Antti Ruuskanen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Antti Ruuskanen

Antti Ruuskanen-20140720-Lapinlahti-SavoGames RMJ6084.jpg
Antti Ruuskanen Lapinlahden Savo Gamesissä (20. heinäkuuta 2014)

Henkilökohtaiset tiedot
Nimi Antti Ruuskanen
Syntymäaika 21. helmikuuta 1984 (ikä 33)
Syntymäpaikka Suomen lippu Pielavesi, Suomi
Pituus 189 senttimetriä
Uran tiedot
Laji keihäänheitto
Seura Pielaveden Sampo
Valmentaja Jarmo Hirvonen
Ennätykset Keihäs 800 g: 88,98 m (Pori 2015)

Tietolaatikko päivitetty 2. elokuuta 2015

Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Lontoo 2012 keihäänheitto
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Zürich 2014 keihäänheitto
Pronssia Pronssia Amsterdam 2016 keihäänheitto

Antti Hermanni Ruuskanen (s. 21. helmikuuta 1984 Pielavesi) on suomalainen keihäänheiton euroopanmestari ja olympiamitalisti Lontoosta 2012. Hän edustaa Pielaveden Sampoa. Ruuskasen ennätys on 88,98 metriä kantanut heitto Porin Kalevan kisoista 2015.

Ruuskasta valmentaa Jarmo Hirvonen. Vuoteen 2010 saakka häntä valmensi Antero Puranen ja vuosina 2010–2014 Aki Parviainen.[1][2]

Ruuskanen tunnetaan kovana kilpailijana, joka usein yltää parhaimpaansa vasta viimeisillä heittokierroksilla.kenen mukaan?

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruuskasen ensimmäinen arvokisamitali oli 19-vuotiaiden EM-pronssi Tampereelta vuonna 2003 suomalaisten saavuttaessa kolmoisvoiton. Samana vuonna hän sai myös 19-vuotiaiden SM-pronssia. Vuonna 2004 Ruuskanen sai 22-vuotiaiden SM- ja PM-kultaa ja oli Kalevan kisojen yhdeksäs. Kaudella 2005 tuli 22-vuotiaiden EM-hopeaa ja SM-kultaa. Kalevan kisoissa 2006 hän oli kuudes ja sai nuorten SM-kultaa ja PM-hopeaa. Hänet valittiin varamieheksi vuoden 2006 Suomen EM-joukkueeseen. Kaudella 2007 hän jäi SM-neloseksi ja oli varamiehenä Osakan MM-kisojen joukkueessa.

16. syyskuuta 2007 Ruuskanen heitti Itä-Suomen keihäscupissa voittotulokseksi 87,88. Tulos oli Suomen kaikkien aikojen tilaston kuudes ja kauden maailmantilaston viides,[3] mutta se ei ollut tilastokelpoinen, sillä Tanhuvaaran kentän heittoalue oli sääntöjen mukainen vain 86,50 metriin asti. Putoamiskohta oli ojassa 55 cm heittopaikkaa alempana. Voittotulokseksi heitto kuitenkin hyväksyttiin.[4]

Kalevan kisoissa 2008 Ruuskanen oli neljäs. Hänet valittiin Pekingin olympialaisiin Suomen joukkueen varamieheksi. Vuonna 2009 Ruuskanen voitti hopeaa Espoon Kalevan kisoissa tuloksella 84,64. Berliinin MM-kilpailuissa hän sijoittui kuudenneksi tuloksella 81,87 ja Zürichin Kultaisen liigan kilpailussa toiseksi heitettyään 85,39. Kajaanin Kalevan kisoissa 2010 Ruuskanen sai pronssia tuloksella 81,13. Hän jäi varamieheksi Suomen EM-joukkueen valinnoissa.

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Kalevan kisoissa 2011 Ruuskanen sai pronssia tuloksella 79,51. Hän tuli toiseksi Lappeenrannan Eliittikisoissa (81,11), ja kilpailun voittanut Sampo Lehtola (83,77) valittiin Daegun MM-kisajoukkueeseen. Ruuskasesta tuli kotiin jäävä varamies.[5] Ruuskanen kuitenkin valitti päätöksestä urheilun oikeusturvalautakuntaan, joka kumosi varamiesvalinnan. Suomen Urheiluliitto kunnioitti lautakunnan neuvoa-antavaa ratkaisua ja päätti valita varamieheksi Lehtolan.[6]

Daegussa Ruuskanen selviytyi ainoana suomalaisena karsinnasta loppukilpailuun heitettyään 81,03. Loppukilpailussa hän oli yhdeksäs tuloksella 79,46. Kauden päätteeksi Ruuskanen voitti Suomi–Ruotsi-maaottelun keihäskilpailun Helsingissä.

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Ruuskanen valittiin Helsingin EM-kisoihin, mutta hän joutui luopumaan edustuspaikastaan keuhkokuumeen vuoksi.

Lontoon olympialaisissa Ruuskanen sijoittui alun perin kolmanneksi viidennen kierroksen heitollaan 84,12. Hän hävisi kilpailun voittaneelle Keshorn Walcottille 46 senttimetriä.[7] Vuonna 2016 tehdyssä uusintatestissä paljastui, että Ruuskasen edelle hopealle sijoittunut ukrainalainen Oleksandr Pjatnytsja oli käyttänyt dopingainetta ja hänen suorituksensa mitätöidään. Näin Ruuskanen nousi hopealle. Hän sai hopeamitalinsa Lahden MM-hiihtojen yhteydessä 23.2.2017.[8]

Lahden Kalevan kisoissa Ruuskanen voitti ensimmäisen SM-kultansa ennätyksellään 87,79 m.[9] Zürichin Timanttiliigan kilpailussa hän oli toinen.

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan Kalevan kisoissa Ruuskanen sai hopeaa. Moskovan MM-kisoissa hänen pisin heittonsa oli kuudennella kierroksella heitetty 81,44, jolla hän oli alun perin kuudes.[10] Sijoitus parani myöhemmin viidenneksi, kun ukrainalaisheittäjä Roman Avramenkon tulos hylättiin[11] dopingin vuoksi.

Brysselin Timanttiliigan kilpailussa Ruuskanen oli kolmas.

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Ruuskanen voitti toisen SM-kultansa Kuopion Kalevan kisoissa. Zürichin EM-kilpailussa 2014 Ruuskanen saavutti kultaa ja uransa toisen arvokisamitalin. Hän voitti loppukilpailun heittämällä kolmannella kierroksella uuden ennätyksensä 88,01.

Ruuskanen voitti 2014 myös Euroopan joukkuemestaruuskilpailujen ykkösliigan kilpailun Tallinnassa ja Timanttiliigan kilpailun Tukholmassa.

2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin Kalevan kisoissa 2015 Ruuskanen voitti jälleen SM-kultaa parantaen ennätystään lukemaan 88,98. Pekingin MM-kisoissa Ruuskasen heittämistä vaikeutti nivusvaiva. Hän sijoittui kovatasoisessa kilpailussa viidenneksi tuloksella 87,12.[12] Dohan Timanttiliigan kilpailussa hän oli toinen. Olympiakomitea valitsi Ruuskasen Rion olympialaisiin lokakuussa 2015.[13] Marraskuussa 2015 hänet valittiin myös Amsterdamin EM-kisoihin 2016.[14]

2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

25. kesäkuuta Ruuskanen heitti kauden kotimaisen kärkituloksen 86,90 Kuortaneen eliittikisoissa.[15]

Ruuskanen heitti Amsterdamin EM-kisojen 2016 karsinnassa EM-kilpailujen historian pisimmän karsintatuloksen 88,23[16] ja sai loppukilpailussa pronssia tuloksella 82,44. Hän loukkasi kisan aikana kylkensä, minkä myötä hän joutui jättämään kaksi viimeistä kierrosta heittämättä.[17] ”Ruuskasen pysyminen keihään EM-pronssilla kylkivamman estettyä viimeiset heitot” oli ehdolla Suomen Urheilugaalan sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi 2016.[18]

Rion olympialaisissa Ruuskanen pääsi karsinnasta finaaliin ainoana suomalaisena tuloksella 82,20 metriä ollen karsinnan yhdestoista.[19] Finaalissa hän oli kuudes tuloksella 83,05.[20] Ruotsi-ottelussa Ruuskanen sijoittui toiseksi tuloksella 83,02.[21] Ruuskasen olkapää leikattiin syyskuussa ja hän toipunee siitä 3-4 kuukaudessa.[22]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olympialaiset
    • 2012 – hopeaa (84,12)
    • 2016 – kuudes (83,05)
  • Maailmanmestaruuskilpailut
    • 2009 – kuudes (81,87)
    • 2011 – yhdeksäs (79,46)
    • 2013 – viides (81,44)
    • 2015 – viides (87,12)
  • Euroopan-mestaruuskilpailut
    • 2014 – ensimmäinen (88,01)
    • 2016 – kolmas (82,44)
  • Suomen-mestaruuskilpailut
    • 2012, 2014, 2015 – SM-kultaa
    • 2009, 2013 – SM-hopea
    • 2010, 2011 – SM-pronssi
  • Muut
    • 2003 – alle 20-vuotiaiden EM-pronssi
    • 2005 – alle 23-vuotiaiden EM-hopea

Parhaat tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

10 parhaan tuloksen keskiarvo 87,57 (päivitetty 7.7.2016)
  • 88,98 Pori 2.8.2015
  • 88,23 Amsterdam 6.7.2016
  • 88,01 Zürich 17.8.2014
  • 87,79 Lahti 26.8.2012
  • 87,46 Kuortane 8.8.2015
  • 87,33 Kuortane 25.5.2008
  • 87,24 Tukholma 21.8.2014
  • 87,12 Peking 26.8.2015
  • 86,90 Kuortane 25.6.2016
  • 86,61 Doha 15.5.2015

Kausien parhaat heitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2002 66,08 Imatra 3.8.
  • 2003 72,87 Tampere 26.7.
  • 2004 75,84 Pietarsaari 8.8.
  • 2005 79,75 Saarijärvi 25.6.
  • 2006 84,10 Tampere 7.6.
  • 2007 82,71 Joensuu 22.8. (87,88 Savonlinna 16.9., yli kentän)
  • 2008 87,33 Kuortane 25.5.
  • 2009 85,39 Zürich 28.8.
  • 2010 83,45 Oslo 4.6.
  • 2011 82,29 Lapinlahti 24.7.
  • 2012 87,79 Lahti 26.8.
  • 2013 85,70 Kuortane 3.8.
  • 2014 88,01 Zürich 17.8.
  • 2015 88,98 Pori 2.8.
  • 2016 88,23 Amsterdam 6.7.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aki Parviaisesta Antti Ruuskasen valmentaja Yle Urheilu. 8.9.2010. Viitattu 27.8.2015.
  2. Antti Ruuskaselle uusi valmentaja, Parviainen edelleen taustalla Yleisradio Oy. 26.9.2014. Viitattu 24.10.2014.
  3. Ruuskanen kiskaisi maailmantilaston viidenneksi Yle Urheilu. 16.9.2007. Viitattu 26.8.2015.
  4. Ruuskasen heitto ei tilastokelpoinen Yle Urheilu. 20.9.2007. Viitattu 27.8.2015.
  5. Ruuskanen putosi – Suomen MM-joukkue! Yle Urheilu. 13.8.2011. Viitattu 27.8.2015.
  6. Päätös varmistui: Ruuskanen MM-kisoihin Yle Urheilu. 23.8.2011. Viitattu 27.8.2015.
  7. Ruuskanen räväytti keihäspronssia, kultaa jymy-yllättäjälle Kaleva.fi. 11.8.2012. Viitattu 11.10.2013.
  8. Antti Ruuskanen vastaanotti Lontoon 2012 olympiahopean Lahden MM-kisoissa Suomen Olympiakomitea. 23.2.2017. Viitattu 12.3.2017.
  9. Uusitalo, Timo: Tasokas keihästrilleri – Ruuskanen viimeisellään mestariksi Yle Urheilu. 26.8.2012. Viitattu 26.8.2012.
  10. Uusitalo, Timo: Pitkämäelle MM-hopeaa! – Yhden heiton Vesely mestariksi Yle Urheilu. 17.8.2013. Viitattu 27.8.2015.
  11. Javelin Throw Men, Final – 14th IAAF World Championships IAAF. Viitattu 3.10.2013. (englanniksi)
  12. Laine, Sami: Ruuskaselta uskomaton venyminen MM-finaalissa – koko kausi paketissa? Yle Urheilu. 26.8.2015. Viitattu 27.8.2015.
  13. Olympiakomitea valitsi Pitkämäen ja Ruuskasen jo Rioon – kaikkiaan valittiin kahdeksan urheilijaa Helsingin Sanomat. 13.10.2015. Viitattu 13.10.2015.
  14. Piipponen, Ilari: Ensimmäiset valinnat Amsterdamin EM-kisoihin – mukana kaksi ensikertalaista Etusuora.com. 20.11.2015. Viitattu 26.6.2016.
  15. Ruuskanen kiskaisi kauden kärkilukemat – ei riittänyt voittoon Kuortaneella iltasanomat.fi. 25.6.2016. Viitattu 25.6.2016.
  16. Antti Ruuskanen teki huippuheitollaan EM-kisahistoriaa iltasanomat.fi. 6.7.2016. Viitattu 6.7.2016.
  17. Loukkaantuminen pilasi kultahaaveet – Ruuskaselle silti EM-pronssia iltalehti.fi. 7.7.2016. Viitattu 7.7.2016.
  18. Antti Ruuskasen pysyminen keihään EM-pronssilla kylkivamman estettyä viimeiset heitot urheilugaala.fi. Suomen Urheilugaala ry. Viitattu 26.11.2016.
  19. Ruuskanen ainoana suomalaisena Rion keihäsfinaaliin – Pitkämäelle jättipettymys Iltasanomat. 18.8.2016. Viitattu 18.8.2016.
  20. Ruuskasen yritys ei riittänyt mitaleille – olympiakulta Saksaan yli 90-metrisellä 21.8.2016. Yle Urheilu. Viitattu 21.8.2016.
  21. Matti Lehtisaari: Maaottelun keihässhokki hämmensi – ”Ruotsalaiselle häviäminen kismittää” Yle Urheilu. 4.9.2016. Viitattu 7.9.2016.
  22. Antti Ruuskasen olkapää leikattiin Viitattu 17.10.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]