Kim Collins

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Kim Collins
Kim Collins
Maa: Saint Kitts ja Nevisin lippu Saint Kitts ja Nevis
Miesten yleisurheilu
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Pariisi 2003 100 metriä
Pronssia Pronssia Edmonton 2001 200 metriä
Pronssia Pronssia Helsinki 2005 100 metriä
Pronssia Pronssia Daegu 2011 100 metriä
Pronssia Pronssia Daegu 2011 4 × 100 m
Sisäratojen MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Birmingham 2003 60 metriä
Hopeaa Hopeaa Valencia 2008 60 metriä
Pan-Amerikan kisat
Hopeaa Hopeaa Guadalajara 2011 100 metriä
Kansainyhteisön kisat
Kultaa Kultaa Manchester 2002 100 metriä

Kim Collins (s. 5. huhtikuuta 1976) on saintkittsnevisläinen pikajuoksija ja maailmanmestari.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisissä arvokisoissaan Atlantan olympialaisissa 1996 hän karsiutui 100 metrin puolivälierissä[1][2]. 1997 MM-kisoissa Ateenassa Collins ei päässyt 100 metrin alkueristä jatkoon[1]. Hän sai 100 metrillä hopeaa Keski-Amerikan ja Karibian mestaruuskilpailuissa 1999[2]. Sevillan MM-kilpailuissa 1999 hän karsiutui 100 ja 200 metrin alkuerissä. 2000 Sydneyn olympialaisissa hän pääsi ensimmäistä kertaa arvokisojen 100 metrin finaaliin, jossa sijoittui seitsemänneksi. 200 metrillä hän karsiutui välierissä.[1][2] Hän voitti Keski-Amerikan ja Karibian mestaruuden 100 ja 200 metrillä 2001[2]. 2001 Edmontonin MM-kisoissa Collins voitti pienelle maalleen kautta aikain ensimmäisen MM-mitalin sijoituttuaan 200 metrillä pronssille ajalla 20,20. Lisäksi hän sijoittui viidenneksi 100 metrillä.[1][2]

2002 Kansainyhteisön kisoissa Manchesterissa Collins voitti 100 metrin kilpailun maansa ennätysajalla 9,98[2]. Kisan jälkeen hän jäi kiinni doping-testissä kielletyn lääkeaineen käytöstä, mutta osoittautui, että lääkeaine kuului osana Collinsin astmalääkitykseen. Tämän johdosta Collins selvisi rikkeestä varoituksella ja sai pitää mitalinsa. Samana vuonna Collins oli sadalla metrillä toinen sekä GP-finaalissa Pariisissa että yleisurheilun maailmancupissa Madridissa[1][2].

Collins jatkoi hyviä esitykseen 2003 halli-MM-kisoissa Birminghamissa sijoituttuaan 60 metrillä hopealle Justin Gatlinin takana maansa ennätysajalla 6,53[1][2]. Hän voitti jälleen Keski-Amerikan ja Karibian mestaruuden 100 metrillä[2]. Hänen hyvät esityksensä jatkuivat läpi kauden, ja huipentuivat Pariisin MM-kisoihin, missä hän voitti sadan metrin maailmanmestaruuden ajalla 10.07[1][2].

2004 Ateenan olympialaisissa Collins sijoittui kuudenneksi sadalla metrillä, mutta palasi 2005 Helsingin MM-kisoissa takaisin arvokisojen mitalikantaan sijoituttuaan 100 metrillä pronssille ajalla 10,05[1][2]. Vuonna 2007 hän sijoittui Pan-Amerikan kisoissa 100 metrillä viidenneksi[2] ja karsiutui Osakan MM-kilpailuissa saman matkan välierissä. Valencian sisäratojen MM-kilpailuissa 2008 hän jakoi 60 metrillä hopeamitalin Dwain Chambersin kanssa ajalla 6,54. Pekingin olympialaisissa 2008 hän sijoittui 200 metrillä kuudenneksi ja karsiutui 100 metrin välierissä. Berliinin MM-kilpailuissa 2009 hän karsiutui sekä 100 että 200 metrillä puolivälierissä.[1][2]

Collins ilmoitti syksyllä 2009 lopettavansa uransa,[3] mutta hän kuitenkin kilpaili uudestaan jo seuraavana kesänä. Hän sai 2011 Keski-Amerikan ja Karibian mestaruuskilpailuissa pronssia 4 × 100 metrin viestissä[2]. Saman vuoden Daegun MM-kilpailuissa hän sijoittui 100 metrillä kolmanneksi ajalla 10,09 ja hänestä tuli 35-vuotiaana matkan vanhin MM-mitalisti. 200 metrillä hän karsiutui välierissä.[1][2] 4 × 100 metrin viestissä hän juoksi toisen osuuden St. Kitts ja Nevisin saavuttaessa pronssia ajalla 38,49[4]. Pan-Amerikan kisoissa 2011 hän saavutti 100 metrillä hopeaa ajalla 10,04[2].

Collins juoksi Bottropissa 29. toukokuuta 2016 100 metrin Saint Kitts ja Nevisin ennätyksen 9,93, joka on samalla 40-44-vuotiaiden maailmanennätys.[5] Collinsin aiempi ennätys oli Lontoossa 20. heinäkuuta 2014 juostu 9,96, joka on edelleen 35–39-vuotiaiden maailmanennätys. Collins paransi vuonna 2015 kolme kertaa kotimaansa 60 metrin sisäratojen ennätystä päätyen Łódźissa 17. helmikuuta aikaan 6,47.[2] Hän karsiutui Pekingin MM-kilpailuissa 2015 100 metrin alkuerissä. Portlandin MM-hallikilpailuissa 2016 hän oli 60 metrillä kahdeksas.[1][2]

Henkilökohtaiset ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet: IAAF[1], Tilastopaja[2], Iltasanomat[5]
Ulkoradat
  • 100 metrin juoksu: 9,93 (2016); 40-44-vuotiaiden maailmanennätys.
  • 200 metrin juoksu: 20,20 (2001)
Sisäradat
  • 60 metrin juoksu: 6,47 (2015)
  • 200 metrin juoksu: 20,52 (2000)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l Kim Collins IAAF:n tietokannassa (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Kim Collins SKN tilastopaja.org. Viitattu 5.4.2016. (englanniksi)
  3. Raynor, Kayon: Collins, 2003 World 100m champion, retires 29.9.2009. IAAF. Viitattu 1.10.2009. (englanniksi)
  4. Bolt ja Jamaika maailmanennätykseen yle.fi. 4.9.2011. Viitattu 4.9.2011.
  5. a b 40-44-vuotiaiden ME iltasanomat.fi. Viitattu 30.5.2016. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.