Antti Ruuskanen
| Antti Ruuskanen | |
|---|---|
 Antti Ruuskanen Lapinlahden Savo Gamesissä (20. heinäkuuta 2014) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. helmikuuta 1984 Pielavesi, Suomi |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 189 cm |
| Laji | keihäänheitto |
| Seura | Viipurin Urheilijat |
| Valmentaja | Jyrki Blom |
| Saavutukset | |
| Ennätykset | Keihäs 800 g: 88,98 m (Pori 2015) |
|
Tietolaatikko päivitetty 5. toukokuuta 2018 |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Suomi
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Lontoo 2012 | keihäänheitto | |
| EM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Zürich 2014 | keihäänheitto | |
 Pronssia |
Amsterdam 2016 | keihäänheitto | |
Antti Hermanni Ruuskanen (s. 21. helmikuuta 1984 Pielavesi) on suomalainen keihäänheiton euroopanmestari ja olympiamitalisti Lontoosta 2012. Hän edusti viimeisinä kilpavuosinaan Viipurin Urheilijoita.[1] Vuoteen 2019 asti hän edusti Pielaveden Sampoa. Ruuskasen ennätys on 88,98 metriä Porin Kalevan kisoista 2015.
Ruuskasta valmensi vuosina 2018–2021 Jyrki Blom. Vuoteen 2010 saakka häntä valmensi Antero Puranen, vuosina 2010–2014 Aki Parviainen[2] ja kevääseen 2018 saakka Jarmo Hirvonen.[3][4]
Ruuskanen tunnetaan kovana kilpailijana, joka usein yltää parhaimpaansa vasta viimeisillä heittokierroksilla.
Ruuskasesta ilmestyi huhtikuussa 2022 Tammen kustantama, Leena Lehtolaisen kirjoittama elämäkertakirja Antti Ruuskanen – Rätingin paikka.[5]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruuskasen ensimmäinen arvokisamitali oli 19-vuotiaiden EM-pronssi Tampereelta vuonna 2003 suomalaisten saavuttaessa kolmoisvoiton. Samana vuonna hän sai myös 19-vuotiaiden SM-pronssia. Vuonna 2004 Ruuskanen sai 22-vuotiaiden SM- ja PM-kultaa ja oli Kalevan kisojen yhdeksäs. Kaudella 2005 tuli 22-vuotiaiden EM-hopeaa ja SM-kultaa. Kalevan kisoissa 2006 hän oli kuudes ja sai nuorten SM-kultaa ja PM-hopeaa. Hänet valittiin varamieheksi vuoden 2006 Suomen EM-joukkueeseen. Kaudella 2007 hän jäi SM-neloseksi ja oli varamiehenä Osakan MM-kisojen joukkueessa.
16. syyskuuta 2007 Ruuskanen heitti Itä-Suomen keihäscupissa voittotulokseksi 87,88. Tulos oli Suomen kaikkien aikojen tilaston kuudes ja kauden maailmantilaston viides,[6] mutta se ei ollut tilastokelpoinen, sillä Tanhuvaaran kentän heittoalue oli sääntöjen mukainen vain 86,50 metriin asti. Putoamiskohta oli ojassa 55 cm heittopaikkaa alempana. Voittotulokseksi heitto kuitenkin hyväksyttiin.[7]
Kalevan kisoissa 2008 Ruuskanen oli neljäs. Hänet valittiin Pekingin olympialaisiin Suomen joukkueen varamieheksi. Vuonna 2009 Ruuskanen voitti hopeaa Espoon Kalevan kisoissa tuloksella 84,64. Berliinin MM-kilpailuissa hän sijoittui kuudenneksi tuloksella 81,87 ja Zürichin Kultaisen liigan kilpailussa toiseksi heitettyään 85,39. Kajaanin Kalevan kisoissa 2010 Ruuskanen sai pronssia tuloksella 81,13. Hän jäi varamieheksi Suomen EM-joukkueen valinnoissa.
2011
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turun Kalevan kisoissa 2011 Ruuskanen sai pronssia tuloksella 79,51. Hän tuli toiseksi Lappeenrannan Eliittikisoissa (81,11), ja kilpailun voittanut Sampo Lehtola (83,77) valittiin Daegun MM-kisajoukkueeseen. Ruuskasesta tuli kotiin jäävä varamies.[8] Ruuskanen kuitenkin valitti päätöksestä urheilun oikeusturvalautakuntaan, joka kumosi varamiesvalinnan. Suomen Urheiluliitto kunnioitti lautakunnan neuvoa-antavaa ratkaisua ja päätti valita varamieheksi Lehtolan.[9]
Daegussa Ruuskanen selviytyi ainoana suomalaisena karsinnasta loppukilpailuun heitettyään 81,03.[10] Loppukilpailussa hän oli yhdeksäs tuloksella 79,46.[11] Kauden päätteeksi Ruuskanen voitti Suomi–Ruotsi-maaottelun keihäskilpailun Helsingissä.
2012
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2012 Ruuskanen valittiin Helsingin EM-kisoihin, mutta hän joutui luopumaan edustuspaikastaan keuhkokuumeen vuoksi.[12]
Lontoon olympialaisissa Ruuskanen sijoittui alun perin kolmanneksi viidennen kierroksen heitollaan 84,12. Hän hävisi kilpailun voittaneelle Keshorn Walcottille 46 senttimetriä.[13] Vuonna 2016 tehdyssä uusintatestissä paljastui, että Ruuskasen edelle hopealle sijoittunut ukrainalainen Oleksandr Pjatnytsja oli käyttänyt dopingainetta ja hänen suorituksensa mitätöidään. Näin Ruuskanen nousi hopealle. Hän sai hopeamitalinsa Lahden MM-hiihtojen yhteydessä 23.2.2017.[14]
Lahden Kalevan kisoissa Ruuskanen voitti ensimmäisen SM-kultansa ennätyksellään 87,79 m.[15] Zürichin Timanttiliigan kilpailussa hän oli toinen.
2013
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan Kalevan kisoissa Ruuskanen sai hopeaa. Moskovan MM-kisoissa hänen pisin heittonsa oli kuudennella kierroksella heitetty 81,44, jolla hän oli alun perin kuudes.[16] Sijoitus parani myöhemmin viidenneksi, kun ukrainalaisheittäjä Roman Avramenkon tulos hylättiin[17] dopingin vuoksi.
Brysselin Timanttiliigan kilpailussa Ruuskanen oli kolmas.
2014
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2014 Ruuskanen voitti toisen SM-kultansa Kuopion Kalevan kisoissa. Zürichin EM-kilpailussa 2014 Ruuskanen saavutti kultaa ja uransa toisen arvokisamitalin. Hän voitti loppukilpailun heittämällä kolmannella kierroksella uuden ennätyksensä 88,01.[18]
Ruuskanen voitti 2014 myös Euroopan joukkuemestaruuskilpailujen ykkösliigan kilpailun Tallinnassa ja Timanttiliigan kilpailun Tukholmassa.
2015
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porin Kalevan kisoissa 2015 Ruuskanen voitti jälleen SM-kultaa parantaen ennätystään lukemaan 88,98. Pekingin MM-kisoissa Ruuskasen heittämistä vaikeutti nivusvaiva. Hän sijoittui kovatasoisessa kilpailussa viidenneksi tuloksella 87,12.[19] Dohan Timanttiliigan kilpailussa hän oli toinen. Olympiakomitea valitsi Ruuskasen Rion olympialaisiin lokakuussa 2015.[20] Marraskuussa 2015 hänet valittiin myös Amsterdamin EM-kisoihin 2016.[21]
2016
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]25. kesäkuuta Ruuskanen heitti kauden kotimaisen kärkituloksen 86,90 Kuortaneen eliittikisoissa.[22]
Ruuskanen heitti Amsterdamin EM-kisojen 2016 karsinnassa EM-kilpailujen historian pisimmän karsintatuloksen 88,23[23] ja sai loppukilpailussa pronssia tuloksella 82,44. Hän loukkasi kisan aikana kylkensä, minkä myötä hän joutui jättämään kaksi viimeistä kierrosta heittämättä.[24] ”Ruuskasen pysyminen keihään EM-pronssilla kylkivamman estettyä viimeiset heitot” oli ehdolla Suomen Urheilugaalan sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi 2016.[25]
Rion olympialaisissa Ruuskanen pääsi karsinnasta finaaliin ainoana suomalaisena tuloksella 82,20 metriä ollen karsinnan yhdestoista.[26] Finaalissa hän oli kuudes tuloksella 83,05.[27] Ruotsi-ottelussa Ruuskanen sijoittui toiseksi tuloksella 83,02.[28] Ruuskasen olkapää leikattiin syyskuussa 2016.[29] Hän ei kilpaillut vuonna 2017 kertaakaan, vaan keskittyi olkapääleikkauksesta toipumiseen.[30]
2018
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruuskanen palasi kilpailemaan 19. kesäkuuta Oulussa.[31] Kisassa hän heitti kaikki kuusi heittoa parhaan tuloksen ollessa 76,91.[30] Hän heitti 4. heinäkuuta Joensuun GP-kilpailussa 82,59 metriä sijoittuen kilpailussa toiseksi.[32] Ruuskanen sijoittui Berliinin EM-kisojen loppukilpailussa elokuussa 2018 kuudenneksi tuloksella 81,70.[33] Kauden päätteeksi hän voitti Tampereella Ruotsi-ottelun keihäänheiton tuloksella 82,25.
2019
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruuskanen avasi kauden Raaseporissa 16. kesäkuuta tuloksella 85,15.[34] Hän voitti Pihtiputaan Keihäskarnevaalit ensimmäisen kerran urallaan tuloksella 82,20.[35] Lappeenrannan Kalevan kisoissa hän sai hopeaa tuloksella 82,57.[36] Yleisurheilun MM-kisojen karsintakilpailussa Dohassa 5. lokakuuta Ruuskanen heitti 75,05. Tuolla tuloksella hän sijoittui 28:nneksi eikä selviytynyt loppukilpailuun. Dohan MM-kisoissa Ruuskanen jäi ensimmäistä kertaa urallaan arvokisojen karsintaan.[37]
2020
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruuskanen sai Turun Kalevan kisoissa hopeaa tuloksella 79,22. Ruuskanen ilmoitti lokakuussa 2020 jatkavansa urheilu-uraansa vielä vuoden, Tokion olympialaisiin 2021 saakka.[38]
2021
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viimeisellä kaudellaan 2021 Ruuskanen kilpaili vain kolmesti. Hän ei selviytynyt Tokion olympiajoukkueeseen vaan hävisi karsintakilpailussa Oliver Helanderille.[39][40] Ruuskanen oli ilmoittautunut Kalevan kisoihin Tampereelle, mutta ei kuitenkaan osallistunut kilpailuun.[41] Kauden parhaaksi tulokseksi jäi Saarijärven juhannuskisoissa heitetty 77,89, jota hän sivusi myös Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla. Kolmannen ja viimeisen kerran Ruuskanen kilpaili Joensuun GP-kisassa, jossa heitti tuloksen 77,49.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olympialaiset
- 2012 – hopeaa (84,12)
- 2016 – 6. (83,05)
- Maailmanmestaruuskilpailut
- 2009 – 6. (81,87)
- 2011 – 9. (79,46)
- 2013 – 5. (81,44)
- 2015 – 5. (87,12)
- 2019 28. (75,05)
- Euroopan-mestaruuskilpailut
- 2014 – kultaa (88,01)
- 2016 – pronssia (82,44)
- 2018 – 6. (81,70)
- Suomen-mestaruuskilpailut
- 2012, 2014, 2015 – SM-kultaa
- 2009, 2013, 2019, 2020 – SM-hopea
- 2010, 2011 – SM-pronssi
- Muut
- 2003 – alle 20-vuotiaiden EM-pronssi
- 2005 – alle 23-vuotiaiden EM-hopea
Parhaat tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 10 parhaan tuloksen keskiarvo 87,57 (päivitetty 7.7.2016)
- 88,98 Pori 2.8.2015
- 88,23 Amsterdam 6.7.2016
- 88,01 Zürich 17.8.2014
- 87,79 Lahti 26.8.2012
- 87,46 Kuortane 8.8.2015
- 87,33 Kuortane 25.5.2008
- 87,24 Tukholma 21.8.2014
- 87,12 Peking 26.8.2015
- 86,90 Kuortane 25.6.2016
- 86,61 Doha 15.5.2015
Kausien parhaat heitot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2002 66,08 Imatra 3.8.
- 2003 72,87 Tampere 26.7.
- 2004 75,84 Pietarsaari 8.8.
- 2005 79,75 Saarijärvi 25.6.
- 2006 84,10 Tampere 7.6.
- 2007 82,71 Joensuu 22.8. (87,88 Savonlinna 16.9., yli kentän)
- 2008 87,33 Kuortane 25.5.
- 2009 85,39 Zürich 28.8.
- 2010 83,45 Oslo 4.6.
- 2011 82,29 Lapinlahti 24.7.
- 2012 87,79 Lahti 26.8.
- 2013 85,70 Kuortane 3.8.
- 2014 88,01 Zürich 17.8.
- 2015 88,98 Pori 2.8.
- 2016 88,23 Amsterdam 6.7.
- 2018 82,59 Joensuu 4.7.
- 2019 85,15 Raasepori 16.6.
- 2020 79,22 Turku 16.8.
- 2021 77,89 Saarijärvi 27.6.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antti Ruuskanen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Viipurin Urheilijoille kolme kovaa vahvistusta Yleisurheilu.fi. 13.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ Aki Parviaisesta Antti Ruuskasen valmentaja Yle Urheilu. 8.9.2010. Viitattu 27.8.2015.
- ↑ Antti Ruuskaselle uusi valmentaja, Parviainen edelleen taustalla Yleisradio Oy. 26.9.2014. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Arppi, Heikki: Jyrki Blom on Antti Ruuskasen uusi valmentaja Karjalainen. 2.5.2018. Arkistoitu 6.5.2018. Viitattu 5.5.2018.
- ↑ Antti Ruuskanen valitsi keihäänheiton jälkeen "mahdollisimman kilpaillun alan" – myös perheenisän elämä maistuu: "Mahtavinta, mitä voi olla" Yle Urheilu. 25.4.2022. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ Ruuskanen kiskaisi maailmantilaston viidenneksi Yle Urheilu. 16.9.2007. Viitattu 26.8.2015.
- ↑ Ruuskasen heitto ei tilastokelpoinen Yle Urheilu. 20.9.2007. Viitattu 27.8.2015.
- ↑ Ruuskanen putosi – Suomen MM-joukkue! Yle Urheilu. 13.8.2011. Viitattu 27.8.2015.
- ↑ Päätös varmistui: Ruuskanen MM-kisoihin Yle Urheilu. 23.8.2011. Viitattu 27.8.2015.
- ↑ Päivän kuvat: Oikeusturvalautakunnan kautta MM-finaaliin
- ↑ Antti Ruuskanen jäi yhdeksänneksi
- ↑ Ruuskanen ei heitä EM-kisoissa - epäillään keuhkokuumetta
- ↑ Ruuskanen räväytti keihäspronssia, kultaa jymy-yllättäjälle Kaleva.fi. 11.8.2012. Viitattu 11.10.2013.
- ↑ Antti Ruuskanen vastaanotti Lontoon 2012 olympiahopean Lahden MM-kisoissa Suomen Olympiakomitea. 23.2.2017. Arkistoitu 16.11.2019. Viitattu 12.3.2017.
- ↑ Uusitalo, Timo: Tasokas keihästrilleri – Ruuskanen viimeisellään mestariksi Yle Urheilu. 26.8.2012. Viitattu 26.8.2012.
- ↑ Uusitalo, Timo: Pitkämäelle MM-hopeaa! – Yhden heiton Vesely mestariksi Yle Urheilu. 17.8.2013. Viitattu 27.8.2015.
- ↑ Javelin Throw Men, Final – 14th IAAF World Championships IAAF. Viitattu 3.10.2013. (englanniksi)
- ↑ Tämä ratkaisi Ruuskasen EM-kultaheiton - "Tuuletin rankasti"
- ↑ Laine, Sami: Ruuskaselta uskomaton venyminen MM-finaalissa – koko kausi paketissa? Yle Urheilu. 26.8.2015. Viitattu 27.8.2015.
- ↑ Olympiakomitea valitsi Pitkämäen ja Ruuskasen jo Rioon – kaikkiaan valittiin kahdeksan urheilijaa Helsingin Sanomat. 13.10.2015. Viitattu 13.10.2015.
- ↑ Piipponen, Ilari: Ensimmäiset valinnat Amsterdamin EM-kisoihin – mukana kaksi ensikertalaista Etusuora.com. 20.11.2015. Viitattu 26.6.2016.
- ↑ Ruuskanen kiskaisi kauden kärkilukemat – ei riittänyt voittoon Kuortaneella iltasanomat.fi. 25.6.2016. Arkistoitu 25.6.2016. Viitattu 25.6.2016.
- ↑ Antti Ruuskanen teki huippuheitollaan EM-kisahistoriaa iltasanomat.fi. 6.7.2016. Arkistoitu 7.8.2016. Viitattu 6.7.2016.
- ↑ Loukkaantuminen pilasi kultahaaveet – Ruuskaselle silti EM-pronssia iltalehti.fi. 7.7.2016. Viitattu 7.7.2016.
- ↑ Antti Ruuskasen pysyminen keihään EM-pronssilla kylkivamman estettyä viimeiset heitot urheilugaala.fi. Suomen Urheilugaala ry. Arkistoitu 26.11.2016. Viitattu 26.11.2016.
- ↑ Ruuskanen ainoana suomalaisena Rion keihäsfinaaliin – Pitkämäelle jättipettymys Iltasanomat. 18.8.2016. Arkistoitu 18.8.2016. Viitattu 18.8.2016.
- ↑ Ruuskasen yritys ei riittänyt mitaleille – olympiakulta Saksaan yli 90-metrisellä 21.8.2016. Yle Urheilu. Viitattu 21.8.2016.
- ↑ Lehtisaari, Matti: Maaottelun keihässhokki hämmensi – ”Ruotsalaiselle häviäminen kismittää” Yle Urheilu. 4.9.2016. Viitattu 7.9.2016.
- ↑ Antti Ruuskasen olkapää leikattiin iltalehti.fi. Viitattu 17.10.2016.
- ↑ a b Antti Ruuskanen palasi kilpailuihin Oulussa ja heitti alle 77-metrisen – EM-kisaraja jäi reilun kolmen metrin päähän
- ↑ SS: Antti Ruuskanen palaa vihdoin kilpakentille - ”Olen nyt kunnossa” iltalehti.fi. Viitattu 10.6.2018.
- ↑ Ruuskanen kiskaisi kesän parhaat heittonsa – "Tulos jäi sopivasti kismittämään"
- ↑ Antti Ruuskasen rutistus riitti kuudenneksi EM-kisojen keihäsfinaalissa ja mitaliputki katkesi –”Se kismittää, kun ollut mitaleilla aikuisten ja junnujen kisoissa”
- ↑ Antti Ruuskanen kiskaisi avauskisassaan kauden kotimaisen kärkituloksen ja Dohan MM-rajan – "Koko kevään oli tiedossa, että pitkiä kaaria tulee" yle.fi. Viitattu 19.6.2019.
- ↑ Antti Ruuskanen voitti Keihäskarnevaaleilla ensimmäistä kertaa – "Varastossa on pitkä heitto tulossa" Yle Urheilu. 30.6.2019. Yle. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Ruuskanen kilpaili Kalevan kisoissa kantapää puudutettuna — Vamman vuoksi Toni Kuusela heittää hänen tilallaan Superliigassa
- ↑ Ruuskanen paukutti viimeistelyleirillä yli 80 metrin kaaria, mutta Dohassa heitto oli vaisua – valmentaja Blom otti pettymyksen raskaasti: "Katsotaan nyt, onko minulla vielä työpaikka"
- ↑ Antti Ruuskanen jatkaa uraansa vielä vuoden: "Yksi unelma on aina ollut se, olympiakultamitali olisi kaulassa" yle.fi. Viitattu 15.10.2020.
- ↑ Hurjaa draamaa keihäskisassa – Oliver Helander päihitti Antti Ruuskasen viimeisellä kierroksella
- ↑ Paljastus IS:lle – näin Antti Ruuskanen sai synkän puhelun
- ↑ Antti Ruuskasen ansiokas ura päättyy – ei osallistunut enää Kalevan kisojen keihään karsintaan: "Harmitus, haikeus ja helpotus"
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sitaatteja aiheesta Antti Ruuskanen Wikisitaateissa- Antti Ruuskasen virallinen verkkosivu
- Antti Ruuskanen Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
|
