Italia yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa
| Sija |  |  |  | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 16. | 13 | 18 | 20 | 51 |
Italia on osallistunut kaikkiin yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailuihin, jollaiset järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983. Kisojen järjestäjämaana se oli vuonna 1987, jolloin isäntäkaupunkina toimi Rooma. Maa on saavuttanut yhteensä 51 mitalia, ja parhaiten se on menestynyt kävelyssä ja kestävyysjuoksuissa. Heittolajeissa italialaiset ovat saavuttaneet vain kaksi mitalia.
Italian ainoat kaksinkertaiset maailmanmestarit ovat vuosina 1987 ja 1991 miesten 20 kilometrin kävelyn voittanut Maurizio Damilano ja naisten pituushypyn vuosien 1995 ja 2001 ykkönen Fiona May. Muut kultamitalistit ovat 10 000 metrin juoksun vuonna 1983 voittanut Alberto Cova, vuoden 1987 kotikisoissa 3 000 metrin estejuoksun voittanut Francesco Panetta, 20 kilometrin kävelyn vuonna 1995 voittanut Michele Didoni, vuonna 1997 10 kilometrillä voittoon kävellyt Annarita Sidoti, vuoden 1999 mestarit Fabrizio Mori (400 metrin aitajuoksu) ja venäläiskävelijän pari vuotta kisojen jälkeen tapahtuneen hylkäyksen seurauksena kultamitalin saanut Ivano Brugnetti (50 kilometrin kävely), vuonna 2003 seiväshypyn voittanut Giuseppe Gibilisco, 35 kilometrin kävelyn vuonna 2022 voittanut Massimo Stano sekä korkeushypyn vuonna 2023 voittanut Gianmarco Tamberi. Eniten mitaleja, neljä kappaletta, on Fiona Maylla.
Italia on kerran jäänyt MM-kilpailuissa ilman mitaleja. Pekingissä 2015 saaliina oli neljä pistesijaa. Berliinissä 2009 Italia jäi alun perin ilman mitalia, mutta dopinghylkäysten takia kävelijä Giorgio Rubino ja korkeushyppääjä Antonietta Di Martino nousivat vuosia myöhemmin pronssimitalisteiksi.
Italian MM-mitalit kisoittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kisavuosi ja -paikka | Miehet | Naiset | Miehet ja naiset yhteensä | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kulta | Hopea | Pronssi | Kulta | Hopea | Pronssi | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Sijoitus mitalitilastossa | |
| 1983 Helsinki | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 3 | 8. |
| 1987 Rooma | 2 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 1 | 5 | 6. |
| 1991 Tokio | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 12. |
| 1993 Stuttgart | 0 | 2 | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | 3 | 1 | 4 | 21. |
| 1995 Göteborg | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | 6 | 2. |
| 1997 Ateena | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 3 | 14. |
| 1999 Sevilla | 2 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 2 | 2 | 0 | 4 | 6. |
| 2001 Edmonton | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 4 | 16. |
| 2003 Pariisi | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 2 | 3 | 12. |
| 2005 Helsinki | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 34. |
| 2007 Osaka | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | 2 | 1 | 3 | 23. |
| 2009 Berliini | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 2 | 2 | 34. |
| 2011 Daegu | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 1 | 2 | 23. |
| 2013 Moskova | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 25. |
| 2015 Peking | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 2017 Lontoo | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 1 | 37. |
| 2019 Doha | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 1 | 31. |
| 2022 Eugene | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 2 | 19. |
| 2023 Budapest | 1 | 2 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 4 | 13. |
| Yhteensä | 10 | 11 | 9 | 3 | 7 | 10 | 13 | 18 | 19 | 51 | 16. |
Italian MM-mitaliurheilijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Butler, Mark (toim.): World Athletics Statistics Handbook (pdf) (s. 592–593) 2022. World Athletics. Viitattu 26.8.2022. (englanniksi)
- Italia Moskovan MM-kilpailuissa 2013 World Athletics. Viitattu 26.8.2022. (englanniksi)
- Italia Pekingin MM-kilpailuissa 2015 World Athletics. Viitattu 26.8.2022. (englanniksi)
- Italia Lontoon MM-kilpailuissa 2017 World Athletics. Viitattu 26.8.2022. (englanniksi)
- Italia Dohan MM-kilpailuissa 2019 World Athletics. Viitattu 26.8.2022. (englanniksi)
- Italia Eugenen MM-kilpailuissa 2022 World Athletics. Viitattu 26.8.2022. (englanniksi)
- Italia Budapestin MM-kilpailuissa 2023 www.worldathletics.org. Viitattu 16.9.2023. (englanniksi)