita 204
Kilpailulajeja 47
Avajaiset 27. elokuuta
Päättäjäiset 4. syyskuuta
2009
2013

Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2011 järjestettiin 27. elokuuta – 4. syyskuuta 2011 Etelä-Koreassa, Daegussa. Kilpailut olivat järjestyksessään 13. ulkoradan kisat. Kisa-areenaksi valittiin Daegu Stadium. Yhdysvallat oli jo viidennen peräkkäisen kerran kilpailujen menestynein maa, Suomen joukkue jäi toistamiseen ilman mitaleita – ja lisäksi ensimmäistä kertaa ilman pistesijoja. Suomen parhaiten pärjänneet urheilijat olivat yhdeksänneksi lajiensa loppukilpailuissa tulleet keihäänheittäjä Antti Ruuskanen ja moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen.

IAAF:n asettamat tulosrajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisoihin saa ottaa mukaan enintään neljä A-rajan ylittänyttä tai yhden B-rajan ylittäneen enintään kolmen A-rajan ylittäneen kanssa. Vaihtoehtoisesti maa voi lähettää kilpailuun kaksi B-rajan ylittänyttä mutta vain toinen heistä voi kilpailla. Jos jokin maa ei voi tai ei halua lähettää ketään rajan ylittänyttä, maalla on oikeus lähettää yksi mies- ja yksi naisurheilija johonkin yksilölajiin (lukuun ottamatta 10 kilometrille, estejuoksuun tai otteluihin). Kisaisäntänä Etelä-Korea saa lähettää yhden kilpailijan tai yhden viestijoukkueen jokaiseen lajiin vaikka rajaa ei olisi saavutettu. Hallitsevat maanosamestarit vuosilta 2010 ja 2011 luetaan A-rajan ylittäneiksi. Näiden lisäksi hallitsevat maailmanmestarit voi lähettää kilpailuihin.

Kilpailla saa enintään kolme urheilijaa joka maasta. Viesteissä saa olla kuuden hengen joukkue, joista neljä kilpailee. Jokaisen 100 m ja 400 m yksilölajeihin valitun (myös neljännen varamiehen) pitää kuulua viestijoukkueeseen, jos maalla sellainen on. Maratonille voi lähettää seitsemän urheilijaa, joista viisi saa kilpailla.

Kisaraja pitää saavuttaa 1. lokakuuta 2010 – 15. elokuuta 2011 välisenä aikana paitsi pitkille matkoille ja otteluihin karsinta-aika on alkanut jo 1. tammikuuta 2010. Kenttälajeihin ja 400 metrin juoksuun sekä sitä pidempiin voidaan valita myös hallituloksilla.

Lähde: IAAF[1]
Laji Miehet Naiset
A-raja B-raja A-raja B-raja
100 m 10,18 10,25 11,29 11,38
200 m 20,60 20,70 23,00 23,30
400 m 45,25 45,70 51,50 52,30
800 m 1.45,40 1.46,30 1.59,80 2.01,30
1 500 m 3.35,00 3.38,00 4.05,90 4.08,90
5 000 m 13.20,00 13.27,00 15.14,00 15.25,00
10 000 m 27.40,00 28.00,00 31.45,00 32.00,00
Maraton 2.17.00 2.43.00
3 000 m
estejuoksu
8.23,10 8.32,00 9.43,00 9.50,00
110/100 m
aitajuoksu
13,52 13,60 12,96 13,15
400 m aitajuoksu 49,40 49,80 55,40 56,55
Korkeushyppy 231 228 195 192
Seiväshyppy 572 560 450 440
Pituushyppy 820 810 675 665
Kolmiloikka 17,20 16,85 14,30 14,10
Kuulantyöntö 20,50 20,00 18,30 17,30
Kiekonheitto 65,00 63,00 62,00 59,50
Moukarinheitto 78,00 74,00 71,50 69,00
Keihäänheitto 82,00 79,50 61,00 59,00
Kymmenottelu/
Seitsenottelu
8200 8000 6150 5950
20 km kävely 1.22.30 1.24.00 1.33.30 1.38.00
50 km kävely 3.58.00 4.09.00
4×100 m viesti 39,20 44,00
4×400 m viesti 3.04,00 3.32,00

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juoksu- ja kävelylajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji Sijoitukset Selostus
100 m
28.8.
Kultaa Yohan Blake
 Jamaika
9,92 SB Puolustava maailmanmestari ja maailmanennätyksen haltija Usain Bolt otti varaslähdon loppukilpailussa ja menetti mahdollisuutensa maailmanmestaruuteen. Kim Collins otti mitalin 35-vuotiaana ja hän oli siihen mennessä historian vanhin 100 metrin MM-mitalisti.
Hopeaa Walter Dix
 Yhdysvallat
10,08
Pronssia Kim Collins
 Saint Kitts ja Nevis
10,09
 
200 m
3.9.
Kultaa Usain Bolt
 Jamaika
19,40 WL
Hopeaa Walter Dix
 Yhdysvallat
19,70 SB
Pronssia Christophe Lemaitre
 Ranska
19,80 NR
 
400 m
30.8.
Kultaa Kirani James
 Grenada
44,60
Hopeaa LaShawn Merritt
 Yhdysvallat
44,63
Pronssia Kévin Borlée
 Belgia
44,90
 
800 m
30.8.
Kultaa David Lekuta Rudisha
 Kenia
1.43,91
Hopeaa Abubaker Kaki
 Sudan
1.44,41
Pronssia Juri Borzakovski
 Venäjä
1.44,49
 
1 500 m
3.9.
Kultaa Asbel Kiprop
 Kenia
3.35,69
Hopeaa Silas Kiplagat
 Kenia
3.35,92
Pronssia Matthew Centrowitz
 Yhdysvallat
3.36,08
 
5 000 m
4.9.
Kultaa Mohamed Farah
 Yhdistynyt kuningaskunta
13.23,36
Hopeaa Bernard Lagat
 Yhdysvallat
13.23,64
Pronssia Dejen Gebremeskel
 Etiopia
13.23,92
 
10 000 m
28.8.
Kultaa Ibrahim Jeilan
 Etiopia
27.13,81
Hopeaa Mohamed Farah
Iso-Britannia
27.14,07
Pronssia Imane Merga
 Etiopia
27.19,14
 
Maraton
4.9.
Kultaa Abel Kirui
 Kenia
2.07.38 SB
Hopeaa Vincent Kipruto
 Kenia
2.10.06
Pronssia Feyisa Lilesa
 Etiopia
2.10.32 SB
 
3 000 m ej
1.9.
Kultaa Ezekiel Kemboi
 Kenia
8.14,85
Hopeaa Brimin Kiprop Kipruto
 Kenia
8.16,05
Pronssia Mahiedine Mekhissi-Benabbad
 Ranska
8.16,09
 
110 m aj
29.8.
Kultaa Jason Richardson
 Yhdysvallat
13,16 Ensimmäisenä maaliin ehti Kuuban Dayron Robles mutta hänet hylättiin Liun estämisen vuoksi.[2]
Hopeaa Liu Xiang
 Kiina
13,27
Pronssia Andrew Turner
 Yhdistynyt kuningaskunta
13,44
 
400 m aj
1.9.
Kultaa David Greene
 Yhdistynyt kuningaskunta
48,26
Hopeaa Javier Culson
 Puerto Rico
48,44
Pronssia L. J. van Zyl
 Etelä-Afrikka
48,80
 
20 km kävely
28.8.
Kultaa Luis Fernando López
 Kolumbia
1.20.38 SB Kilpailun alkuperäinen kärkikaksikko venäläiset Valeri Bortšin (1.19.56) ja Vladimir Kanaikin (1.20.27) hylättiin vuonna 2016 dopingrikkomusten takia. Vuonna 2014 hylättiin alun perin viidenneksi sijoittunut venäläinen Stanislav Jemeljanov.[3][4] Pronssille noussut Kim Hyun-sub sijoittui alun perin kuudenneksi.
Hopeaa Wang Zhen
 Kiina
1.20.54
Pronssia Kim Hyun-sub
 Etelä-Korea
1.21.17
 
50 km kävely
3.9.
Kultaa Denis Nižegorodov
 Venäjä
3.42.45 SB Kilpailun voitti alun perin venäläinen Sergei Bakulin (3.41.24), mutta hän menetti voittonsa vuonna 2016 dopingrikkomuksen takia.[3][4][5]
Hopeaa Jared Tallent
 Australia
3.43.36 SB
Pronssia Si Tianfeng
 Kiina
3.44.40
 
4×100 m
4.9.
Kultaa  Jamaika
Nesta Carter
Michael Frater
Yohan Blake
Usain Bolt
Dexter Lee*
37,04 WR * Juoksivat alkuerissä. Yksi ennakkosuosikeista ; Yhdysvallat joutui pettymään kolmannen osuuden juosseen Darvis Pattonin kaaduttua vaihdossa.
Hopeaa  Ranska
Teddy Tinmar
Christophe Lemaitre
Yannick Lesourd
Jimmy Vicaut
38,20 SB
Pronssia  Saint Kitts ja Nevis
Jason Rogers
Kim Collins
Antoine Adams
Brijesh Lawrence
38,49
 
4×400 m
2.9.
Kultaa  Yhdysvallat
Greg Nixon
Bershawn Jackson
Angelo Taylor
LaShawn Merritt
Jamaal Torrance*
Michael Berry*
2.59,31 * Juoksivat alkuerissä
Hopeaa  Etelä-Afrikka
Shane Victor
Ofentse Mogawane
Willem de Beer
L. J. van Zyl
Oscar Pistorius*
2.59,87
Pronssia  Jamaika
Allodin Fothergill
Jermaine Gonzales
Riker Hylton
Leford Green
Lansford Spence*
3.00,10
 
WR: maailmanennätys | AR: maanosan ennätys | NR: kansallinen ennätys | CR: kilpailujen ennätys | WL: maailman kauden kärkitulos | EL: Euroopan kauden kärkitulos | kkk: kauden kotimainen kärkitulos | PB: oma ennätys | SB: kauden paras

Kenttälajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji Sijoitukset Selostus
Korkeushyppy
1.9.
Kultaa Jesse Williams
 Yhdysvallat
235
Hopeaa Aleksei Dmitrik
 Venäjä
235
Pronssia Trevor Barry
 Bahama
232 PB
 
Seiväshyppy
29.8.
Kultaa Pawel Wojciechowski
 Puola
590 WL
Hopeaa Lázaro Borges
 Kuuba
590 WL
Pronssia Renaud Lavillenie
 Ranska
585
 
Pituushyppy
2.9.
Kultaa Dwight Phillips
 Yhdysvallat
845 SB
Hopeaa Mitchell Watt
 Australia
833
Pronssia Ngonidzashe Makusha
 Zimbabwe
829
 
Kolmiloikka
4.9.
Kultaa Christian Taylor
 Yhdysvallat
17,96 WL
Hopeaa Phillips Idowu
 Yhdistynyt kuningaskunta
17,77 SB
Pronssia Will Claye
 Yhdysvallat
17,50 PB
 
Kuulantyöntö
2.9.
Kultaa David Storl
 Saksa
21,78 PB Alun perin kolmanneksi sijoittunut Andrei Mih’nevitš (21,40), hylättiin myöhemmin dopingin vuoksi.[6]
Hopeaa Dylan Armstrong
 Kanada
21,64
Pronssia Christian Cantwell
 Yhdysvallat
21,36
 
Kiekonheitto
30.8.
Kultaa Robert Harting
 Saksa
68,97
Hopeaa Gerd Kanter
 Viro
66,95
Pronssia Ehsan Hadadi
 Iran
66,08 SB
 
Moukarinheitto
29.8.
Kultaa Koji Murofushi
 Japani
81,24 SB
Hopeaa Krisztián Pars
 Unkari
81,18 SB
Pronssia Primož Kozmus
 Slovenia
79,39 SB
 
Keihäänheitto
3.9.
Kultaa Matthias de Zordo
 Saksa
86,27 SB
Hopeaa Andreas Thorkildsen
 Norja
84,78
Pronssia Guillermo Martínez
 Kuuba
84,30
 
Kymmenottelu
27.8.–28.8.
Kultaa Trey Hardee
 Yhdysvallat
8 607
Hopeaa Ashton Eaton
 Yhdysvallat
8 505
Pronssia Leonel Suárez
 Kuuba
8 501 SB
 
WR: maailmanennätys | AR: maanosan ennätys | NR: kansallinen ennätys | CR: kilpailujen ennätys | WL: maailman kauden kärkitulos | EL: Euroopan kauden kärkitulos | kkk: kauden kotimainen kärkitulos | PB: oma ennätys | SB: kauden paras

Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juoksu- ja kävelylajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji Sijoitukset Selostus
100 m
29.8.
Kultaa Carmelita Jeter
 Yhdysvallat
10,90
Hopeaa Veronica Campbell-Brown
 Jamaika
10,97
Pronssia Kelly-Ann Baptiste
 Trinidad ja Tobago
10,98
 
200 m
2.9.
Kultaa Veronica Campbell-Brown
 Jamaika
22,22 SB
Hopeaa Carmelita Jeter
 Yhdysvallat
22,37
Pronssia Allyson Felix
 Yhdysvallat
22,42
 
400 m
29.8.
Kultaa Amantle Montsho
 Botswana
49,56 NR Alun perin kolmanneksi sijoittunut Venäjän Anastasija Kapatšinskaja (50,24) hylättiin dopingin takia vuonna 2017. McCorory sai mitalinsa Lontoon MM-kilpailuissa 2017[7].
Hopeaa Allyson Felix
 Yhdysvallat
49,59 PB
Pronssia Francena McCorory
 Yhdysvallat
50,45
 
800 m
4.9.
Kultaa Caster Semenya
 Etelä-Afrikka
1.56,35 SB Alkuperäinen voittaja Venäjän Marija Savinova (1.55,87) hylättiin dopingin takia vuonna 2017.
Hopeaa Janeth Jepkosgei Busienei
 Kenia
1.57,42 SB
Pronssia Alysia Montaño
 Yhdysvallat
1.57,48 SB
 
1 500 m
1.9.
Kultaa Jennifer Barringer Simpson
 Yhdysvallat
4.05,40
Hopeaa Hannah England
 Yhdistynyt kuningaskunta
4.05,68
Pronssia Natalia Rodríguez
 Espanja
4.05,87
 
5 000 m
2.9.
Kultaa Vivian Jepkemoi Cheruiyot
 Kenia
14.55,36
Hopeaa Sylvia Jebiwott Kibet
 Kenia
14.56,21
Pronssia Meseret Defar
 Etiopia
14.56,94
 
10 000 m
27.8.
Kultaa Vivian Jepkemoi Cheruiyot
 Kenia
30.48,96 Kenia otti kilpailussa neloisvoiton, kun Priscah Jepleting Cherono sijoittui neljänneksi.
Hopeaa Sally Kipyego
 Kenia
30.50,04
Pronssia Linet Chepkwemoi Masai
 Kenia
30.53,46
 
Maraton
27.8.
Kultaa Edna Ngeringwony Kiplagat
 Kenia
2.28.43
Hopeaa Priscah Jeptoo
 Kenia
2.29.00
Pronssia Sharon Jemutai Cherop
 Kenia
2.29.14 SB
 
3 000 m ej
30.8.
Kultaa Habiba Ghribi
 Tunisia
9.11,97 NR Kilpailun voitti alun perin venäläinen Julija Zaripova (9.07,03), mutta hän menetti voittonsa vuonna 2016 dopingrikkomuksen takia.[3][4][8]
Hopeaa Milcah Chemos Cheywa
 Kenia
9.17,16
Pronssia Mercy Njoroge
 Kenia
9.17,88
 
100 m aj
3.9.
Kultaa Sally Pearson
 Australia
12,28 CR
Hopeaa Danielle Carruthers
 Yhdysvallat
12,47 PB
Pronssia Dawn Harper
 Yhdysvallat
12,47 PB
 
400 m aj
1.9.
Kultaa Lashinda Demus
 Yhdysvallat
52,47 WL
Hopeaa Melaine Walker
 Jamaika
52,73 SB
Pronssia Natalja Antjuh
 Venäjä
53,85
 
20 km kävely
31.8.
Kultaa Liu Hong
 Kiina
1.30.00 Kilpailun voitti alun perin venäläinen Olga Kaniskina (ajalla 1.29.42) ja alun perin kolmanneksi sijoittui venäläinen Anisja Kirdjapkina (1.30.13), mutta Kaniskina hylättiin vuonna 2016 dopingrikkomuksen takia[3][4] ja Kirdjapkina vuonna 2019 myös dopingin takia[9][10].[11]
Hopeaa Elisa Rigaudo
 Italia
1.30.44 SB
Pronssia Qieyang Shenjie
 Kiina
1.31.14
 
4×100 m
4.9.
Kultaa  Yhdysvallat
Bianca Knight
Allyson Felix
Marshevet Myers
Carmelita Jeter
Shalonda Solomon*
Alexandria Anderson*
41,56 WL * Juoksivat alkuerissä
Hopeaa  Jamaika
Shelly-Ann Fraser-Pryce
Kerron Stewart
Sherone Simpson
Veronica Campbell-Brown
Jura Levy*
41,70 NR
Pronssia  Ukraina
Olesja Povh’
Natalija Pohrebnjak
Marija Rjemjen
H’rystyna Stui
42,51 SB
 
4×400 m
3.9.
Kultaa  Yhdysvallat
Sanya Richards-Ross
Allyson Felix
Jessica Beard
Francena McCorory
Natasha Hastings*
Keshia Baker*
3.18,09 WL Kilpailussa alun perin kolmanneksi sijoittunut Venäjä (ajalla 3.19,36, joukkueessa Antonina Krivošapka, Natalja Antjuh, Ljudmila Litvinova, Anastasija Kapatšinskaja, Ksenija Vdovina*, Ksenia Zadorina*) hylättiin vuonna 2017 Kapatšinskajan dopingkäryn takia. Britannian joukkue sai mitalinsa Lontoon MM-kilpailuissa 2017[7].

* Juoksivat alkuerissä
Hopeaa  Jamaika
Rosemarie Whyte
Davita Prendergast
Novlene Williams-Mills
Shericka Williams
Shereefa Lloyd*
Patricia Hall*
3.18,71 NR
Pronssia  Yhdistynyt kuningaskunta
Perri Shakes-Drayton
Nicola Sanders
Christine Ohuruogu
Lee McConnell
3.23,63
 
WR: maailmanennätys | AR: maanosan ennätys | NR: kansallinen ennätys | CR: kilpailujen ennätys | WL: maailman kauden kärkitulos | EL: Euroopan kauden kärkitulos | kkk: kauden kotimainen kärkitulos | PB: oma ennätys | SB: kauden paras

Kenttälajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji Sijoitukset Selostus
Korkeushyppy
3.9.
Kultaa Anna Tšitšerova
 Venäjä
203
Hopeaa Blanka Vlašić
 Kroatia
203 SB
Pronssia Antonietta Di Martino
 Italia
200
 
Seiväshyppy
30.8.
Kultaa Fabiana Murer
 Brasilia
485 AR
Hopeaa Martina Strutz
 Saksa
480 NR
Pronssia Svetlana Feofanova
 Venäjä
475 SB
 
Pituushyppy
28.8.
Kultaa Brittney Reese
 Yhdysvallat
682 Alun perin toiseksi sijoittunut Venäjän Olga Kutšerenko (tuloksella 677) hylättiin vuonna 2017 dopingin takia. Radēviča sai mitalinsa Lontoon MM-kilpailuissa 2017[7].
Hopeaa Ineta Radēviča
 Latvia
676 SB
Pronssia Nastassja Mirontšyk-Ivanova
 Valko-Venäjä
674
 
Kolmiloikka
1.9.
Kultaa Olha Saladuh’a
 Ukraina
14,94
Hopeaa Olga Rypakova
 Kazakstan
14,89
Pronssia Caterine Ibargüen
 Kolumbia
14,84
 
Kuulantyöntö
29.8.
Kultaa Valerie Adams
 Uusi-Seelanti
21,24 CR Alun perin toiseksi sijoittunut Nadzeja Astaptšuk (tuloksella 20,05) hylättiin vuonna 2017 dopingin takia.
Hopeaa Jillian Camarena-Williams
 Yhdysvallat
20,02
Pronssia Gong Lijiao
 Kiina
19,97
 
Kiekonheitto
28.8.
Kultaa Yanfeng Li
 Kiina
66,52
Hopeaa Nadine Müller
 Saksa
65,97
Pronssia Yarelis Barrios
 Kuuba
65,73 SB
 
Moukarinheitto
4.9.
Kultaa Tatjana Lysenko
 Venäjä
77,13 SB
Hopeaa Betty Heidler
 Saksa
76,06
Pronssia Wenxiu Zhang
 Kiina
75,03
 
Keihäänheitto
2.9.
Kultaa Barbora Špotáková
 Tšekki
71,58 SB Kilpailun voitti alun perin venäläinen Marija Abakumova kisaennätyksellä 71,99, mutta hänet hylättiin vuonna 2018 dopingin takia.[12][13]
Hopeaa Sunette Viljoen
 Etelä-Afrikka
68,38 AR
Pronssia Christina Obergföll
 Saksa
65,24
 
Seitsenottelu
29.8.–30.8.
Kultaa Jessica Ennis
 Yhdistynyt kuningaskunta
6 751 Kilpailun voitti alun perin venäläinen Tatjana Tšernova kauden kärkituloksella 6 880. Hänet kuitenkin hylättiin vuonna 2016 dopingin vuoksi.[14] Ennis ja Oeser saivat mitalinsa Lontoon MM-kilpailuissa 2017.[7]
Hopeaa Jennifer Oeser
 Saksa
6 572
Pronssia Karolina Tymińska
 Puola
6 544 PB
 
WR: maailmanennätys | AR: maanosan ennätys | NR: kansallinen ennätys | CR: kilpailujen ennätys | WL: maailman kauden kärkitulos | EL: Euroopan kauden kärkitulos | kkk: kauden kotimainen kärkitulos | PB: oma ennätys | SB: kauden paras

Mitalitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1  Yhdysvallat 12 9 7 28
2  Kenia 7 8 3 18
3  Jamaika 4 4 1 9
4  Saksa 3 4 1 8
5  Yhdistynyt kuningaskunta 3 3 2 8
6  Venäjä 3 1 3 7
7  Kiina 2 2 4 8
8  Etelä-Afrikka 1 2 1 4
9  Australia 1 2 0 3
10  Etiopia 1 0 4 5
11  Kolumbia 1 0 1 2
11  Puola 1 0 1 2
11  Ukraina 1 0 1 2
14  Botswana 1 0 0 1
14  Brasilia 1 0 0 1
14  Grenada 1 0 0 1
14  Japani 1 0 0 1
14  Tšekki 1 0 0 1
14  Tunisia 1 0 0 1
14  Uusi-Seelanti 1 0 0 1
21  Kuuba 0 1 3 4
21  Ranska 0 1 3 4
23  Italia 0 1 1 2
24  Kanada 0 1 0 1
24  Kazakstan 0 1 0 1
24  Kroatia 0 1 0 1
24  Latvia 0 1 0 1
24  Norja 0 1 0 1
24  Puerto Rico 0 1 0 1
24  Sudan 0 1 0 1
24  Unkari 0 1 0 1
24  Viro 0 1 0 1
33  Saint Kitts ja Nevis 0 0 2 2
34  Bahama 0 0 1 1
34  Belgia 0 0 1 1
34  Espanja 0 0 1 1
34  Etelä-Korea 0 0 1 1
34  Iran 0 0 1 1
34  Slovenia 0 0 1 1
34  Trinidad ja Tobago 0 0 1 1
34  Valko-Venäjä 0 0 1 1
34  Zimbabwe 0 0 1 1

[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Entry Standards – World Championships – Daegu 2011 (PDF) IAAF. Viitattu 17.12.2010. (englanniksi)
  2. Siukonen, Markku & Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 33, s. 137. Minerva Kustannus Oy, 2012. ISBN 978-952-492-575-4.
  3. a b c d CAS upholds six appeals filed by the IAAF against Russian athletes (pdf) 24.3.2016. CAS. Viitattu 1.7.2016. (englanniksi)
  4. a b c d Global Championship Results affected by the 24 March 2016 CAS decision (pdf) IAAF. Viitattu 1.7.2016. (englanniksi)
  5. 50 Kilometres Race Walk men – 13th IAAF World Championships in Athletics (Miesten 50 kilometrin kävelyn tulokset) iaaf.org. IAAF. Viitattu 1.7.2016. (englanniksi)
  6. Andrei MIKHNEVICH (BLR) – results annulled from August 2005 31.7.2013. iaaf.org. Viitattu 4.4.2014. (englanniksi)
  7. a b c d Ennis-Hill and US women’s 4x400m team to receive reallocated gold medals in London iaaf.org. 26.7.2017. Viitattu 31.8.2017. (englanniksi)
  8. 3000 Metres Steeplechase women – 13th IAAF World Championships in Athletics (Naisten 3 000 metrin estejuoksun tulokset) iaaf.org. IAAF. Viitattu 1.7.2016. (englanniksi)
  9. Global List of Ineligible Persons Athletics Integrity Unit. Viitattu 15.9.2019.
  10. Latest Sanctions for Doping and Non-Doping Violations – March 2019 (pdf) Athletics Integrity Unit (englanniksi)
  11. 20 Kilometres Race Walk women – 13th IAAF World Championships in Athletics (Naisten 20 kilometrin kävelyn tulokset) iaaf.org. IAAF. Viitattu 15.9.2019. (englanniksi)
  12. Sanctions against Abakumova & Lebedeva announced by AIU Sports Integrity Initiative. 10.9.2018. Viitattu 15.9.2019.
  13. Latest sanctions for doping and non-doping violations – September 2018 athleticsintegrity.org (pdf) (englanniksi)
  14. CAS 2016/O/4469 International Association of Athletics Federations (IAAF) v. All Russia Athletics Federation (ARAF) & Tatyana Chernova (pdf) (s. 2–3, 40) 29.11.2016. tas-cas.org: CAS. Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)
  15. Medal Table – 13th IAAF World Championships in Athletics IAAF. Viitattu 15.9.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]