Siirry sisältöön

Tapulikaupunki (Helsinki)

Koordinaatit: 60.279°N, 25.025°E
Wikipediasta
Tapulikaupunki
Stapelstaden
Kaupungin kartta, jossa Tapulikaupunki korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Tapulikaupunki korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Koillinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 402
Pinta-ala 2,27 km² [1]
Väkiluku 8 736[2] (31.12.2024)
Väestötiheys 3 848 as./km²
Työpaikkoja 1 301 kpl [3] (31.12.2022)
Osa-alueet osa Puistolan peruspiiriiä
Postinumero(t) 00730, 00740, 00750
Lähialueet Puistola, Siltamäki, Tapanila, Tapaninkylä, Tapaninvainio, Töyrynummi, Viertola, Tikkurila
Tapulikaupunkia ilmasta

Tapulikaupunki (ruots. Stapelstaden) on Puistolan peruspiiriin kuuluva osa-alue Koillis-Helsingissä. Se sijaitsee pääradan länsipuolella ja kuuluu pääosin Suutarilan kaupunginosaan, mutta sen eteläinen osa kuuluu Tapaninkylän kaupunginosaan. Radan itäpuolella on Puistola, joka kuuluu Suurmetsän kaupunginosaan. Etelässä Tapanilankaari erottaa Tapulikaupungin Tapanilasta. Lännessä sijaitsee Siltamäen alue. Keravanjoki toimii luonnollisena rajana pohjoisessa Vantaan Tikkurilan suuntaan.

Kaupunginosajako ei täysin vastaa osa-aluejakoa: etelässä osa Tapulikaupungista Tapanilankaaren varrella kuuluu Tapaninkylän kaupunginosaan.[4]

Tapulikaupungissa asui vuonna 2024 noin 8 700 asukasta[2] ja työpaikkoja osa-alueella oli vuonna 2022 noin 1 300[3]. Tapulikaupungissa on kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Tapulikaupungin lähin aluekeskus Helsingin puolella on Malmi, mutta asukkaat käyttävät aktiivisesti myös Tikkurilan palvelutarjontaa.

Tapulikaupungin keskeisimmän osan muodostaa entiselle peltomaalle 1970-luvulla rakennettu kerrostaloalue. Nykyiseen osa-alueeseen kuuluu kuitenkin myös sen ympäriltä laajoja alueita,[5] joista osa oli rakennettu pientaloalueeksi jo aikaisemmin.[6][7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Tapulikaupungin alue oli 1970-luvulle saakka pääosin peltoa. Siellä sijaitsi aikoinaan Tapaninkylään kuulunut valtion omistama Backaksen sotilasvirkatalo.[8] Vuonna 1926 valtio perusti sinne Maatalouden tutkimuskeskuksen sikatalouden koeaseman, joka toimi alueella, kunnes se vuonna 1968 siirrettiin Hyvinkäälle.[9]

Nykyisen Tapulikaupungin alueen pohjoisosa kuului aikoinaan Tikkurilan kylään. Vuonna 1917 Tikkurilasta muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta. Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa Helsinkiin liitettiin monien muiden alueiden lisäksi myös Tikkurilan eteläosa, jolloin kaupungin rajaksi tuli Keravanjoki. Helsinkiin liitetystä Tikkurilan osasta muodostettiin vuonna 1959 Suutarilan kaupunginosaan kuulunut Ala-Tikkurila-niminen osa-alue. [10] Nykyisin tämän nimistä osa-aluetta ei enää ole, ja Ala-Tikkurilaksi kutsutaan vain Kehä III:n pohjoispuolella olevaa osaa alueesta.[11]

Tapulikaupungin kehitys 1970-luvulta lähtien

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin koilliset esikaupungit käsittävä MaTaPuPu-yleiskaava hyväksyttiin vuonna 1972. Yhtä aikaa yleiskaavan kanssa laadittiin kaavarunko Puistolan aseman seudulle. Rautatien itäpuolella oli vanha Puistolan pientaloalue, mutta radan länsipuolen laajalle peltoalueelle suunniteltiin uusi kerrostaloalue, joka käsitti betonielementtikerrostaloista koostuvia taloryhmiä. Aluerakentamissopimus allekirjoitettiin Palkkiyhtymän ja Polar-rakennuksen kanssa[12].

Kaupunkisuunnittelun uusien periaatteiden mukaisesti taloyhtiöiden autopaikat sijoitettiin erilleen taloista laajoille kentille. Tällaisella suunnittelulla tavoiteltiin tiiviitä autoilta rauhoitettuja pihoja. Lähiön rakentamisen yhteydessä Puistolan rautatieasema uudistettiin rakentamalla uusi asemarakennus sekä rautatien alikulkutunneli vuonna 1978. Vuonna 1995 uuden pääradan lähiliikenneradan rakentamisen yhteydessä asema remontoitiin viihtyisämmäksi ja siitä tehtiin kylmäasema poistamalla ovet ja liukuportaat, jonka jälkeen aseman epäviihtyisyys väheni. Asematunneliin asennetut kamerat vähensivät selvästi häiriöitä tunnelissa.

Suurin osa Tapulikaupungin rakennuskannasta on peräisin 1970-luvun loppupuolelta ja 1980-luvun alusta. 1990-luvulla Maatullinkujan länsipäähän urheilukentän läheisyyteen rakennettiin uusia rivi- ja kerrostaloja. 2000-luvulla rakennettiin rautatieaseman länsipuolelle vanhalle pellolle moderneja kerrostaloja, jotka seurailevat radan reunaa Puistolaan johtavan Suuntimotien alikulkutunnelin kohdalle saakka.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat keväällä 1975[13]. Kasvuvauhti oli kiivasta ensimmäisten vuosien aikana ja viiden vuoden päästä alueella asui 6 400 asukasta. Palvelut eivät lisääntyneet väestönkasvun mukana: alueella oli vain yksi kauppa (T-kauppa), ja julkiset palvelut olivat puutteelliset. Palvelut löytyivät rautatien toiselta puolelta Puistolantorilta, missä sijaitsi myös Elannon myymälä. Toinen lähialueen Elanto oli pikamyymälä Puistolan vanhan rautatieaseman läheisyydessä Arttolantiellä. Tapulikaupungin asukkaille se oli kuitenkin auttamattomasti syrjässä, ja pikamyymälä suljettiin 1978.

Vuonna 1982 julkistettu Helsingin kaupungin raportti totesi Tapulikaupungin yhä monin osin keskeneräiseksi, ankeaksi sekä huonosti toteutetuksi ja huolletuksi. Istutetut 1 400 vääränlajista puuta olivat valtaosin kuolleet, savimaalle pystytetyt rakenteet olivat painuneet ja aluetta rumensivat monet pitkään rakentamattomina olleet tontit[12]. Helmikuussa 1983 Helsingin Sanomat kirjoitti Tapulikaupungista Helsingin lapsirikkaimpana alueena, joka ei kuitenkaan tarjonnut lapsille ja nuorille juuri muita kokoontumispaikkoja kuin aseman[14]. Vuoteen 1990 tultaessa asiat olivat lehden mukaan parantuneet sekä vehreyden että lasten näkökulmasta[15].

Tapulikaupungin palvelutaso parantui 1980-luvun alussa, kun terveyskeskus ja monitoimitalo (Tapulikaupungin kirjasto) valmistuivat. Molemmissa rakennuksissa oli varattu tilaa liikeyrityksille. Samoihin aikoihin avattiin Mestari-Elanto uuden rautatieaseman läheisyyteen, Palokuja 4:ään. Tapulikaupunkiin ei rakennettu omaa ostoskeskusta, vaikka palvelut keskitettiin rautatieaseman läheisyyteen. Kaupat ja julkiset palvelut sijoittuivat kolmen rinnakkaisen aukion – Ajurinaukion, Maatullinaukion ja Tapuliaukion – varsille. Tämän alueen ulkopuolella ei liikehuoneistoja juuri ollut. Juuri ennen 1990-luvun lamaa Tapulikaupungissa oli neljä lähikauppaa, K-kauppa, T-kauppa, Sesto ja Elanto.

Julkiset palvelut säilyivät Tapulikaupungissa hyvällä tasolla, mutta ongelmana oli yksityisten palvelujen supistuminen 1990-luvun laman aikana. Pankkien konttorit (Yhdyspankki, Osuuspankki) lopettivat kokonaan toimintansa ja kauppojen määrä väheni. Muun muassa T-kauppa lopetettiin. Myös Mestari-Elanto sulki ovensa vuonna 1994, kun Elanto supisti radikaalisti myymäläverkkoaan. Sen entisiin tiloihin tuli Posti, jonka pysyi paikalla vuoteen 2018.[16]. Kun myös Puistolantorin Elanto oli lakkautettu vuoden 1988 tuhopolton jälkeen, ei tapulikaupunkilaisilla enää ollut Elannon myymälää kävelymatkan etäisyydellä.[17]

1990-luvun puolivälissä lakkautetun Elannon tilalla toimi pitkään kuntosali, kunnes vuonna 2021 tiloihin palasi HOK-Elanto Alepa-myymälällään[16]. Sesto vaihtoi nimensä Valintataloksi, sitten K-market Puistolaksi, joka kuitenkin sijaitsi liian lähellä toimintaansa jatkavaa K-market Tapulia[18].

Tapulikaupungissa toimi muun muassa lelu- ja askartelukauppa, kirpputori ja halpamyymälä. Lelu- ja askartelukaupan sekä kirpputorin tilalle on tullut kauneussalonki, halpamyymälä on vaihtunut kapakkaan. R-kioski, apteekki, kolme pizzeriaa ja kirjasto toimivat edelleen, kuten myös alueen lukuisat muut kapakat. Puistolan terveysasema toimii Tapulikaupungissa, ja sen talossa toimii myös iltaisin auki oleva grilli. Asunnonvälitystoimistoja Tapulin alueella löytyy yksi, Kiinteistömaailman asunnonvälityspiste ja uutena kauneuspalveluna on avattu kynsistudio HeavenlyNails. Nuorisotalo Kertsi on toiminut alueella vuoden 1986 helmikuusta. Avajaistilaisuuden avauslaulun "Kaihon kultamaa" lauloi lupaava nuorisotähti Kaija Koo. Sosiaalitoimisto toimi alueella 2000-luvun alkuun saakka Seston talossa, tämän jälkeen tilalle tuli kaupungin hammashoitola.lähde?

Tapulikaupungin asukaskanta on yhä enenevässä määrin eläköitynyt, ja lapsiperheitä on yhä vähemmän. Alueen ensimmäinen, 1970-luvulla valmistunut päiväkoti Pippuri purettiin vuoden 2005 lopulla. Tulevan maankäytön tiivistämisen yhteydessä entiselle päiväkodin tontille rakennetaan asuintaloja. Lisäksi tutkitaan rakentamismahdollisuuksia Tikkuritien ja Tapulikaupungintien risteykseen.

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapulikaupungilla tarkoitettiin 1800-luvulle saakka kaupunkeja, joilla tuolloin voimassa olleiden lakien mukaan oli oikeus harjoittaa ulkomaankauppaa. Myös Helsingillä oli vuodesta 1614 lähtien tapulikaupungin oikeudet.[19]

Nykyistä Tapulikaupunkia kutsuttiin suunnitteluvaiheessa Puistolan uudeksi keskustaksi[20] ja rakentamisen jälkeisinä vuosina Puistolan asemanseudun kerrostaloalueeksi. Alueen katujen nimet liittyvät aihepiiriltään tapulikaupunkiajan muistoihin. Sitä kiertävä kokoojakatu sai nimen Tapulikaupungintie, mikä antoi asukkaille aiheen nimittää koko aluettakin Tapulikaupungiksi. Nimi virallistettiin vuonna 1984.[21]

Luonnehdinta alueesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rivitaloja Porvarinkujan tienoilla.

Tapulikaupunkia suunniteltaessa siitä päätettiin tehdä 1970-luvun lähiöiden tapaan vehreä ja kohtuullisen tiheästi rakennettu asuinalue, jossa kaupunkirakenteellisesti suositaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.

Tapulikaupungin laitamilla on myös urheilukenttä ja pururata joissa ihmiset voivat käydä urheilemassa. Talvella pururadan päälle tehdään hiihtolatu.

Tapulikaupungin keskustassa on suuri autoliikenteeltä rauhoitettu alue, jossa on eri kokoisia kävelykatuja, joita reunustavat kerros- ja rivitalot, pienet puistot ja lasten leikkipaikat. Suurin osa kerrostaloista on nelikerroksisia. Kerrostalokortteleiden välissä on rivitaloja, julkisivut ovat punaista pientä laattaa. Länsiosa on rakennettu 1970-luvun jälkeen. Aseman pohjoispuolella on lisää täydennysrakentamista. Nämä 7-kerroksiset talot valmistuivat vuonna 2000. Tapulikaupungin kaltainen tiivismatala kaupunkirakenne ja suuri lähipalvelujen kirjo ovat lapsiperheiden mieleen.

Alueella yksityisauton tarve on vähäinen lyhyiden etäisyyksien, kattavien lähipalvelujen ja toimivan joukkoliikenteen ansiosta. Joukkoliikenne onkin Tapulikaupungissa erinomainen vaihtoehto autolle, sillä kaupunginosa on alueensa joukkoliikenteen solmukohta ja yhteyksiä muualle Koillis-Helsinkiin, Helsingin keskustaan sekä Vantaan ja Keravan suuntaan on tiheästi. Juna vieläpä on useimmiten henkilöautoa nopeampi kulkutapa, etenkin nopeiden junavuorojen ansiosta.lähde?

Alueen pohjoisosan läpi kulkevan pääkaupunkiseudun ohitustien Kehä III:n johdosta myös henkilöautoyhteydet alueella ovat sujuvia kaikkiin ilmansuuntiin.

Tapulipäivää vietetään perinteisesti kesäkuun ensimmäisellä tai toisella viikolla. Vuoden 2011 Tapulipäivässä esiintyi mm. SMC Lähiörotat: Juno ja Avionin prinssi sekä Underground Attack.

Näkymä Tapulikapupungin (Helsinki) asemalta lounaaseen helmikuussa 2023.
Näkymä Tapulikapupungin (Helsinki) asemalta lounaaseen helmikuussa 2023.

Harri Saksalalla on tehnyt kappaleen ”Tapulikaupunkiin”, joka on albumilla Tänä yönä (1981).

Tunnettuja tapulikaupunkilaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jääkiekkoilija Jere Karalahti, kotoisin Tapulikaupungista[22]
  • Näyttelijä ja poliitikko Jani Toivola on asunut lapsena Tapulikaupungissa.[23] Toivola oli vuosina 2011–2019 Vihreiden kansanedustajana.
  • Rap-artisti Turisti (Harlova Vukulu) on viettänyt lapsuutensa osittain Tapulikaupungissa.lähde?

Koulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1980 valmistuneessa Maatullin peruskoulussa koulussa opiskeli vuonna 1990 kaikkiaan 645 oppilasta[15], 2020-luvun alussa 490[24]. Koulun sisäilmaongelmia on yritetty korjata tuloksetta, joten 2020-luvun taitteessa koulu päätettiin purkaa ja rakentaa tilalle uusi. Maatullin koulu ja päiväkoti Minttu siirtyivät väistötiloihin pääradan itäpuolen Suuntimopuistoon vuonna 2021. Uusi koulurakennus valmistui samalle paikalle lukukaudelle 2024-2025. Tällöin Maatullin koulu muuttui yhtenäiskouluksi, ja samaan rakennukseen sijoittuivat myös päiväkodit Minttu ja Neilikka sekä leikkipuisto Tapuli. Myös Suuntimopuistoon syksynä 2021 valmistunut koulurakennus on tarkoitettu pidempiaikaiseen käyttöön.[25] [26][27]

Liikuntamahdollisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella toimii urheiluseura Puistolan Pyry ry (karatea, kuntolentopalloa, satujumppaa, kuntoliikuntaa, hiihtoa, yleisurheilua ja pöytätennistä). Tapulikaupungissa sijaitsee muun muassa palloiluhalli, kuntosali ja itsepuolustuslaji-/kuntoilusali, ja Maatullin ala-asteen vuonna 2010 remontoitu sali on iltaisin eri organisaatioiden liikuntakäytössä.

Liikenneyhteyksiä Tapulikaupunkiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapulikaupungin liikenneyhteydet ovat hyvät kaikilla mahdollisilla kulkutavoilla. Rautatieasemalta kulkee Helsingin keskustaan junia ruuhka-aikaan 5 minuutin välein, bussiyhteyksiä on tiheästi moniin suuntiin, henkilöautoilun sujuva pääväylä Kehä III on vieressä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle on 8 minuutin matka henkilöautolla. Näiden lisäksi Tapulikaupungissa on autoilta rauhoitettu kattava pyörätieverkosto, jota pitkin pääsee ajamaan parhaimmillaan kahden kilometrin matkoja ylittämättä yhtään tai juuri yhtään autoliikenteen käyttämää ajorataa.

  • Bussilinjat Tapanilankaarelta
    • 73 ja 74 Malmin ja Viikin kautta Karhupuistoon (73N ja 74N Rautatientorille)
    • 73 Puistolan aseman kautta Ala-Tikkurilaan
    • 74 Puistolan aseman kautta Heikinlaaksoon
  • Bussilinjoja Kehä III:n varren pysäkiltä Tikkuritie:
    • 572 Pakkalan kautta Martinlaaksoon
    • 572 Hakunilan ja Fazerilan kautta Mellunmäkeen

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tikkanen, Tea: Helsinki alueittain 2019 (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 14.8.2025.
  2. 1 2 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 14.8.2025.
  3. 1 2 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 10.6.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 14.8.2025.
  4. ↑ Osa-alue 402 Tapulikaupunki vrt. kaupunginosa 39 Tapaninkylä Helsingin karttapalvelu. Viitattu 29.5.2022.
  5. ↑ Osa-alueet (kartta) (linkki: Aluejaot -> Osa-alueet) kartta.hel.fi. Viitattu 23.2.2026.
  6. ↑ Helsingin opaskartta 1965 (linkki: Taustakartat -> Historialliset aineistot > Opaskartat > Opaskartta 1965) Helsingin kaupunki. Viitattu 23.2.2026.
  7. ↑ Tea Tikkanen: ”Puistolan peruspiiri”, Helsinki alueittain 2019, s. 146. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, 2019. ISSN 2323-4547 Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ Jukka Hako (toim.); Juhani Piilonen: ”Vantaan puistokaupunki: Maapohjan hankinta ja rahoituksen järjestelyt”, Helsingin pitäjä – Helsinge 1996, s. 21–24. Julkaisija = Helsingin pitäjä kotiseutuyhdistys ja Vantaan kaupunginmuseo, 1996. ISSN 0358-6529
  9. ↑ Puistolan alueopas 2016-17, s. 24-25. Puistola-Seura ry, 2016. Teoksen verkkoversio.
  10. ↑ ”41. kaupunginosa Suurmetsä – Storskog”, Helsingin kadunnimet, s. 190. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. Teoksen verkkoversio.
  11. ↑ Suutarinkylästä Siltamäkeen ja Tapulikaupunkiin Helsingin kaupunki. Viitattu 23.2.2026.
  12. 1 2 Astikainen, Riitta: Tapulikaupungin ehostus vireille (ja 2 kainalojuttua). Helsingin Sanomat, 7.4.1982, s. 11. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 29.4.2021.
  13. ↑ Tapulikaupunki ennen Tapulikaupunkia kaupunginosat.fi. 17.6.2014. Viitattu 29.4.2021.
  14. ↑ Kjellberg, Helena: Tapulikaupungissa ei tilaa nuorelle. Helsingin Sanomat, 24.2.1983, s. 10. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 29.4.2021.
  15. 1 2 Nousiainen, Anu: Tapulikaupunki selvisi kuiville. Helsingin Sanomat, 25.5.1990, s. 20. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 29.4.2021.
  16. 1 2 Alepa tulee Tapuliin kaupunginosat.fi. 23.11.2020. Viitattu 29.4.2021.
  17. ↑ Helsingin kaupunginmuseo: Ei päivää ilman Elantoa - Tapulikaupunki[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Anniina Virtanen: Pari vuotta tyhjänä ollut entisen kaupan tila saa vihdoin uuden vuokralaisen – Tapulikaupungissa syntyi kiivas kilpailutila Helsingin Uutiset. 13.3.2020. Viitattu 29.4.2021.
  19. ↑ Eino S. Suolahti: Helsingin neljä vuosisataa, s. 34–35. Otava, 1972. ISBN 951-1-03606-8
  20. ↑ Tuhannen asukkaan keskus Puistolan peltoalueille. Helsingin Sanomat, 3.3.1974, s. 6. Näköislehti (maksullinen).
  21. ↑ Nimistö (kartta) (linkki: Nimistö -> Kaupunginosat ja osa-alueet -> linkki punaisessa neliössä kartalla lähellä Tapulikaupungintien ja Tikkuritien risteystä) Helsingin kaupunki. Viitattu 23.2.2026.
  22. ↑ Ala-Kivimäki, Petteri: Jere Karalahti on kuin vanha luotettava jalkine 28.8.2013. Sanoma News. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 30.1.2014.
  23. ↑ Aki Linnanahde: Jere. WSOY, 2017.
  24. ↑ Maatullin ala-asteen koulu hel.fi. Viitattu 29.4.2021.
  25. ↑ Pirjo Pihlajamaa : Maatullin koulun korjaus jatkuu ennen purkua lahitieto.fi. 30.10.2019. Viitattu 29.4.2021.
  26. ↑ Suuntimopuiston koulun ja päiväkodin työmaa käynnistyy syksyllä hel.fi. 31.8.2020. Viitattu 29.4.2021.
  27. ↑ Suuntimopuiston suunnitelmissa on ainakin kolme kerrosta Koillis-Helsingin Lähitieto. 18.12.2019. Viitattu 30.4.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tapulikaupunki_(Helsinki)&oldid=23982812”