Slovenia yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sija                   Yhteensä
55. 2 2 3 7

Slovenia on osallistunut yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailuihin vuodesta 1993 lähtien. Maa on saavuttanut MM-kilpailuissa seitsemän mitalia, joista kolme on tuonut moukarinheittäjä Primož Kozmus.

Slovenian ensimmäinen pisteille eli kahdeksan parhaan joukkoon yltänyt urheilija oli vuoden 1995 kisoissa kahdeksanneksi 100 metrin aitajuoksussa sijoittunut Brigita Bukovec. Kaksi vuotta myöhemmin hän oli jälleen maansa paras urheilija sijoittuessaan neljänneksi. Sevillassa 1999 maa saavutti ensimmäisen mitalinsa, kun Gregor Cankar sijoittui pituushypyssä pronssille. Edmontonissa 2001 ainoa pisteille yltänyt slovenialaisurheilija oli 200 metrin juoksussa viidenneksi sijoittunut Alenka Bikar. Pariisissa 2003 ainoan pistesijan toi moukarinheitossa viidenneksi sijoittunut Primož Kozmus. Helsingissä 2005 Slovenia jäi tyystin ilman pistesijoja.

Osakassa 2007 Primož Kozmus saavutti moukarinheitossa hopeaa ja Marija Šestak kolmiloikassa pronssia. Šestak sijoittui alun perin viidenneksi, mutta nousi lopulta vuonna 2017 pronssille kun edelle sijoittuneet Kreikan Hrisopigi Devetzi ja Venäjän Anna Pjatyh hylättiin dopingin takia[1][2][3]. Osakassa lisäksi kolme muutakin urheilijaa pääsi pistesijoille: Brigita Langerholc oli 800 metrin juoksussa viides, Miroslav Vodovnik kuulantyönnössä viides ja Matic Osovnikar 100 metrin juoksussa toiseksi parhaana eurooppalaisena seitsemäs. Osakan kisajoukkueeseen kuului myös kiistatta tunnetuin Sloveniaa edustanut yleisurheilija, 47-vuotias jamaikalaissyntyinen pikajuoksija Merlene Ottey, joka tällä kertaa karsiutui jo ensimmäisissä alkuerissä.

Berliinissä 2009 Primož Kozmus voitti Slovenialle sen ensimmäisen yleisurheilun maailmanmestaruuden. Pistesijoille ylsi vain Miroslav Vodovnik sijoittumalla kuulantyönnössä lopulta kuudenneksi[4]. Martina Ratej sijoittui naisten keihäänheitossa 11:nneksi. Daegussa 2011 Kozmus saavutti moukarinheitossa pronssia ja Ratej sijoittui keihäänheitossa kuudenneksi. Moskovassa 2013 pistesijoille pääsivät neljänneksi moukarinheitossa sijoittunut Kozmus ja kolmiloikassa lopulta kahdeksanneksi sijoittunut Snežana Rodic. Pekingissä 2015 Slovenian kahdeksanhenkisestä joukkueesta parhaiten sijoittui seiväshypyssä sijalle 13 päätynyt Robert Renner. Lontoossa 2017 Slovenian parhaana Martina Ratej sijoittui keihäänheitossa yhdeksänneksi ja Dohassa 2019 kymmenenneksi. Eugenessa 2022 Kristjan Čeh voitti kiekonheitossa kultaa. Lisäksi Tina Šutej sijoittui seiväshypyssä neljänneksi ja Anita Horvat 800 metrin juoksussa seitsemänneksi.

Budapestissä 2023 Kristjan Čeh sai kiekonheitossa hopeaa ja lisäksi Tina Šutej sijoittui seiväshypyssä neljänneksi ja Maruša Mišmaš Zrimšek estejuoksussa kuudenneksi.

Slovenian MM-mitalit kisoittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisavuosi ja -paikka Miehet Naiset Yhteensä
Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Sijoitus
mitalitilastossa
1993–1997 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1999 Sevilla 0 0 1 0 0 0 0 0 1 1 34.
2001–2005 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2007 Osaka 0 1 0 0 0 1 0 1 1 2 28.
2009 Berliini 1 0 0 0 0 0 1 0 0 1 15.
2011 Daegu 0 0 1 0 0 0 0 0 1 1 34.
2013 Moskova 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2015 Peking 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2017 Lontoo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2019 Doha 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2022 Eugene 1 0 0 0 0 0 1 0 0 1 22.
2023 Budapest 0 1 0 0 0 0 0 1 0 1 27.
Yhteensä 2 2 2 0 0 1 2 2 3 7 55.

Slovenian MM-mitaliurheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Vuodet
Primož Kozmus 1 1 1 3 2007–2011
Kristjan Čeh 1 1 0 2 2022–2023
Gregor Cankar 0 0 1 1 1999
Marija Šestak 0 0 1 1 2007

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karttunen, Anu: Jo uransa lopettaneelle kolmiloikkaajalle kilpailukieltoa – menettää olympiapronssinsa yle.fi. 27.9.2016. Viitattu 1.9.2017.
  2. CAS imposes four-year ban on Anna Pyatykh (pdf) CAS. Viitattu 31.8.2017. (englanniksi)
  3. Osaka 2007 – Naisten kolmiloikan tulokset iaaf.org. Viitattu 14.1.2018.
  4. Berliini 2009 – Miesten kuulantyönnön tulokset iaaf.org. Viitattu 14.1.2018.