Puuro
Puuro on yleensä viljasta vedessä tai maidossa keittämällä tehty paksuhko, lusikalla syötävä ruoka.[1] Puuroa voidaan tehdä esimerkiksi vehnästä, kaurasta, ohrasta, riisistä tai rukiista. Yleisiä puuron alajeja ovat myös maissista tehty polenta, mannapuuro ja helmipuuro. Nestepitoista, laihaa puuroa sanotaan velliksi.
Puuron mausteena käytetään yleisesti suolaa. Puuroon saatetaan joskus lisätä esimerkiksi voita ("voisilmä"), sokeria, hunajaa, maitoa tai siirappia. Riisipuuron päälle ripotellaan usein kanelia. Puurojen lisukkeena voidaan käyttää puurosta riippuen myös esimerkiksi kiisseliä, marja- tai sekahedelmäkeittoa, tuoreita marjoja, marjasosetta tai hilloa. Puuroa syödään perinteisesti aamiaisella, mutta myös lounaalla tai päivällisellä. Vispi- tai riisipuuroa tarjotaan myös jälkiruokana.
Puuroa käytetään monien ruokalajien valmistuksessa. Porkkanalaatikko perustuu riisi-, ohraryyni- tai mannapuuroon ja porkkanasoseeseen. Myös karjalanpiirakat täytetään yleensä riisipuurolla.[2] Varsinkin aiemmin oli tapana paistaa tähteeksi jäänyt puuro voilla voidellussa pannussa.
Puuro voidaan valmistaa kattilassa liedellä, hauduttamalla uunissa tai kypsentämällä mikroaaltouunissa.[1] Mikroaaltouunissa valmistettavasta puurosta voidaan käyttää nimitystä mikropuuro. Puuroja voidaan myös valmistaa keittämättä; tällaisia puuroja kutsutaan tuore- tai raakapuuroiksi.[1] Tuore- ja raakapuuroja valmistetaan laittamalla hiutaleet esimerkiksi illalla nesteeseen turpoamaan, ja aamulla puuro on valmis nautittavaksi. Nesteen määrää voi vaihdella mielensä mukaan tai korvaamalla sen esimerkiksi jogurtilla.
Ensimmäiset viittaukset veteen keitetystä puurosta löytyvät Egyptistä ajanlaskun alusta. Skandinaavisissa lähteissä puuro mainitaan 1000-luvun alun viikinkisaagoissa. Puuro on balttialainen lainasana, ja Kannaksella sanasta on tunnettu muoto putro. Savossa ja Karjalassa puuroa on kutsuttu nimellä huttu, ja itäisimmissä osissa Suomea venäläisillä nimillä kaassa tai kaassu. Ruotsalaista alkuperää oleva sana velli on tarkoittanut löysää puuroa.[3]
Ravitsemuksessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1995 tehdyssä australialaistutkimuksessa havaittiin, että maidon kanssa nautitun kaurapuuron tuottama kylläisyysvaikutus kesti kaksi kertaa pidempään kuin myslillä ja noin 1,8 kertaa pidempään kuin maissihiutaleilla[4].
Puuro kouluruokana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erilaiset puurot ovat olleet suosittuja myös kouluruokana, ja nykyisinkin ne sopivat täyttämään vaatimusta kasvisruokien tarjoamisesta koulussa. Puurot ovat myös edullisia valmistaa. Puuro kouluruokana kuitenkin jakaa mielipiteitä aiempaa enemmän.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja, s. 451. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 54, 270. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
- ↑ Jani Kaaro: Ruoka-Kalevala, sivu 50. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2017
- ↑ A satiety index of common foods. https://www.researchgate.net/publication/15701207_A_Satiety_Index_of_common_foods
- ↑ Lund, Cecilia: Puuro kouluruokana jakaa mielipiteitä Meidän juttu -koululaislehti. 26.9.2017. Sanomalehtien Liitto. Arkistoitu 17.12.2018. Viitattu 17.12.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Harjula, Mari: Puuro on perusruokaa parhaimmillaan. Kotiliesi. 22.11.2010. Arkistoitu 29.4.2013.