Puuro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Veteen keitettyä kaurapuuroa.

Puuro on yleensä viljasta vedessä tai maidossa keittämällä tehty paksuhko, lusikalla syötävä ruoka.[1] Puuroa voidaan tehdä esimerkiksi vehnästä, kaurasta, ohrasta, riisistä tai rukiista. Puuron mausteena käytetään yleisesti suolaa. Puuroon saatetaan joskus lisätä esimerkiksi voita ("voisilmä"), sokeria, hunajaa, maitoa tai siirappia. Riisipuuron päälle ripotellaan usein kanelia. Puurojen lisukkeena voidaan käyttää puurosta riippuen myös esimerkiksi kiisseliä, marja- tai sekahedelmäkeittoa, tuoreita marjoja, marjasosetta tai hilloa. Puuroa syödään perinteisesti aamiaisella mutta myös lounaalla tai päivällisellä. Varsinkin vispi- tai riisipuuroa tarjotaan usein jälkiruoaksi. Varsinkin aiemmin oli tapana paistaa tähteeksi jäänyt puuro voilla voidellussa pannussa. Nestepitoista, laihaa puuroa sanotaan velliksi.

Puuro voidaan valmistaa esimerkiksi mikroaaltouunissa, kattilassa liedellä tai hauduttaa uunissa.[1] Mikroaaltouunissa valmistettavasta puurosta voidaan käyttää esimerkiksi nimitystä mikropuuro ja pikapuuro.

Puuroja voidaan myös valmistaa keittämättä; tällaisia puuroja kutsutaan tuore- tai raakapuuroiksi.[1] Tuore- ja raakapuuroja valmistetaan laittamalla hiutaleet esimerkiksi illalla nesteeseen turpoamaan, ja aamulla puuro on valmis nautittavaksi. Nestettä voi vaihdella mielensä mukaan tai käyttää esimerkiksi jogurttia.

Ensimmäiset viittaukset veteen keitetystä puurosta löytyvät Egyptistä ajanlaskun alusta. Skandinaavisissa lähteissä puuro mainitaan 1000-luvun alun viikinkisaagoissa. Puuro on balttialainen lainasana, ja Kannaksella sanasta on tunnettu muoto putro. Savossa ja Karjalassa puuroa on kutsuttu nimellä huttu, ja itäisimmissä osissa Suomea venäläisillä nimillä kaassa tai kaassu. Ruotsalaista alkuperää oleva sana velli on tarkoittanut löysää puuroa.[2]

Puuro ruoanlaitossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puuronkeitto voi olla myös välivaihe muun ruokalajin valmistamisessa. Esimerkiksi porkkanalaatikko perustuu riisi-, ohraryyni- tai mannapuuroon ja porkkanasoseeseen. Myös karjalanpiirakat täytetään yleensä riisipuurolla.[3]

Puuro kouluruokana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaiset puurot ovat olleet suosittuja myös kouluruokana, ja nykyisinkin ne sopivat täyttämään vaatimusta kasvisruokien tarjoamisesta koulussa. Puurot ovat myös edullisia valmistaa. Puuro kouluruokana kuitenkin jakaa mielipiteitä aiempaa enemmän.[4]

Erilaisia puuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jani Kaaro: Ruoka-Kalevala. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2017

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja, s. 451. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
  2. Jani Kaaro 2017, s. 50
  3. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 54, 270. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  4. Lund, Cecilia: Puuro kouluruokana jakaa mielipiteitä Meidän juttu -koululaislehti. 26.9.2017. Sanomalehtien Liitto. Viitattu 17.12.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.