Siirry sisältöön

Nadzeja Astaptšuk

Wikipediasta
Mitalit
Astaptšuk Dohan sisäratojen MM-kilpailuissa 2010.
Astaptšuk Dohan sisäratojen MM-kilpailuissa 2010.
Maa:  Valko-Venäjä
Naisten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
      HylättyLontoo 2012kuulantyöntö
      HylättyPeking 2008kuulantyöntö
MM-kilpailut
      HylättyHelsinki 2005kuulantyöntö
Hopeaa HopeaaPariisi 2003kuulantyöntö
      HylättyOsaka 2007kuulantyöntö
      HylättyDaegu 2011kuulantyöntö
Sisäratojen MM-kilpailut
      HylättyDoha 2010kuulantyöntö
Hopeaa HopeaaLissabon 2001kuulantyöntö
Hopeaa HopeaaBirmingham 2003kuulantyöntö
      HylättyValencia 2008kuulantyöntö
      HylättyIstanbul 2012kuulantyöntö
EM-kilpailut
      HylättyBarcelona 2010kuulantyöntö
      HylättyGöteborg 2006kuulantyöntö
Sisäratojen EM-kilpailut
Kultaa KultaaMadrid 2005kuulantyöntö
Naisten kuulantyönnön vuoden 2005 MM-kisoissa ylivoimaisesti voittanut Astaptšuk hiljentyy Valko-Venäjän kansallishymnin ajaksi

Nadzeja Astaptšuk (valkoven. Надзея Астапчук, ven. Надежда Николаевна Остапчук, Nadežda Nikolajevna Ostaptšuk, s. 12. lokakuuta 1980 Stolin, Valko-Venäjän SNT, Neuvostoliitto) on valkovenäläinen kuulantyöntäjä.[1] Hän saavutti useita arvokisamitaleita vuosina 2001–2012, mutta menetti näistä suurimman osan dopingin takia.

Vuonna 1998 Astaptšuk voitti Ranskan Annecyssä nuorten maailmanmestaruuden silloisella ennätystuloksellaanlähde? 18,23 m ja vuonna 1999 Latvian Riiassa nuorten Euroopan-mestaruuden tuloksella 18,20 m[2].[3] Lissabonin halli-MM-kisoissa 2001 hän oli hopealla Larisa Pelešenkon takana,[4] samoin kuin kaksi vuotta myöhemmin Birminghamin halli-MM-kisoissa Irina Koržanenkon voittaessa.[5] Pariisin ulkoratojen MM-kisoissa 2003 hän työnsi silloisen ennätyksensä 20,12 m, mikä sekin riitti hopeasijaan, tällä kertaa kultamitalin mentyä Svetlana Kriveljovalle.[6]

Ateenan olympialaisissa 2004 Astaptšuk oli neljäs tuloksella 19,01 m. Madridin halli-EM-kisoissa 2005 hän voitti kultaa tuloksella 19,37 m. Saman vuoden heinäkuussa hän työnsi Minskissä silloisen ennätyksensä 21,09 m, ja muutaman viikon kuluttua tästä Helsingin MM-kisoissa hän voitti kultamitalin tuloksella 20,51 m. Göteborgin EM-kilpailuissa 2006 hän voitti hopeaa, kuten myös seuraavan vuoden MM-kilpailuissa Osakassa. Valencian sisäratojen MM-kilpailuissa 2008 hän sai hopeaa. Pekingissä 2008 Astaptšuk voitti ensimmäisen olympiamitalinsa, kun hän sijoittui kolmanneksi tuloksella 19,86 m. Dohan sisäratojen MM-kilpailuissa 2010 hän voitti kultaa tuloksella 20,85 m. Saman vuoden EM-kilpailuissa Barcelonassa hän voitti kultaa tuloksella 20,48 m. Daegun MM-kilpailuissa 2011 hän sai hopeaa tuloksella 20,05 m. Istanbulin sisäratojen MM-kilpailuissa 2012 hän voitti niin ikään hopeaa tuloksella 20,42 m. Lontoon olympialaisissa 2012 Astaptšuk voitti kultaa tuloksella 21,36 m.[3], mutta hänen voittonsa mitätöitiin kun selvisi hänen antaneen positiivisen doping-näytteen 5. elokuuta.[7]

Astaptšukin säilötyistä dopingnäytteistä Helsingin MM-kilpailuista 2005, Osakan MM-kilpailuista 2007 ja Pekingin olympialaisista 2008 löytyi vuosina 2014–2017 tehdyissä uusintatutkimuksissa merkkejä dopingin käytöstä. Hän sai vuonna 2014 neljän vuoden kilpailukiellon ajalle 15.8.2012–14.8.2016. Kaikki hänen suorituksensa 13.8.2005 lähtien on hylätty.[8][9]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astaptšuk pidätettiin joulukuussa 2022 kotimaassaan. Hän on julkisesti asettunut tukemaan maan johtajaa Aljaksandr Lukašenkaa vastustavaa oppositiota. Hän on jopa huutokaupannut osan arvokisamitaleistaan auttaakseen mielenosoittajia.[10]


Lähde: IAAF[3]

Vuosi Kilpailu Kilpailupaikka Sija Tulos
1998 Nuorten MM-kilpailut Annecy, Ranska kultaa 18,23
1999 Nuorten EM-kilpailut Riika, Latvia kultaa 18,20[2]
2000 Halli-EM-kilpailut Gent, Belgia 6. 18,65
2001 Halli-MM-kilpailut Lissabon, Portugali hopeaa 19,24
Maailmanmestaruuskilpailut Edmonton, Kanada 7.18,98
Grand Prix -finaali Melbourne, Australia 2.18,82
2002 Euroopan-mestaruuskilpailut München, Saksa 5.19,07
2003 Halli-MM-kilpailut Birmingham, Iso-Britannia hopeaa20,31
Maailmanmestaruuskilpailut Pariisi, Ranska hopeaa 20,12
IAAF:n yleisurheilufinaali Monte Carlo, Monaco 3.19,51
2004 Halli-MM-kilpailut Budapest, Unkari 7.18,33
Olympialaiset Ateena, Kreikka 4.19,01
IAAF:n yleisurheilufinaali Monte Carlo, Monaco 1.19,23
2005 Halli-EM-kilpailut Madrid, Espanja kultaa 19,37
Maailmanmestaruuskilpailut Helsinki, Suomi hylätty 20,51[11]
IAAF:n yleisurheilufinaali Monte Carlo, Monaco hylätty20,44
2006 Halli-MM-kilpailut Moskova, Venäjä hylätty18,13
Euroopan-mestaruuskilpailut Göteborg, Ruotsi hylätty19,42
IAAF:n yleisurheilufinaali Stuttgart, Saksa hylätty19,50
2007 Maailmanmestaruuskilpailut Osaka, Japani hylätty20,48
IAAF:n yleisurheilufinaali Stuttgart, Saksa hylätty20,45
2008 Halli-MM-kilpailut Valencia, Espanja hylätty19,74
Olympialaiset Peking, Kiina hylätty19,86
2009 Euroopan talviheittocup Los Realejos, Espanja hylätty18,80
IAAF:n yleisurheilufinaali Thessaloniki, Kreikka hylätty19,56
2010 Halli-MM-kilpailut Doha, Qatar hylätty20,85
Euroopan-mestaruuskilpailut Barcelona, Espanja hylätty20,48
Maanosien cup Split, Kroatia hylätty20,18
2011 Maailmanmestaruuskilpailut Daegu, Etelä-Korea hylätty20,05
2012 Halli-MM-kilpailut Istanbul, Turkki hylätty20,42
Olympialaiset Lontoo, Iso-Britannia hylätty21,36
  1. Nadezhda Ostapchuk sports-reference.com. Arkistoitu 7.11.2012. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
  2. 1 2 European Junior Championships (Women) (englanniksi)
  3. 1 2 3 Nadzeja Astaptšuk Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
  4. Official Results - SHOT PUT - Women - Final iaaf.org. 10.3.2001. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
  5. Shot Put - W Final iaaf.org. 15.3.2003. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
  6. Shot Put - W Final iaaf.org. 27.8.2003. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
  7. KOK: IOC withdraws gold medal from shot put athlete Nadzeya Ostapchuk Olympic News. 13.8.2012. KOK. Viitattu 13.8.2012.
  8. IAAF Newsletter 151
  9. IAAF Newsletter 187
  10. Karmean dopinghistorian omaava urheilija pidätetty Valko-Venäjällä www.iltalehti.fi. Viitattu 16.12.2022.
  11. Revision of results following sanctions of Tsikhan and Ostapchuk 27.4.2014. iaaf.org. Viitattu 1.5.2014. (englanniksi)